6.2 C
Helsinki
keskiviikko, 27 marraskuun, 2024
Koti Blogi Sivu 53

Vyötärölihavuudella ja sosiodemografisilla taustatekijöillä yhteys metaboliseen oireyhtymään

Tuore Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkimus vahvistaa vyötärölihavuuden yhteyttä yksittäisenä riski-indikaattorina metaboliseen oireyhtymään. Tutkimuksen mukaan metabolisen oireyhtymän ja sen yksittäisten riski-indikaattorien esiintyvyydessä oli eroja sosiodemografisten ryhmien välillä. Esiintyvyys oli yleisempää matalasti koulutetuilla, eläkeläisillä, työttömillä ja opiskelijoilla.

TtM Hanna Kuninkaanniemen väitöstutkimuksessa metabolisen oireyhtymän ja vyötärölihavuuden yhteys oli selkeä. Tutkituista henkilöistä, joilla ei ollut metabolista oireyhtymää, vain neljä prosenttia oli lihavia. Jos henkilöllä oli lisäksi korkea verenpaine, yhteys metaboliseen oireyhtymään oli vielä selkeämpi.

– Kun riskin tunnistaa, siihen on mahdollista tarttua. Juuri vyötärölihavuus on indikaattori, joka meidän jokaisen on helppo havaita. Olennaista onkin, että elintapamuutos saa jostain tarvittavan kimmokkeen. Tässä terveydenhuollon asiantuntijoilla ja neuvontamenetelmien kehittämisellä voi olla merkittävä rooli, Kuninkaanniemi sanoo.

Metabolisella oireyhtymällä tarkoitetaan aineenvaihdunnallista häiriötilaa, jossa henkilöllä esiintyy samanaikaisesti kolme viidestä riski-indikaattorista, joita ovat vyötärön ympärysmitan 100 cm:n ylitys miehillä ja 90 cm naisilla, kohonnut verenpaine, matala HDL-kolesterolipitoisuus, suurentunut triglyseridien määrä ja kohonnut paastoverensokerin arvo. (Ks. infotaulu.)

Metabolinen oireyhtymä lisää merkittävästi todennäköisyyttä sairastua mm. tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuoniperäisiin sairauksiin ja tiettyihin syöpiin.

– Metabolinen oireyhtymä on merkittävä inhimillinen ja kansanterveydellinen haaste. Positiivista on se, että riskitilanteeseen voi vaikuttaa omilla elintavoilla. Ensisijainen hoitokeino on elintapamuutos, erityisesti terveellinen ravitsemus ja riittävä fyysinen aktiivisuus ovat tärkeitä, Kuninkaanniemi sanoo.

 

Uusia tutkimuksia tarvitaan lyhyen ravitsemusneuvonnan vaikuttavuudesta

Kuninkaanniemen väitöskirjassa tutkittiin metabolisen oireyhtymän yleisyyden lisäksi lyhytneuvonnan (mini-interventio) vaikutusta ravitsemuskäyttäytymiseen ja metabolisen oireyhtymän indikaattoreihin. Väitöskirjassa toteutetun laajan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen perusteella tutkimustieto perusterveydenhuollossa toteutetun lyhytneuvonnan vaikuttavuudesta ravitsemuksen muuttamisessa on riittämätöntä.

– Tavanomaisen vastaanottokäynnin yhteydessä toteutettava lyhytneuvonta, eli elintapojen puheeksi otto, voi parhaimmillaan olla vaikuttava menetelmä elintapamuutoksen tukemisessa ja siten mm. edellä mainittujen sairauksien riskien pienentämisessä. Siitä huolimatta menetelmää on ravitsemuksen yhteydessä tutkittu vain vähän, Kuninkaanniemi kertoo.

Väitöskirja koostui viidestä tutkimusongelmasta ja sen tulokset ovat sovellettavissa monipuolisesti terveyden edistämistoimenpiteiden kehittämiseen ja kohdentamiseen. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus sisälsi 983 tutkimusta. Ainestoa kerättiin lisäksi Keski-Suomessa perusterveydenhuollon Elämäntapasairauksien varhaistunnistaminen ja intervention (EVI) -hankkeessa vuosina 2006–2008 (n=557 ja n=251). Aineisto koostui kyselylomakeaineistoista ja metaboliseen oireyhtymään liittyvistä kliinistä arvoista, ja se analysoitiin tilastollisia menetelmiä käyttäen.

 

MääritelmäRiski-indikaattoritArvo
Aineenvaihdunnallinen häiriötila, jossa henkilöllä esiintyy samanaikaisesti kolme viidestä riski-indikaattoristaVyötärölihavuus, vyötärön ympärysmittaM: >100 cm, N: >90 cm
Suurentunut veren triglyseridien määrä>1.7 mmol/l
Matala veren HDL-kolesterolipitoisuusM: M:
Kohonnut verenpaineSBP ≥130 mmHg, DBP ≥85 mmHg
Kohonnut plasman paastoglukoosipitoisuus>5.7 mmol/l

*Taulukon lähteet Alberti ym. 2009 ja Lääkärikirja Duodecim 2017

TtM Hanna Kuninkaanniemen terveyskasvatuksen väitöskirjan ”Brief interventions in counselling for nutrition and the prevalence of metabolic syndrome in primary care adult patients” tarkastustilaisuus 2.11.2018 klo 12 Liikunta-rakennuksen salissa L303. Vastaväittäjänä dosentti Mari Kangasniemi (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Marita Poskiparta (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Hanna Kuninkaanniemi kirjoitti ylioppilaaksi Jämsän lukiosta vuonna 2002 ja valmistui terveystieteiden maisteriksi vuonna 2007 Jyväskylän yliopistosta. Kuninkaanniemi on työskennellyt mm. Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksessa tutkijana, Etelä-Savon maakunnassa projektipäällikkönä ja vuodesta 2011 alkaen Mikkelin ammattikorkeakoulussa kehityspäällikkönä. Nykyisessä tehtävässään Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kehityspäällikkönä Kuninkaanniemi on toiminut vuodesta 2017 alkaen.

Saippua ja luonnonkosmetiikan joululahjatyöpajat Inkoossa

Työpajassa  voit tehdä oliivisaippuan, jonka voi halutessaan värjätä ruskeaksi, valita tuoksuksi piparin ja muotoilla piparkakkumuoteilla, hellävaraisen mantelisaippuan, metsäsaippuan havupuuhaudukkeesta tai shampoon, jonka  vaaleahiuksiset voivat tehdä kamomilla-pohjalla ja tummahiuksiset rosmariinilla.

 

Nyt on juuri oikea aika tehdä itse saippuoita joululahjaksi, jotta ne ehtivät kypsyä joulupaketteihin sekä saada elvytystä talven iho-ongelmiin luonnollisin keinoin, ilman kemikaaleja ja lisäaineita.

Krissalan Kristiina Sakala saapuu keskivìkkona 7.11. klo 12-20 Kulttuurikeskus Holkenille Inkooseen pitämään suositut saippua- ja luonnonkosmetiikan työpajansa ja toivottaa tervetulleeksi kaikki luonnollisista menetelmistä kiinnostuneet henkilöt, aikaisempaa kokemusta et tarvitse.

Pian taas kuiva huone-ilma ja pakkaset ovat rasittamassa herkkää ihoamme. Ei huolta, luonnonkosmetiikka-työpajassa klo 12-16 valmistamme itse juuri sinun tai ystäväsi iholle sopivat tuotteet, kosteusvoiteen, vartaloemulsion, käsivoiteen ja huulirasvan.

Tämän jälkeen pidämme päivällistauon, jolloin kurssilaisille tarjotaan Holkenin ohjelmallinen ja maukas päivällinen talon isännän prof. Bluffon musiikki- ja taikailoittelun ohessa.

Saippua-työpajassa klo 17-20 tutustumme erilaisten saippuoiden ja shampoon tekemisen saloihin. Valmistamme saippuat kylmämenetelmällä ja työpajalaiset saavat yhteensä noin 2 kg saippuaa tai shampoota kotiin vietäväksi, eli hyvin riittää joululahjoiksi. Voit valita työstettäväksesi kaksi saippuaa neljästä suosituimmasta vaihtoehdosta, joita ovat oliivi-/joulusaippua, mantelisaippua, porkkanashampoo ja metsäsaippua.

Voit tulla mukaan molempiin työpajoihin koko päiväksi tai vain toiseen työpajaan, vaikka lapsesi kanssa yhdessä. Työpajojen aikana pidämme kahvitauon, jolloin tarjoillaan villiyrtti- ja sienipiirakkaa. Työpajoihin voi osallistua 12 kurssilaista.  Paikka: Kulttuurikeskus Holken, Ingarskilantie 14, 10120 Tähtelä.

Järjestämme myös kýyditykset kurssipaikalle ja takaisin tarvittaessa. Jos tarvitset kyydin niin soita 040 765 4599/Maria von Cräutlein.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään sunnuntaina 4.11.2018: [email protected]. Lisätietoja: www.juhlataloholken.fi, Facebook: krissala,  Kristiina Sakala 040 9338140.

Tutkijat löysivät syyn miksi nivelvammat johtavat nivelrikkoon

Polven nivelvammat syntyvät usein intensiivisissä ja fyysisissä urheilulajeissa, kuten jalkapallossa, salibandyssä tai jääkiekossa. Nämä vammat johtavat usein tulehdustilaan nivelessä, josta seuraa usein nivelrikko. Nivelrikossa niveltyvien luiden päitä peittävä nivelrusto rappeutuu ja nivelen liikkuvuus heikkenee. Pitkälle edenneeseen nivelrikkoon liittyy usein myös voimakas nivelkipu, jonka seurauksena elämänlaatu heikkenee. Tällä hetkellä nivelrikon syntymekanismeja ei tunneta tarkasti, minkä seurauksena lääkärin on mahdotonta ennustaa, kehittyykö potilaalle nivelrikko nivelvaurion seurauksena. Itä-Suomen yliopistossa ja Massachusettsin teknillisessä korkeakoulussa tehty tutkimus osoittaa, että nivelrusto rappeutuu etenkin vaurioalueella kudosnesteen suuren virtausnopeuden vuoksi.

Tutkimuksessa kehitettiin laskennallinen nivelruston rappeutumismalli, jossa liian suuri ruston puristuminen tai kudosnesteen virtaus aiheuttivat nivelruston hajoamisen tavallisen mekaanisen kuormituksen, kuten kävelyn aikana. Mallin simulaatiotuloksia verrattiin kokeellisesti havaittuun ruston hajoamiseen. Tutkimuksessa kehitetyn simulaatio menetelmän avulla voidaan parantaa nykyisiä kuntouttavia hoitomuotoja, jotka tähtäävät nivelrikon synnyn estämiseen ja jo syntyneen nivelrikon pysäyttämiseen. Kehitettyä laskennallista mallia voidaan hyödyntää henkilökohtaisessa lääketieteessä nivelrikon ennustamiseksi ja parhaimman kuntoutusmuodon löytämiseksi.

Tutkimuksen johtopäätöksenä sekä nesteen virtaus, että kudoksen puristuminen voivat aiheuttaa ruston rappeutumisen nivelvamman jälkeen. Nesteen virtaukseen perustuvan mallin simulaatiotulokset vastasivat kuitenkin paremmin kokeellisesti mitattua ruston proteoglykaani -molekyylin pitoisuutta. Kuormitettaessa vaurioitunutta nivelrustoa kudosnesteen voimakas ulosvirtaus voi huuhtoa ruston proteoglykaaneita ja näin edesauttaa nivelrikon kehittymistä.

Nämä lupaavat tulokset voivat mahdollistaa mallin hyödyntämisen nivelrikon yksilöllisessä ennustamisessa ja arvioitaessa kliinisten interventioiden vaikutusta. Tässä työssä kehitettyä malli voisi tunnistaa korkean ja matalan riskin rustovauriot, ja näin ollen mahdollistaa optimaalisen ja yksilöllisen hoidon suunnittelun.

Tutkimus on saanut EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta Marie Sklodowska-Curie -apurahan (apurahanumero 713645).

Ergonominen valaistus ehkäisee vaarallisia virheitä leikkaussaleissa

Virkeyttä, hyvää oloa, tarkkuutta ja varmuutta – Ergonomista valaistusta käyttävät terveydenhuoltoalan ammattilaiset Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa ovat enemmän kuin tyytyväisiä. Kyseessä on tanskalaisen kirurgin innovaatio; LED-värivalaistus, joka helpottaa näkemään paremmin ja parantaa työn tuloksia. Se on myös leikattavalle potilaalle hyvä uutinen, onhan kyse turvallisuudesta. Henkilökunta on työvuoron päättyessä sekä fyysisesti että henkisesti paremmassa kunnossa kuin ennen ergonomisen valaistuksen hankkimista.

Käyttäjät ovat tyytyväisiä ergonomiseen valaistukseen: helppo valojen ohjaus ja kaikille tilassa työskenteleville optimaalinen valaistus. (Kuva: Chromaviso)

 

Suomessa on viime vuosina kiinnitetty huomiota työergonomiaan. Valaistuksesta on puhuttu aivan liian vähän.Valo vaikuttaa vireystilaan, hyvinvointiin ja suorituskykyyn. Hyvällä valaistuksella voidaan parantaa näkyvyyttä, jolloin virheiden määrä vähenee ja työturvallisuus paranee. Tämä on tärkeää terveydenhuollon toimenpidetiloissa kuten kuvantamisessa ja erityisesti leikkaussaleissa.

Eri toimenpiteet ja tilanteet vaativat erilaisen valaistuksen. Leikkaussalihenkilökunta joutuu säätämään valaistusta leikkaustyyppien mukaan jopa toimenpiteen aikana. Valo pitäisi suunnata oikein eikä se saa häikäistä ja luoda heijastuksia näytöiltä. Valaistusvoimakkuuden, värilämpötilan ja värintoiston säätäminen sekä helppo muunneltavuus ovat avainasemassa.

 

Hämärästä silmiä miellyttävään värivalaistukseen
Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa on ryhdytty tuumasta toimeen.Yli 100 sairaalssa on pantu leikkaussalien ja kuvantamisen valaistukset uusiksi. Säädettävillä värillisillä LED-valoilla on rakennettu toimenpidehuoneet, joissa kaikilla – ei pelkästään kirurgilla – on paras mahdollinen näkyvyys. Puhutaan siis ergonomisesta valaistuksesta, joka räätälöidään kohteen ja toimenpiteiden mukaan.

 

Ergonominen valaistus perustuu väreihin
Ergonominen aluevalaistus luo optimaalisen toimintaympäristön kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Valaistusratkaisu jakaa toimenpidetilan valaistusalueisiin, jotka räätälöidään työtehtävien mukaan. Ergonominen valaistus perustuu valon ja värien vaikutukseen ihmisissä, jotka työskentelevät toistuvasti hämärässä tai jopa pimeässä työympäristössä. Hoitotila jaetaan valaistusalueisiin jokaisen salissa olijan työtehtävän ja tarpeen mukaan.

 

Ergonomisen valaistuksen toimintaperiaate
Perusasetuksena voi salissa olla ns. pehmeä valkoinen valaistus, joka sopii siihen hetkeen, kun potilas tulee huoneeseen. Lempeä valaistus rauhoittaa potilasta. Valaistuksen voi integroida leikkaussalin ohjausjärjestelmien kosketusnäyttöön tai sitä varten voi olla oma ohjauspaneeli tai tabletti, josta voi nappia painamalla vaihtaa valaistuksen leikkauksen mukaan. Kun kirurgi on valmis aloittamaan, hän pyytää henkilökuntaa vaihtamaan valaistuksen toimenpiteen mukaan, jolloin hoitaja saa yhdellä napinpainalluksella oikean valaistuksen päälle.

Vihreä ja punainen ovat Chromavisolla yleisimmin käytettävät värisävyt. Tarvitaan myös muita värejä ja yhdistelmiä. Esimerkiksi keltaisen ja punaisen yhdistelmä näyttää selkeämmin verisuonia, kun potilaalle annetaan laskimonsisäisiä nesteytys- ja lääkehoitoja. Violetti väri auttaa näkemään paremmin röntgenkuvien ja ultraäänitutkimuksen näyttöjä.

 

Väri toimenpiteen mukaan

  • Vihreä valo parantaa näkyvyyttä näytöllä ja vähentää silmien rasitusta. Valo ohjataan näytön takaa, jolloin näytöllä erottuu kaikki pienetkin yksityiskohdat kuten verisuonet selkeästi.
  • Punainen taustavalo sijoitetaan leikkaavan kirurgin taakse. Se vähentää heijastuksia ja luo vihreän värin kanssa tasapainoisen valaistuksen, joka helpottaa näkemistä ja vähentää väsymystä sekä poistaa stressiä. Punainen valo aktivoi ja pitää henkilökunnan ikään kuin valmiustilassa.
  • Vaalea valo ohjataan anestesiologille ja hoitajille, jotka seuraavat potilasta ja käsittelevät laitteita sekä instrumentteja.
  • Ennen leikkausta voidaan laittaa päälle ns. pehmeä valkoinen valaistus, joka rauhoittaa potilasta, samoin se voi olla päällä, kun potilas herää nukutuksesta.
  • Siivousta ja huoltoa varten on valkoinen täysin kirkas valo.

Ergonominen valaistus on tätä päivää – tulossa myös Suomeen
Ergonominen valaistus on standardi jo monessa tanskalaisessa, norjalaisessa ja ruotsalaisessa sairaalassa. Suomessa otetaan vasta ensiaskelia. Leikkaussalien sähköturvallisuutta jo yli 37 vuotta valvonut PPO-Elektroniikka sai ensikosketuksen Chromavisoon Business Finlandin vientiverkoston kautta vuonna 2016. Ergonomisen valaistuksen konsepti sopii hyvin PPO-Elektroniikan tuotevalikoimaan.

– Ergonominen valaistus on erinomainen ratkaisu, joka luo aivan uudenlaisen näkyvyyden leikkaussaliin ja kuvantamiseen. Sähköturvallisuuden lisäksi valaistus on myös osaamisalaamme, olemme toimittaneet ammattivalaisimia ja valaisinkomponentteja vuodesta 1993. Halusimme yhdistää voimamme Chromavison kanssa. Vaikka Suomessa ollaan etulinjassa sairaalateknologian saralla, meiltä puuttuu vielä tämä tärkeä elementti, joka helpottaa kaikkien salissa työskentelevien arkea ja parantaa turvallisuutta, sanoo PPO-Elektroniikan toimitusjohtaja Timo Ohtonen.

Timo Ohtonen PPO-Elektroniikan ständillä Kirurgiliiton Operatiivisilla päivillä 2017.

 

– Sairaaloiden rakentamisessa ja saneerauksessa otetaan huomioon uusia innovatiivisia teknologioita. Valaistukseen pitäisi myös panostaa tulevaisuuden sairaalaympäristössä. Ergonominen valaistus parantaa tutkitusti työolosuhteita: henkilökunta voi hyvin ja näkee paremmin, jolloin potilasturvallisuus paranee. Kaikki tämä tuo sairaalalle kustannussäästöä, painottaa Ohtonen.

Aarhusin yliopistollisessa sairaalassa, joka on Chromavison kotikaupunki, on rakennettu ergonominen valaistus jo yli 100 toimenpidetilaan. Odensessa ratkaisu on yli 40 salissa ja Bisbjerkiin rakennetaan uusi sairaala, jossa se tulee olemaan kaikissa toimenpidetiloissa. Ruotsissa määrä lisääntyy jatkuvasti.

 

Käyttäjät kiittävät ergonomista valaistusta
– Ergonomista valaistusta käyttävät kirurgit, anestesiologit ja hoitajat kertovat, ettei se ole ainoastaan parantanut leikkaustilanteessa pienten yksityiskohtien näkemistä vaan myös pitää heidät virkeämpinä läpi päivän ja vähentää stressitasoja, summaa Chromavison myyntijohtaja Claus Puggaard yhteen. Hän on yksi Chromavison perustajista ja osakkaista. Puggaard tietää mistä puhuu. Hän tuntee leikkaussaliympäristön ja sen valaistustarpeet:

-Ergonomisen valaistuksen ymmärtää parhaiten, kun näkee sen käytännössä. Ratkaisu soveltuu avoleikkauksiin, tähystysleikkauksiin, diagnostisen radiologian osastoille ja endoskopiaan. Valaistusjärjestelmä räätälöidään aina asiakkaan tarpeen mukaan, kertoo Puggaard.

 

Keväällä 2019 alkavassa kokeilussa hätäilmoituksen voi tehdä viittomakielellä

Kela, Hätäkeskuslaitos, sisäministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö käynnistävät keväällä 2019 kokeilun, jossa hätätilanteessa oleva henkilö voi tehdä hätäilmoituksen suomalaisella viittomakielellä vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen kautta.

Kela otti vammaisten tulkkauspalvelussa käyttöön etäpalvelun vuonna 2014. Palvelun avulla vammaisten tulkkauspalvelun asiakkaat voivat pyytää viittomakielen tulkkausta etänä lyhyisiin asiointitarpeisiin, kuten lääkärikäynnille tai kauppaan.

Kokeilussa selvitetään, miten Kelan nykyinen etätulkkaus ja tekniikka soveltuvat hätätilanteisiin ja viranomaistoimintaan sekä miten palvelua voisi kehittää. Kokeilu toteutetaan suomalaisella viittomakielellä.

Vaikka kyseessä on kokeilu, palvelu on tarkoitettu todellisiin hätätilanteisiin. Hätäilmoituksen voi tehdä kuka tahansa suomalaisella viittomakielellä kommunikoiva henkilö. Hätäilmoituksen tekijän ei siis tarvitse olla vammaisten tulkkauspalvelun asiakas.

Hätätilanteessa asiakas on yhteydessä vammaisten tulkkauspalveluun, jolloin tulkki muodostaa neuvotteluyhteyden hätänumeroon 112. Hätäkeskuspäivystäjä käsittelee hätäilmoituksen tulkin avustuksella.

Hätäilmoituksen voi tehdä kokeilun aikana arkisin klo 8–16.

Kokeilun taustalla on Kelan pääjohtaja Elli Aaltosen 16.6.2017 asettaman työryhmän mietintö, jossa ehdotettiin kokeilua, jossa vammaisten tulkkauspalvelua laajennetaan tiettyihin viranomaispalveluihin. Tavoitteena on kansalaisten yhdenvertaisuuden edistäminen ja mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltä palveluissa, joissa sitä ei perinteisesti ole ollut.

Kokeilu kestää vuoden.

Uusi menetelmä syövästä selviytymisen aluevaihtelun arviointiin

Suomen Syöpärekisterissä tehdyssä tutkimuksessa, jossa oli mukana tutkijoita myös Oulun yliopistosta ja Trondheimin yliopistosta Norjasta, selvitettiin syöpäpotilaiden eloonjäämiseen liittyvää alueelliisia vaihtelua tilastollisten menetelmien avulla. Tutkimuksen mukaan alueellinen vaihtelu oli suurempaa sairaanhoitopiirien sisällä kuin eri sairaanhoitopiirien välillä.

Rintasyöpätilasto.

 

Kansallisen terveyspalvelujärjestelmän pitäisi varmistaa samantasoinen syöpähoito kaikille potilaille eri puolilla maata.

– Syöpäpotilaiden eloonjäämisen alueellinen seuranta on tärkeää, koska alueellinen vaihtelu voi heijastaa alueellisia eroja syövän hoidossa tai hoitoon pääsyssä, tiivistää Suomen Syöpärekisterin erikoistutkija Karri Seppä.

Potilaiden eloonjäämislukujen arvioinnin asiantuntijana hän on ollut keskeisessä roolissa tutkimusprojektin kaikissa vaiheissa

 

Alueellinen tasa-arvo parantunut rintasyöpäpotilaiden osalta

Tutkimuksessa arvoitiin keskimääräisiä poikkeamia sairaanhoitopiirien ja sairaanhoitopiirien sisällä olevien kuntien välillä. Aineistona tutkimuksessa käytettiin rinta- ja munasarjasyöpäpotilaiden tietoja vuodesta 1955 lähtien.

Tulosten mukaan rintasyöpäpotilaiden 5 vuoden elossaololuku oli koko maassa 1960-luvulla hieman yli 50 % ja kuntakohtaisten elossaololukujen keskihajonta noin 8 prosenttiyksikköä. Seurantajaksolla 2010-2014 elossaololuku oli 90 % ja keskihajonta alle 2 prosenttiyksikköä. Keskihajonta kuvaa kuntakohtaisten elossaololukujen keskimääräistä poikkeamaa koko maan keskiarvosta. Munasarjasyöpään sairastuneiden elossaololuku oli 1960-luvulla noin 25 % ja keskihajonta yli 7 prosessiyksikköä. Jaksolla 2010-2014 elossaololuku oli noussut 45 %:iin ja keskihajonta laskenut alle 4 prosenttiyksikköön. Molemmissa syöpätaudeissa potilaiden elossaololuku siis kasvoi ja kuntien välinen vaihtelu pieneni.

Tutkimuksen mukaan alueellinen vaihtelu oli suurempaa sairaanhoitopiirien sisällä kuin eri sairaanhoitopiirien välillä. Vuosina 2000 – 2014 sairaanhoitopiirien sisäinen vaihtelu selitti kuntien välisestä elossaolon kokonaisvaihtelusta 82 % rintasyövässä ja 68 % munasarjasyövässä.

Tutkimus osoitti myös sen, uutta laskentatekniikkaa soveltamalla saadaan tarkat arviot huomattavasti nopeammin kuin aikaisemmalla menetelmällä, jossa laskenta perustui todennäköisyysjakauman simulointiin.

Alueellista vaihtelua arvioidaan suhteellisella elossaololuvulla, joka lasketaan vertaamalla potilaiden kuolleisuutta samanikäiseen väestöön. Suhteellista elossaololukua käytetään mm. vertailtaessa potilaiden eloonjäämistä eri maiden ja muiden väestöryhmien sekä aikajaksojen välillä. Samoja menetelmiä sovelletaan myös muihin sairauksiin kuin syöpään.

Tutkimusta rahoitti Syöpäsäätiö.

Munasarjasyöpätilasto.

Foolihappolisä pienentää merkittävästi mmc-vamman riskiä

Torstaina 25.10. vietetään Maailman mmc-ja hydrokefaliapäivää. Suomessa CP-liitto haluaa teemapäivänä muistuttaa, että foolihappolisä on halpa ja helppo tapa pienentää mmc-vamman riskiä.

Maailman mmc- ja hydrokefaliapäivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä kahdesta vammasta, jotka suurelle yleisölle ovat melko tuntemattomia. Suomessa vuosittain noin 15-20 lasta saa mmc-vammadiagnoosin ja noin 50 lapsella todetaan hydrokefalia. Suurella osalla mmc-vammadiagnoosin saaneista lapsista todetaan myös hydrokefalia.

Hydrokefalia on oireyhtymä, joka johtuu aivojen nestekierron häiriöstä ja joka voi puhjeta myös aikuiselle. Sitä hoidetaan leikkauksella.

Meningomyeloseele eli mmc-vamma on synnynnäinen liikuntavamma, joka vaikeuttaa alaraajojen toimintakykyä ja voi aiheuttaa häiriöitä mm. rakon ja suolen toimintaan.

Mmc-vamman taustalla on hermostoputken sulkeutumishäiriö. Hermostoputken sulkeutumishäiriön syyt ovat moninaiset, mutta tutkimusten mukaan alkuraskauden aikainen foolihappolisä vähentää merkittävästi sen riskiä.

Foolihappo on B9-vitamiinia (folaattia) vastaava synteettinen vitamiini. Folaattia saa ravinnosta esimerkiksi vihreistä vihanneksista ja sitrushedelmistä. Määrät ovat kuitenkin niin pieniä, että jokaista raskautta suunnittelevan naisen tulisi syödä foolihappolisää, toteaa CP-liiton suunnittelija Petra Peltonen.

– Foolihappolisän käyttö tulisi aloittaa vähintään kaksi kuukautta ennen toivottua raskautta, jotta riittävät foolihappovarastot ehtivät kertyä, ja käyttöä tulisi jatkaa raskauden kolme ensimmäistä kuukautta, Peltonen kertoo.

Monessa maassa foolihappoa lisätään jauhoihin. CP-liitto katsoo, että Suomessa tiedon lisääminen on hyvä keino vaikuttaa asiaan. Suomessa foolihappolisän merkitys raskautta suunniteltaessa ja raskauden alkuvaiheessa on huomioitu mm. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksissa (2014) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raskausajan ruokavaliota koskevissa ravitsemussuosituksissa (2016).

Maailman mmc- ja hydrokefaliapäivää (World Spina Bifida and Hydrocephalus Day) vietetään nyt seitsemännen kerran. Teemapäivää koordinoi IF Global -järjestö, jonka päätoimipaikka sijaitsee Brysselissä. IF Global on vammaisten ihmisten ja heidän läheistensä perustama vapaaehtoisjärjestö, josta on neljässä vuosikymmenessä kasvanut kansainvälistä vaikuttamistyötä tekevä toimija.

Kansainvälistä keskustelua Maailman mmc- ja hydrokefaliapäivästä voi seurata sosiaalisen median aihetunnisteella #WSBHD18

Hieronta + Aloe Heat Lotion = ♥

Pitkän päivän jälkeen rentouttava ja lämmittävä hieronta voi olla juuri sitä, mitä mielesi ja kehosi kaipaavat. Nappaa silloin hyllyltä Aloe Heat Lotion – se on suosittu, täyteläinen hierontavoiteemme, joka ei tahmaa ja joka sisältää ihoa hoitavia ainesosia. Se sisältää esimerkiksi Aloe veraa, arginiinia, metyylisalisylaattia, mentolia ja eukalyptusöljyä, jotka tekevät ihosta pehmeän ja ihanan rentoutuneen. Voide jättää iholle raikkaan mintun tuoksun.

Edut

  • Rentouttava hierontavoide
  • Sisältää rauhoittavia, ihoa hoitavia ja pehmentäviä ainesosia
  • Täyteläinen, miellyttävä ja tahmaamaton koostumus

Vinkii!

Kun haluat vieläkin ihanamman hieronnan, käytä sekä Aloe Heat Lotionia että sen kumppania Aloe MSM Geliä.