Myös pieni lapsi voi tarvita elinsiirron. Elinsiirto on iso ihme pienelle ihmiselle. Jokainen sairastunut lapsi tarvitsee oman sankaripäivänsä. Munuais- ja maksaliitto järjestää Elinsiirtolasten viikon nyt ensimmäistä kertaa. Perheiden tapahtumat ovat Tampereella, Helsingissä ja Oulussa.
Suomessa tehdään vuosittain noin 370 elinsiirtoa. Näistä 20–25 tehdään lapsille ja nuorille. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. Uutta elintä odottaa jatkuvasti yli 550 ihmistä. Osa elinsiirtoa odottavista on myös lapsia.
Lapsen sairaus koskettaa koko perhettä: vanhempia, sisaruksia, isovanhempia. Lapsi voi joutua viettämään sairaalassa pitkiä aikoja, ja sen ohella vanhempien pitää pyörittää muun perheen arkea. Nämä perheet ovat täynnä arkipäivän sankareita. Elinsiirtolasten viikolla valokeila kohdistetaan perheen pieneen sankariin. He saavat oman sankaripäivänsä valokuvauksen ja seikkailun merkeissä.
Elinsiirtolasten viikolla 19.–23.11. Munuais- ja maksaliitto järjestää päivätapahtumat kolmessa yliopistosairaalassa elinsiirron saaneita lapsia hoitavilla osastoilla tai poliklinikoilla: Tampereella 19.11., Helsingissä 20.11. ja Oulussa 21.11. Lapset saavat tapahtumissa esiintyä sankareina ja pukeutua haluamikseen hahmoiksi. Paikalla oleva ammattikuvaaja ikuistaa perheen pienet sankarit. Vertaisvanhemmat ja liiton työntekijät pitävät vertaiskahvilaa ja kertovat liiton toiminnasta.
Iltatapahtumissa koko perhe pääsee pitämään hauskaa HopLop-seikkailupuistoon. Liitto tarjoaa perheille rannekkeet.
Lisää tietoa Elinsiirtolasten viikosta www.muma.fi/elinsiirtolastenviikko. Lisää tietoa lasten munuais- ja maksasairauksista www.muma.fi/lapsisairastaa. Liitto välittää elinsiirtolasten perheitä median haastateltavaksi jokaisella paikkakunnalla.
HouseOfTherapy esitteli 7.11.2018 uuden terveyspalvelukonseptinsa, joka haastaa perinteiset hoitomallit myös päihdehoidon saralla. Tarve ”jenkkityyliselle” konseptille oli ilmeinen myös Suomessa. Yhtiön Loimaalla sijaitsevaan kartanohuvilaan voi ylellisiin puitteisiin tulla vahvistamaan elämänhallintaa ja työ- sekä toimintakykyä.
Terveydenhuollon ammattilaisten ja psykoterapeuttisen hoitamisen asiantuntijuuden käyttäminen on HouseOfTherapy:n toiminnan ytimessä. Aate-ideologiaan perustuvien ja maallikko-ohjausta tarjoavien päihdehoidon yksiköiden rinnalta löytyy nyt täysin uusi vaihtoehto.
HouseOfTherapy:n perustaja ja psykoterapeutti Elina Rehmonen kertoo kokevansa tärkeäksi kehittää uusia hoitomalleja useampien ihmisten yksilöllisten tarpeiden täyttämiseksi ja hoitoon hakeutumisen helpottamiseksi.
-Päihdeongelmat kytkeytyvät hyvin tyypillisesti psyykkiseen oireiluun, jopa mielenterveyden diagnosoituihin häiriöihin. Mielestäni on jopa potilasturvallisuutta vaarantavaa ohjata ongelmallisesta päihteiden käytöstä kärsivää asiakasta prosessissaan maallikkovoimin, Rehmonen pohtii.
Psykoterapeutti on lailla suojattu terveydenhuollon ammattinimike, jonka käyttöoikeus myönnetään asianmukaisen koulutuksen saaneille ja Valviran hyväksymille henkilöille. Vaihtoehtohoidoissa käytetty nimike ”terapeutti” rinnastetaan usein virheellisesti psykoterapeutin nimikkeeseen aiheuttaen väärinkäsityksiä hoidon ammatillisesta laadusta.
-Kun terapeuttisessa suhteessa asioita aletaan tosissaan tutkia, tulee usein esille hämmentäviä, jopa ahdistavia löydöksiä itse oireen takaa. Tällaisten asioiden käsittely vaatii ammattilaisen läsnäoloa.
HouseOfTherapy:n tieteelliseen näyttöön perustuva uniikki ohjelma edustaa vaikuttavaa terveydenhuollon palvelua. Aluehallintovirasto on myöntänyt yhtiölle yksityisen terveydenhuollon luvan tuottaa palveluja ja hoidon laatua valvotaan lakisääteisesti. HouseOfTherapy Loimaan Dallas tarjoaa laadukkaat puitteet ja muutoslupauksen asiakkaidensa itse asettamien elämänlaatua ja -hallintaa edistävien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tekonivelleikkausten vaikuttavuuden seurantatutkimuksessa oli mukana lähes 1600 polvi- ja lonkkaleikkauksessa vuonna 2017 ollutta potilasta. – Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että ikä ei ole peruste tehdä priorisointia. Onnistunut leikkaus parantaa potilaiden toimintakykyä selkeästi kaikissa potilasryhmissä iästä riippumatta, kertoo Tekonivelsairaala Coxan johtava ylilääkäri Teemu Moilanen.
Tekonivelsairaala Coxan johtava ylilääkäri Teemu Moilanen kannattaa terveydenhuollon eri toimijoiden vertailukelpoisten vaikuttavuustulosten laajaa julkistamista.
Tekonivelsairaala Coxan julkaisemat tulokset perustuvat kansainväliseen ortopedisten toimenpiteiden vaikuttavuuden Oxford Score -mittariin. Mittaus perustuu potilaiden omiin arviointeihin, ja sillä saadaan tietoa tekonivelleikkauksen vaikutuksesta potilaiden elämään.
Oxford Scoressa paras mahdollinen tulos on 48. Coxassa 889 polvileikatun potilaan mediaani oli ennen leikkausta 22 ja vuoden kuluttua leikkauksesta 43. Lonkkaleikkauksessa käyneiden 705 potilaan mediaani nousi vuodessa 19:stä 47:ään. Ikäryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroja.
Terveydenhuollon vaikuttavuustulosten julkistaminen tärkeää
Oxford Scoren ohella tekonivelsairaala Coxa julkisti tuloksia myös muista seurantatutkimuksista. Seurannan kohteena ovat olleet mm. uusintaleikkaukseen päätyneiden potilaiden määrä, infektioiden määrä, vuodeosastohoitoon palaavien potilaiden määrä, hoitoonpääsyajat ja asiakaskokemus. Tulokset on julkaistu Coxan verkkosivulla.
– Oxford Knee ja Hip Score on esimerkiksi Englannissa valtakunnallinen laatumittari. Kaikkien tekonivelleikkauksia tekevien sairaaloiden on esitettävä tuloksensa vuosittain julkisesti. Suomessakin yleinen etu olisi, että terveydenhuollon toimijat julkaisisivat vertailukelpoiset vaikuttavuusmittaustensa tulokset säännöllisesti, sanoo johtava ylilääkäri Teemu Moilanen.
Coxassa on vertailtu myös eri potilasryhmien hyötymistä leikkauksesta ja eri ortopedien työskentelyä. Suuria eroja siinä, millaisten oireiden perusteella eri lääkärit päätyvät leikkauspäätökseen, ei ole havaittu. Leikkausten tulokset ovat kaikissa potilasryhmissä pääsääntöisesti hyviä.
Infektioiden määrä pieni
Vuoden 2016 tulosten mukaan vain 2,33 % Coxassa leikatuista potilaista päätyi kahden vuoden kuluessa leikkauksestaan uusintaleikkaukseen, ja 1,42 % ensileikkauspotilaista palasi vuodeosastohoitoon 30 päivän kuluessa leikkauksesta.
Infektioiden määrä vuoden sisällä leikkauksesta oli primääreissä lonkkaleikkauksissa pieni (0,77 %) ja uusintaleikkauksissakin 2,68 %. Vastaavat luvut polvileikkausten kohdalla olivat 0,68 % ja 1,23 %. Asiakaskokemusta mittaava Net Promoter Score oli 95, joka on kansainvälisestikin huipputasoa.
Tampereella toimiva Coxa on Suomen ainoa tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala. Coxalla on etäpoliklinikkatoimintaa myös Helsingissä, Lahdessa, Porissa, Kangasalla, Lempäälässä ja Ylöjärvellä. Tekonivelten uusintaleikkauksissa, joissa vaaditaan kirurgeilta erityisosaamista ja riittävää kokemusta, Coxa on valtakunnallisesti johtava sairaala.
Vuoden 2017 tutkimusten tulokset ovat nähtävillä osoitteessa www.coxa.fi/tulokset.
Tulevaisuudessa työterveyshuolto on tiivis osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Työikäisten terveydenhuollon kokonaisuus rakennetaan yhdessä kaikkien sote-toimijoiden kanssa.
Paitsi lapsia, nuoria ja vanhuksia, sote-muutos koskettaa myös noin 3,4 miljoonaa työikäistä suomalaista. Vuonna 2016 heistä työterveyshuollon piirissä oli noin 1 833 000 työntekijää (87% palkansaajista), ja heille palveluita tarjoaa noin 350 työterveyshuollon palveluita tuottavaa yksikköä. Sote-uudistuksen myötä vastuu työikäisen sujuvasta sosiaali- ja terveydenhuollosta siirtyy maakunnille. Tässä kokonaisuudessa työterveyshuollolla on erityinen rooli ja asiantuntemus työkyvyn arvioinnissa, ylläpitämisessä ja palauttamisessa. 7.11.2018 Finlandia-talolla järjestettävässä seminaarissa keskustellaan, missä työikäisten yhtenäisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuden rakentamisessa mennään.
Maakuntien on ratkaistava myös työterveyspalvelujen järjestäminen
Tällä hetkellä työnantaja voi järjestää työterveyspalvelut itse tai yhdessä toisen työnantajan kanssa tai se voi ostaa ne yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunnan on järjestettävä työterveyshuollon palvelut niitä haluaville työnantajille. Myös yrittäjä voi järjestää itselleen työterveyshuollon. Jatkossa jokaisessa maakunnassa on ratkaistava, miten työterveyspalvelut on järjestetty osana sosiaali- ja terveyspalveluita, kun palvelut siirtyvät maakunnille 1.1.2020.
Maakunnissa työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon toimijat suunnittelevat yhdessä sitä, kuinka he jatkossa järjestävät keskinäisen yhteistyönsä maakunnan työikäisen parhaaksi.
– Uudenlaista yhteistyötä vaaditaan erityisesti työikäisten työkykyyn liittyvissä asioissa sekä ammattitautien ja työperäisten sairauksien varhaisessa tunnistamisessa. Myös työikäisten sujuva ja hoitovastuiltaan tarkoituksenmukainen sairaanhoito ja terveyden edistämisen suunnittelu hyötyvät työterveyshuollon osaamisesta. Edellä mainittuja kokonaisuuksia tukeva tieto pitäisi olla työterveyshuollon ja muiden sote-palveluiden yhteiskäytössä, kehittämispäällikkö Hanna Hakulinen Työterveyslaitoksesta painottaa.
Työikäisten terveydenhuollon uudistaminen on yhteistyötä
Jotta työterveyshuollon osaaminen on saatu mukaan sote-uudistustyöhön, on tarvittu uudenlaisia rakenteita myös työterveystoimijoiden keskinäiseen yhteistyöhön. Aiemmin työterveyshuollot ovat toimineet maakunnissa erillään ja yhteistyö on ollut satunnaista.
– Vuosien 2017-2018 aikana työterveystoimijat ovat järjestäytyneet maakunnallisiksi yhteistyöryhmiksi, jotka ovat toimineet yhteistyön osapuolena sote-toimijoille. Työterveystoimijoiden ja sote-toimijoiden yhteistyönä on puolestaan aloitettu suunnittelemaan työikäisten terveydenhuollon palvelukokonaisuuksia, Hakulinen kertoo.
Asiakaskeskeisyys punaiseksi langaksi
Työikäisten yhtenäistä palvelukokonaisuutta on rakennettu maakuntien lähtökohdista käsin. Työterveyshuollon osaamista on viety uudistuksen eri tasoille ja työryhmiin. Lisäksi maakunnissa on aloitettu erilaisia kokeiluja, joita on jaettu myös muihin maakuntiin hyödynnettäväksi. Maakuntien erilaisuus ja lähtökohdat määräävät kehittämistyön tahdin. Yhteinen kehittäminen tukee soten keskeisenä lähtökohtana olevaa asiakaslähtöisyyttä ja kustannusten hallintaa.
– Asiakaskeskeisellä ajattelulla on saatu aikaan alkuun pirstaleisesta toimijoiden kokonaisuudesta yhtenäisempi, työikäisen palvelutarpeisiin vastaava kokonaisuus. Työ on vielä alussa, mutta suunta on oikea, Hakulinen painottaa.
– Kokeilevaa kulttuuria ja yhteisiä tekoja tarvitaan, kun saatetaan yhteen toimijoita, joilla ei ole kokemusta aiemmasta yhteistyöstä, hän kuvaa kehittämistyön haasteita.
MiniMed™ 670G ‑järjestelmässä on Medtronicin kaikkein edistyksellisin SmartGuard™-teknologia sekä kaikkein tarkin4 Guardian™ Sensor 3 -sensori jatkuvaan glukoosinseurantaan (CGM)
Medtronic plc (NYSE:MDT), lääketieteellisen teknologian maailmanlaajuinen johtaja, on tänään ilmoittanut tuovansa maailman ensimmäisen itsesäätelevän MiniMed™ 670G -insuliinipumppujärjestelmän saataville Suomessa. MiniMedTM 670G ‑järjestelmä on ensimmäinen ja ainoa järjestelmä, joka tarjoaa käyttäjän tarpeisiin yksilöidyn perusinsuliinin (basalinsuliinin) annostelun 24 tuntia päivässä.
Medtronicin uusin järjestelmä on saanut kesäkuussa 2018 CE-merkinnän (Conformité Européenne)7-vuotiaiden ja sitä vanhempien tyypin 1 diabetesta sairastavien hoitoon. Lisäksi parhaillaan tehdään tutkimuksia, jotta järjestelmän käyttöaihetta voitaisiin laajentaa myös muihin potilasryhmiin. Yhdysvalloissa, jossa MiniMedTM 670G ‑järjestelmä on myynnissä, on kertynyt käyttökokemuksia jo noin sadaltatuhannelta käyttäjältä. Järjestelmällä saadut käyttökokemukset ovat vastanneet Yhdysvalloissa tehdyn keskeisen tutkimuksen tuloksia; käyttäjien glukoosiarvot ovat pysyneet enemmän tavoitealueella.
-Siitä alkaen, kun saimme CE-merkinnän, olemme tehneet työtä saadaksemme MiniMedTM670G ‑järjestelmän markkinoille kaikkialla Euroopassa ja varmistaaksemme terveydenhuollon ammattilaisille ja työntekijöille tarvittavan koulutuksen. Nyt olemme ylpeitä tuodessamme tämän elämää muuttavan teknologian tuhansien diabeteksen kanssa elävien ihmisten saataville, sanoo Federico Gavioli Medtronicin Diabetes-ryhmän varapääjohtaja Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan (EMEA) alueella.
MiniMed 670GTM ‑järjestelmässä on yrityksen kaikkein edistyksellisin SmartGuard™-teknologia, automaattinen SmartGuardTM-tila, sekä kaikkein tarkin Guardian™ Sensor 3 ‑sensori jatkuvaan glukoosinseurantaan (CGM). Nämä teknologiat toimivat yhdessä säädellen basalinsuliinin annostelua viiden minuutin välein sensorin mittaamien glukoosiarvojen perusteella. Tämä auttaa korjaamaan sekä korkeita että matalia glukoosiarvoja ja lisää aikaa, jolloin arvot ovat optimaalisella vaihteluvälillä 3,9–10 mmol/l (aika tavoitealueella, Time in Range).
-Tasaamalla automaattisesti glukoosiarvoja MiniMedTM 670G ‑järjestelmä auttaa lisäämään aikaa, jolloin glukoosiarvot ovat tavoitealueella. Tällä voidaan vaikuttaa merkittävästi potilaiden elämään – sekä kliinisestä että elämänlaadullisesta näkökulmasta. Olemme ylpeitä tästä vallankumouksellisesta hoitomenetelmästä, joka mahdollistaa markkinoiden kehittyneimmän automaation ja tuo helpotusta loppumattomaan ja jatkuvaan diabeteksen hallintaan, sanoo Karita Björnström Medtronic Finland Oy:n Diabetes-yksikön liiketoimintapäällikkö.
Järjestelmään sisältyy myös ainutlaatuinen verensokerin seurantajärjestelmä, COUNTOUR® NEXT LINK 2.4 -verensokerimittari, Ascensia Diabetes Carelta.
Aika tavoitealueella
Aika tavoitealueella tarkoittaa prosentuaalista aikaa, jolloin tyypin 1 diabetesta sairastavan potilaan glukoosiarvot ovat optimaalisella vaihteluvälillä 3,9-10 mmol/l. Diabeteksen hallinnan tavoitteena on lisätä sitä aikaa, jolloin potilaan glukoosiarvot ovat tällä normaalilla tasolla ilman liian korkeita tai liian matalia glukoosiarvoja. Liian korkeat ja liian matalat glukoosiarvot saattavat johtaa sekä akuutteihin komplikaatioihin että pitkäaikaisiin lisäsairauksiin, kuten mikro- ja makrovaskulaarisiin muutoksiin. Makrovaskulaariset muutokset voivat lisätä sepelvaltimotaudin sekä sydän- ja aivoinfarktin riskiä. Mikrovaskulaariset muutokset voivat johtaa sokeutumiseen sekä munuais- ja hermostomuutoksiin. Kehittyneillä diabeteshoidoilla, kuten MiniMedTM 670G-järjestelmällä, jonka SmartGuardTM-teknologia automatisoi basalinsuliinin annostelun3,4, voidaan pitkällä aikavälillä lisätä potilaan aikaa tavoitealueella.
Terveydenhuollon asiantuntijapalveluita yksilöllisiin tarpeisiin tuottava HouseOfTherapy lanseeraa Suomeen täysin ainutlaatuisen konseptin, joka mahdollistaa nopean ja kokonaisvaltaisen avun terveyden ja hyvinvoinnin haasteisiin.
Korkealuokkainen hoito ja sen kesto räätälöidään yhdessä terveydenhuollon erityisasiantuntijoiden kanssa kohtaamaan asiakkaan tarpeet. Kaikki hoitomallit perustuvat tarkoin tutkittuun tieteelliseen tietoon ja takaavat hallitun muutosmahdollisuuden sekä ehdottoman yksityisyyden.
Loimaalla sijaitseva, intensiivipsykoterapiaohjelmaa tarjoava kartanohuvila Dallas avaa marraskuussa ovensa ja kutsuu työstämään arkea vaikeuttavia haasteita kokeneiden ammattilaisten ohjauksessa. Dallas mahdollistaa palvelukonseptin, jota ei ole aikaisemmin ollut Suomessa saatavilla. Asiakkaan yksilöllisiä tarpeita palveleva hoito-ohjelma tähtää pysyvään ja kokonaisvaltaiseen muutokseen.
-Olen vuosia työskennellyt asiakas- ja johtotehtävissä sosiaali- ja terveydenhuollon parissa ja ihmetellyt jo pitkään, miksi Suomessa ei ole laadukkaissa puitteissa paikkaa, jonne voi lähteä tutkimaan elämää hankaloittavaa asiaa tai ilmiötä ilman arjen häiriötekijöitä. Terveyspalveluissa oli selkeä tilaus tällaiselle innovatiiviselle avaukselle, jossa hoito-ohjelma on lääketieteellisesti validi, myönteisiä odotuksia herättävä ja parhaimpia tuloksia ennustava kokonaisuus. Tähän tarpeeseen olemme nyt vastanneet, kertoo yksikön johtaja, HouseOfTherapyn perustaja Elina Rehmonen.
HouseOfTherapyn korkea laatu perustuu psykoterapian tutkittuun vaikuttavuuteen ja muihin empiirisesti todennettuihin menetelmiin, joiden tuloksellisuutta myös mitataan systemaattisesti. Terapiatalon asiakkaat saavat avukseen tiimin terveydenhuollon huippuammattilaisia sekä tehokkaimmat ja turvallisimmat mallit, jotka vahvistavat hyvinvointia ja työ- sekä toimintakykyä.
Erilaisista moduuleista koostuva hoito-ohjelma soveltuu lukuisiin elämää kuormittaviin tilanteisiin, kuten ongelmalliseksi koettuun päihteiden käyttöön, työuupumukseen, traumaattisiin kokemuksiin ja parisuhteen solmuihin. Esimerkiksi päihdeongelman käsittelyyn löytyy Loimaan terapiatalosta vaihtoehto, joka on Suomessa uraauurtava.
-Riippuvuuksia ei voida menestyksekkäästi hoitaa yhdellä, kaikille sopivalla mallilla. Tutkimustulokset osoittavat, että nykyaikaisessa riippuvuuden hoidossa tulisi huomioida yksilön kokonaisvaltainen hyvinvointi ja räätälöidä hoito yksilöllisten tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti, sanoo MedEnginen tieteellinen projektipäällikkö, FT Jenni Kononoff, joka on aiemmin työskennellyt Scripps Researchissä alkoholi- ja addiktiotutkijana.
HouseOfTherapyn ohjelmassa asiakkaan omaa elämää koskeva asiantuntijuus on avainasemassa. Pysyviä muutoksia saavutetaan löytämällä uusia konkreettisia, toimivampia välineitä ja ajattelutapoja, jotka palvelevat ennen kaikkea asiakkaan arkea.
-Olen vuosien varrella nähnyt paljon ihmisten uupumista ja ongelmallista päihteiden käyttöä. Nopeasti nämä ongelmat heijastuvat myös työhön. HouseOfTherapyn kaltaisille ihmisten työkykyä palauttaville palveluille on runsaasti kysyntää. Maailmaltahan tämän tyylisiä konsepteja jo löytyy, oli tärkeää saada Suomeenkin sellainen, toteaa elokuvatuottaja ja osakas Markus Selin.
Loimaan terapiatalon palveluiden pariin hakeutuminen on tehty helpoksi. Toiminnan kulmakiviä ovat hoidon luottamuksellisuus ja vertaansa vailla oleva yksityisyyden suoja. HouseOfTherapy edustaa ennen näkemätöntä muutosvoimaa, joka varustaa ihmisen luovilla elämänhallintataidoilla.
Vuoden 2018 seulontaohjelmien vuosikatsaukset paljastavat sen, että pitkäaikaistyöttömät, opiskelijat ja maahanmuuttajat osallistuvat seulontoihin muita harvemmin. Näiden ryhmien osallistumisaktiivisuuteen tulee panostaa, sillä seulontaohjelmat ovat osoittautuneet vaikuttaviksi.
Osana Syöpärekisteriä toimiva Joukkotarkastusrekisteri perustettiin vuonna 1968 eli tasan 50 vuotta sitten. Tänään pidettävässä juhlaseminaarissa julkistetaan myös tuoreimmat rinta- ja kohdunkaulasyövän seulontaohjelmien vuosikatsaukset. Vuosikatsauksista nousee esille huolestuttavasti eri väestöryhmien eriarvoistuminen. Yksi syy eriarvoistumiseen on kuntien vastuulle hajautettu seulontojen järjestämisvastuu. Seulontaraportit voi ladata osoitteesta: https://syopajarjestot.materialbank.net/NiboWEB/p/scpc/4793853/486189/fi
Syöpäjärjestöt vaativatkin, että tulevina vuosina kehitetään syöpäseulontojen valtakunnallista koordinaatiota ja ohjeistusta sekä pyritään vähentämään seulontaohjelmien ulkopuolista testausta. Seulontojen järjestämisvastuu tulee siirtää kuntia isommille alueille, kuten mahdollisille muodostettaville maakunnille tai viidelle yliopistosairaalan ympärille muodostetulle erityisvastuualueelle.
Kohdunkaulasyövän seulontaan osallistumisessa suuria alueellisia ja sosioekonomisia eroja
Kohdunkaulasyövän seulonnoissa etsitään syövän esiasteita, joita hoitamalla voidaan estää itse syövän synty kokonaan. Perinteinen kohdunkaulan seulontanäyte on Suomessa ollut niin sanottu papakoe. Papakokeen ohella myös HPV-testi soveltuu kohdunkaulan syövän ensisijaiseksi seulontatestiksi. Kohdunkaulasyövän seulontaohjelma on ollut vaikuttava. Erinomaisista tuloksista huolimatta seulonnalle on edelleen tarvetta.
Vuonna 2016 kohdunkaulasyövän seulontaohjelmaan kutsuttiin 273 000 naista. Kutsun saaneista seulontaan osallistui 191 000 naista eli 70 % kutsutuista. Noin 94 % seulottavista sai normaalin testituloksen, 5 % suosituksen riskiseulontaan ja 1,2 % lähetteen kolposkopiaan tai muihin jatkotutkimuksiin. Merkittävä osa papakokeista ja kohdunkaulasyövän esiastediagnooseista tehdään virallisen seulontaohjelman ulkopuolella. Seulontaohjelman ulkopuolisista papakokeista on kerätty laaja tutkimusaineisto, jonka avulla ulkopuolista testaustoimintaa voidaan arvioida.
-Seulontaan osallistumisessa ja seulontatuloksissa on edelleen suuria alueellisia eroja. Siksi tarvitaan selkeä valtakunnallinen ja alueellinen ohjausrakenne, jotta ohjelma saadaan yhtenäiseksi. Myös sosioekonominen asema ja maahanmuuttotausta vaikuttavat seulontaan osallistumiseen ja seulontalöydöksiin, tiivistää Syöpärekisterin tutkimusjohtaja Ahti Anttila. Raportin mukaan seulonnassa näyttäisi olevan merkittäviä terveyden eriarvoisuuteen viittaavia ongelmia, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan erilaisia toimenpiteitä, tutkimusta sekä seurantaa.
Seulonta vähentää rintasyöpäkuolleisuutta kolmanneksella
Valtakunnallinen rintasyövän seulontaohjelma käynnistyi Suomessa ensimmäisten maiden joukossa vuonna 1987. Tosin ohjelman kohdeväestö on laajentunut kaikkiin 50–69-vuotiaitten ikäryhmiin vasta vuosina 2015–2016. Vuonna 2016 seulontoihin osallistui 315 000 naista ja rintasyöpiä löydettiin seulonnoissa 2 000. Seulontaan osallistuminen vähentää rintasyöpäkuolleisuutta kolmanneksella.
Kolmekymmentä vuotta käynnissä ollut rintasyövän seulontaohjelma on ollut Suomessa vaikuttava ja kohdeväestön laajentuminen parantaa ohjelman vaikuttavuutta. Laajamittaisen arvioinnin perusteella toiminnan hyödyt ovat ylittäneet seulontojen haitat. Naisten osallistumisaktiivisuus rintasyöpäseulontoihin on kuitenkin viime vuosina heikentynyt huolestuttavasti. Alustavien tulosten mukaan väestöryhmien välillä on merkittäviä eroja osallistumisaktiivisuudessa. Heikointa myös rintasyöpäseulontoihin osallistuminen on maahanmuuttajaväestössä sekä pitkäaikaistyöttömillä. Työ näiden heikosti osallistuvien ryhmien tavoittamiseksi on jo aloitettu Suomen Syöpärekisterissä.
Juuri julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että 65 % borrelioosia sairastavista potilaista tautiasteesta riippumatta reagoi useisiin eri taudinaiheuttajiin yhtä aikaa. Useampi yhtäaikainen puutiaistauti voi mahdollisesti heikentää immuunipuolustusta ja lisätä alttiutta sairastua muiden kuin puutiaisten levittämiin tauteihin.
Puutiaisten levittämät taudit ovat maailmanlaajuinen terveysuhka ja on arvioitu, että 35 % maailman väestöstä sairastaa niitä vuonna 2050. Borrelioosi on kaikkein yleisin puutiaistauti, jonka aiheuttaa Borrelia-bakteeri. Puutiainen voi kuitenkin kantaa useita eri taudinaiheuttajia yhtä aikaa ja myös levittää niitä eteenpäin imiessään verta isäntäeliöstä. Tästä huolimatta esimerkiksi Yhdysvalloissa valtaosa markkinoilla olevista puutiaistauteihin tarkoitetuista diagnostisista testeistä testaa lähinnä borrelioosia. Oikean diagnoosin saamiseksi potilaat joutuvat käymään läpi jopa yksitoista eri lääkäriä ja yksitoista eri testiä, mikä on kallista sekä potilaalle että yhteiskunnalle. Huolimatta puutiaistautien lisääntymisestä ja siihen liittyvästä tutkimuksesta kahdenkymmenen viime vuoden aikana, diagnostisten testien kehitys on polkenut paikallaan.
Jyväskylän yliopiston dosentti Leona Gilbertin tutkimusryhmä tohtoriopiskelija Kunal Gargin johdolla on nyt julkaissut tutkimuksen, jossa selvitettiin 432 borrelioosin takia vastaanotolle saapuneen potilaan immuunireaktioita kahtakymmentä eri puutiaistautia ja niihin usein liittyvää taudinaiheuttajaa vastaan. Borrelioosi oli testattu potilailta kansainvälisten borrelioosin hoitosuositusten mukaisesti ja tulosten perusteella heidät oli jaettu eri luokkiin taudin eri vaiheiden perusteella.
Punkit ovat maailmanlaajuinen haaste
Tutkimuksen mukaan 65 %:lla eri taudin vaiheissa olevista borrelioosipotilaista oli myös joku muu puutiaistauteihin liittyvä infektio tai borrelioosin ns. piilevä muoto. Tutkijat havaitsivat, että tutkimuksessa käytetty uusi biomarkkeri ns. ”Borrelian piilevä muoto” paransi borrelioositestin herkkyyttä. Noin kolme neljäsosaa (72 %) potilaista, joilla oli borrelioosin myöhäisvaiheen oireita, mutta jotka olivat hoitosuositusten mukaisessa testauksessa todettu negatiivisiksi, olivat positiivisia Borrelian piilevän muodon ja/tai muiden mikrobien, kuten Babesian, Bartonellan ja Ehrlichian suhteen. Tapauksia, joissa potilailla on havaittu useampi kuin yksi puutiaistauti on raportoitu ainakin Australiassa, Saksassa, Hollannissa, Ruotsissa, Englannissa ja USA:ssa. Tuore tutkimus esittää, että useampi yhtäaikainen puutiaistauti voi heikentää immuunipuolustusta ja lisätä alttiutta sairastua muiden kuin puutiaisten levittämiin, ns. opportunistisiin infektioihin, kuten Mykoplasman ja Epstein-Barr-viruksen aiheuttamiin infektioihin.
Lisää elämänlaatua
Tutkijat osoittivat ensimmäistä kertaa, että 85 %:n todennäköisyydellä borrelioosia sairastavien potilaiden tautiin liittyy myös jokin muu puutiaisten levittämä taudinaiheuttaja tai opportunistinen infektio. Tutkijat ovat osoittaneet tarpeen puutiaistautien hoitokäytäntöjen muuttamiseksi. Useiden puutiaisten levittämien patogeenien samanaikainen testaaminen vähentäisi potilaiden vääriä diagnooseja tai ilman diagnoosia jäämistä sekä lisäisi potilaiden terveyteen liittyvää elämänlaatua. Tämä ohjaisi kliinisten tutkimusten tekijöitä etsimään parempia hoitoja puutiaisten levittämiin tauteihin. Ajatus puutiaistaudeista monimikrobisina tauteina on verrattain uusi ja aiheuttaa paljon keskustelua. On kuitenkin tärkeää, että monimikrobitautien mahdollisuus puutiaistautien yhteydessä tiedostetaan terveydenhuollossa ja tutkijoiden piirissä, jotta puutiaistautien määrän maailmanlaajuinen kasvu voidaan pysäyttää.
Tutkimus on juuri julkaistu Scientific Reports -julkaisusarjassa 29.10.2018. Tutkimusta ovat rahoittaneet Business Finland (TEKES), Scientific Grant Agency of Ministry of Education, Sport of the Slovak Republic and Slovak Academy of Sciences. Rahoittajilla ei ole ollut roolia tutkimussuunnittelussa, tiedonkeruussa, analyyseissä tai julkaisupäätöksessä.
