6.5 C
Helsinki
keskiviikko, 27 marraskuun, 2024
Koti Blogi Sivu 50

Elinsiirtolasten viikko: Jokainen sairastunut lapsi on sankari

Myös pieni lapsi voi tarvita elinsiirron. Elinsiirtolasten viikko 19.–23.11. nostaa esiin lasten elinsiirtoja ja antaa elinsiirtolapsille oman sankaripäivän. Munuais- ja maksaliiton järjestämä viikko järjestetään nyt ensimmäistä kertaa.

Lapsille ja nuorille tehdään vuosittain 20–25 elinsiirtoa. Elinsiirtoa tarvitsevilla lapsilla on usein synnynnäinen vika, joka aiheuttaa vakavan sairauden. Vaivat ilmenevät jo lapsen ensimmäisinä elinkuukausina. Elinsiirto on parantumattoman sairauden viimeinen hoitokeino.

– Yleisin syy lapselle tehtävään elinsiirtoon on munuaisensiirrossa synnynnäinen nefroosi tai virtsateiden rakennepoikkeavuudet, maksansiirron syynä on yleisimmin sappitieatresia. Sydänsairauksista sydämensiirtoon voi johtaa sydänlihassairaus eli kardiomyopatia tai rakenteellinen sydänvika, kertoo lasten elinsiirtolääkäri Timo Jahnukainen HUS:n Lastensairaalasta.

Tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä lapsille oli tehty 24 elinsiirtoa, joista 11 oli munuaisensiirtoja.

– Tänä vuonna elävältä luovuttajalta tehtyjä munuaisensiirtoja on ollut aiempaa enemmän, noin 70 prosenttia kaikista, kun yleensä näitä on noin puolet lasten munuaisensiirroista. Luovuttajana on useimmiten toinen vanhemmista. Vuodesta 2017 lähtien lapsen on voinut asettaa siirtolistalle pre-emptiivisesti eli ilman edeltävää dialyysihoitojaksoa, Jahnukainen jatkaa.

Aikuisen munuainen voidaan siirtää yli 10-kiloiselle lapselle. Maksa ja sydän saadaan aina aivokuolleelta luovuttajalta. Maksansiirto lapselle voidaan tehdä aikuisen maksan osasiirtona, mutta sydämensiirron saajan on oltava suurin piirtein samaa kokoluokkaa luovuttajan kanssa.

Onnistuneen elinsiirron jälkeen lapsen ja nuoren kasvu ja kehitys on yleensä normaalia. Lapsi voi leikkiä, harrastaa ja liikkua muiden tavoin sekä käydä lastentarhaa ja koulua. Suomessa lasten elinsiirtojen tulokset ovat hyvää kansainvälistä tasoa.

Kaikkiaan Suomessa tehdään vuosittain noin 370 elinsiirtoa. Uutta elintä odottaa kuitenkin jatkuvasti noin 550 ihmistä. Munuais- ja maksaliiton järjestämää Elinsiirtolasten viikkoa vietetään 19.–23.11. Viikko muistuttaa, että jokainen sairastunut lapsi on sankari.

 

Elinsiirtolasten viikko
Munuais- ja maksaliitto järjestää Elinsiirtolasten viikolla 19.–23.11. päivätapahtumat kolmessa yliopistosairaalassa elinsiirron saaneita lapsia hoitavilla osastoilla tai poliklinikoilla: Tampereella 19.11., Helsingissä 20.11. ja Oulussa 21.11. Lapset saavat tapahtumissa esiintyä sankareina ja pukeutua haluamikseen hahmoiksi. Paikalla oleva ammattikuvaaja ikuistaa perheen pienet sankarit. Vertaisvanhemmat ja liiton työntekijät pitävät vertaiskahvilaa ja kertovat liiton toiminnasta.

Iltatapahtumissa koko perhe pääsee pitämään hauskaa HopLop-seikkailupuistoon. Liitto tarjoaa perheille rannekkeet.

Lisää tietoa Elinsiirtolasten viikosta www.muma.fi/elinsiirtolastenviikko. Lisää tietoa lasten munuais- ja maksasairauksista www.muma.fi/lapsisairastaa.

 

Lasten elinsiirrot pähkinänkuoressa
– Vuosittain lapsille ja nuorille tehdään 20–25 elinsiirtoa.
– Munuainen voidaan siirtää elävältä luovuttajalta, muut elimet saadaan lapsillekin aivokuolleilta luovuttajilta.
– Aikuisen munuainen ja osa maksasta voidaan siirtää lapselle, mutta sydämen ja keuhkon on oltava suurin piirtein samankokoiselta luovuttajalta.
– Lasten elinsiirtojen tulokset ovat hyviä.
– Elinsiirron jälkeen lapsi voi viettää normaalia lapsuutta ja nuoruutta.
– Lisää tietoa ja elinluovutuskorttitilaukset www.elinluovutuskortti.fi

Syöpään sairastui reilut 34 000 suomalaista vuonna 2016

Suomen Syöpärekisteri on julkaissut vuoden 2016 syöpätilastot. Kaikkiaan uusia syöpätapauksia todettiin vuonna 2016 reilut 34 000 ja syöpäkuolemia hieman vajaa 12 700. Tilastot osoittavat, että syöpäilmaantuvuus kasvaa, mutta toisaalta syöpään kuolleisuus pienenee. 

Kuvassa on miesten ja naisten ikävakioitu syöpäilmaantuvuus ja -kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden) vuosina 1953-2016. 

 

Suomen Syöpärekisterin tietojen mukaan yleisimpiä syöpiä vuonna 2016 oli miehillä eturauhassyöpä (5162 tapausta), keuhkosyöpä (1742 tapausta) ja paksu- ja peräsuolisyöpä (1735 tapausta). Naisilla yleisimpiä syöpiä olivat rintasyöpä (4961 tapausta), paksu- ja peräsuolisyöpä (1625 tapausta) ja keuhkosyöpä (992 tapausta).

Vaikka syöpään sairastuu yhä useampi, myös yhä useampi selviää syövästä. Syöpäkuolleisuuden ennustetaan laskevan edelleen vaikka syöpään sairastuu yhä useampi. Tuoreimmalla tilastojaksolla seuratuista miehistä oli elossa 66 prosenttia ja naisista 69 prosenttia viiden vuoden päästä sairastumisesta.

Eri syöpätautien ennusteissa on suuria eroja. Erinomainen ennuste on eturauhasen syövässä (93 %) ja rintasyövässä (91 %), kun taas keuhkosyövässä ennuste on heikko (11 % miehillä ja 16 % naisilla). Eniten syöpäkuolemia vuonna 2016 aiheuttavat miesten keuhkosyöpä (1490 kuolemaa), eturauhasen syöpä (900 kuolemaa) ja paksu- ja peräsuolisyöpä (680 kuolemaa). Naisten yleisimmät syöpäkuolemien aiheuttajat ovat rintasyöpä (888 kuolemaa), keuhkosyöpä (781 kuolemaa) ja paksu- ja peräsuolisyöpä (623 kuolemaa).

 

Syöpätaudit lisääntyvät väestön ikääntyessä

Syövän aiheuttamia kuolemantapauksia on huomattavasti enemmän nykyään kuin 1980-luvulla, vaikka väestön kokoon ja ikärakenteeseen suhteutettuna kuolleisuus ei ole suurentunut. Ilmiön selittää väestön ikääntyminen, sillä syöpätaudit ovat yleisempiä ikääntyneessä väestössä. Esimerkiksi haimasyöpä on tapausmäärien perusteella kahdeksanneksi yleisin syöpätyyppi, mutta kuolemien aiheuttajana neljänneksi yleisin. Haimasyövän yleisyys tai kuolleisuus siihen ei kuitenkaan ole Suomessa suurentunut viimeisen 30 vuoden aikana.

Alle 20-vuotiailla syöpä on harvinainen sairaus. Vuonna 2016 Suomessa todettiin 245 syöpää tässä ikäryhmässä ja syöpään kuoli 25 nuorta. Tavallisimmat lasten ja nuorten syövät ovat aivokasvaimia ja imukudos- tai verisyöpiä.

 

Tilastoja kerätty vuodesta 1953 lähtien

Syöpätilastoja on kerätty koko Syöpärekisterin toiminta-ajalta eli vuodesta 1953 lähtien. Tietoja voi hakea sovelluksesta myös sairaanhoitopiireittäin. Kaikki tilastot ovat saatavissa verkosta osoitteesta https://syoparekisteri.fi/tilastot/tautitilastot/

Koska tilastojen on tarkoitus kuvata syöpätaakkaa eli sekä syöpään sairastumisen riskiä että syövän aiheuttamaa kuolleisuutta, luvut ovat vertailukelpoisia sekä ajassa että myös muiden maiden lukuihin nähden. Tuoreessa tilastossa noudatetaan kansainvälistä syöpärekisteröintiä ohjaavaa monisyöpäsääntöä, jonka perusteella yhdessä elimessä tilastoidaan vain yksi samantyyppinen kasvain.

Suomen Syöpärekisteri on Suomen Syöpäyhdistyksen epidemiologinen tutkimuslaitos. THL on syöpärekisterin rekisterinpitäjänä antanut Suomen Syöpäyhdistykselle vastuun huolehtia rekisterin toiminnasta. Syöpärekisterin kokoamilla tilastoilla seurataan syöpätapausten määrää, tautitaakan kehittymistä, syövän riskitekijöitä ja syövän aiheuttamaa kuolleisuutta.

Nikotiini haittaa nuoren kehitystä

#suojaapäätä –kampanjassa tuodaan esille nikotiinin haittoja

”Elän ilman nikotiinituotteita, koska haluan parhaan mahdollisen suorituskyvyn ja yleisen vireystilan.”

Olli Santalahti

Vapaaottelija Olli Santalahti on huomannut, että nikotiinituotteet näkyvät laajasti kaikessa harrastetoiminnassa, niin kamppailu-urheilussa kuin jääkiekossa tai jalkapallossakin.

Santalahti on kampanjan kasvona ja esiintyy Fressiksen kampanjavideolla (https://youtu.be/B1Eczt995Q4).

– Mielestäni aihe on tärkeä ja ajankohtainen. Siksi lähdin mukaan kampanjaan, hän kertoo.

Tieto nikotiinin laajoista haitoista lisääntyy. Haitat on saatava myös nuorten tietoon.

Fressiksen #suojaapäätä-kampanjassa tuodaan esiin nikotiinin moninaisia haittoja. Kampanja on erityisesti niille nuorille, jotka ovat nikotiinituotteiden käyttäjiä tai riskissä aloittaa niiden käyttö. Kampanjan viestillä ”suojaapäätä” herätetään nuoria kiinnostumaan nikotiinin haitoista ja kehotetaan pysymään kaukana nikotiinituotteista.

Nuorten tupakointi on vähentynyt. Nikotiinia sisältävien tuotteiden, erityisesti nuuskan käyttö ovat kuitenkin lisääntyneet nuorten keskuudessa. Myös eri tuotteiden yhteiskäyttö nuorilla on huolestuttavaa, sillä siitä aiheutuu osalle nuorista erityisen voimakas nikotiiniriippuvuus.

Ihmisen aivot kehittyvät murrosiästä 25-vuotiaaksi saakka. Tänä aikana aivot ovat herkät erilaisten keskushermostoon vaikuttavien aineiden, kuten nikotiinin vaikutuksille. Nikotiini vaikuttaa aivojen hermosolujen toimintaan ja voi haitata oppimista ja tiedonkäsittelyä. Nuoren kehittyvät aivot ovat herkät myös riippuvuuden syntymiselle. Riippuvuus haittaa keskittymistä ja aiheuttaa levottomuutta.

Aivojen lisäksi nikotiini vaikuttaa haitallisesti koko kehossa. Nikotiini supistaa verisuonia ja nostaa siten sydämen sykettä sekä kohottaa verenpainetta. Se huonontaa suorituskykyä, lihasten kehittymistä ja palautumista. Lisäksi nikotiinilla on haitallisia vaikutuksia muun muassa sokeriaineenvaihduntaan, kolesteroliarvoihin sekä syöpäriskiin.

– Nuori ja hänen kehonsa ovat ainutkertaisen arvokkaita. Nuoren vielä kehittymässä olevaa kehoa ei kannata altistaa nikotiinin haitoille, toteaa terveyden edistämisen ylilääkäri Eeva Ollila Syöpäjärjestöistä.

#suojaapäätä -kampanja 19.11.-9.12.2018 Fressiksen digitaalisissa kanavissa (Fressis.fi, Instagram, YouTube).

Nikotiinikoukku iskee aivot kanveesiin

Kuka?
Olli Santalahti

Ammatti: vapaaottelija / MMA-ottelija

Ikä: 24 vuotta

Kotipaikka: Turku

Sali: Finnfighters’ Gym

Saldo ammattilaistasolla: 8–3

Tavoite: Isot organisaatiot, kuten UFC ja Bellator

Muuta: tuotantotalouden opiskelija

Instagram: https://www.instagram.com/santalahtiolli

Uusi geenihoito tuhoaa tulevaisuudessa vakavan aivokasvaimen jäänteitä

Syöpäsäätiö on myöntänyt 450 000 euron suurapurahan Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeelle, jonka tavoitteena on kehittää hoitoja pahanlaatuisen aivokasvaimen hoitoon. Syöpäsäätiö ja Suomen Syöpäyhdistys ovat myöntäneet tänä vuonna tutkimusapurahoja yhteensä yli 7 miljoonalla eurolla lähes sataan eri tutkimushankkeeseen.

Pahalaatuinen aivokasvain on yksi hankalimmista syöpätaudeista, jossa kuolleisuus on edelleen hyvin korkea. Keskimääräinen potilaiden elossaoloaika on vain noin vuosi taudin toteamisen jälkeen. Tutkimuksessa kehitetään aivokasvaimen hoitoon sopivaa uutta geeniterapiamuotoa ja tehostaa kehon omaa immuunipuolustusta.

Tutkimus kehittää paikallisten geenihoitojen kykyä tuhota pahanlaatuisia soluja

Pahalaatuinen aivokasvain pyritään aina poistamaan kirurgisesti, mikäli se suinkin on mahdollista. Operaatiossa ei kuitenkaan yleensä kyetä poistamaan kaikkia pahalaatuisia soluja aivokudoksesta, jonka seurauksena syöpäkasvain uusiutuu yleensä hyvin nopeasti. Tässä tutkimuksessa hoitoa kehitetään aluksi kaikkein aggressiivisimpaan aivosyöpään, glioblastoomaan, mutta myöhemmin on mahdollista, että hoitoa voidaan soveltaa myös muihin aivokasvaimiin.

– Rahoitusta saaneessa tutkimuksessa kehitetään kirurgisen operaation yhteydessä aivokudokseen annettavaa paikallista geenihoitoa, jolla pyritään tuhoamaan jäljelle jääneet pahalaatuiset solut potilaan aivokudoksesta, tiivistää akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala. Projektissa etsitään lisäksi aivosyövälle ominaisia valkuaisaineita, joita voitaneen jatkossa käyttää geenihoidon tehostettuun kohdentamiseen aivokasvainta ja sen aivokudokseen lähettämiä yksittäisiä pahalaatuisia soluja vastaan.

Hoidon tehostamiseksi pyritään myös vahvistamaan kehon luonnollista immuunipuolustusta siten, että yhdessä geenihoidon kanssa elimistö pystyy tuhoamaan jäljellä olevat syöpäsolut.

– Tavoitteena on uusi kirurgian ja geenihoidon kombinaatio, jolla voidaan merkittävästi lisätä potilaiden eloonjäämisaikaa ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Toisin kuin sytostaattihoitokuurit, geenihoito annetaan ainoastaan kerran aivokudokseen kirurgisen operaation yhteydessä. Kyseisellä seikalla on huomattava merkitys potilaiden toipumisen ja elämänlaadun kannalta.

 

Syöpäsäätiön apuraha mahdollistaa pitkäjänteisen tutkimuksen

Seppo Ylä-Herttualan mukaan Syöpäsäätiön suurapurahalla on erittäin suuri merkitys pahanlaatuisen aivokasvaimen geenihoitojen kehittämisessä. Kolmivuotinen rahoitus mahdollistaa riittävän pitkäaikaisten seurantatutkimusten tekemisen sekä aikaa vievien ja haasteellisten syöpäkudokselle tyypillisten proteiinien tunnistuksen.

– Ilman Syöpäsäätiön tukea haastavat, uusien hoitomuotojen kehittämis- ja testausprojektit olisivat käytännössä mahdottomia suorittaa, Ylä-Herttuala toteaa.

Nightingalen teknologia yhdistää kroonisen tulehduksen usean eri sairauden riskiin

Uuden tutkimuksen mukaan krooninen tulehdus lyhentää elinajanodotetta ja lisää useiden sairauksien, mukaan lukien sydänsairauksien ja munuaisten vajaatoiminnan, riskiä. Tutkimustulokset saatiin mittaamalla elimistön kroonisen tulehduksen tilaa kuvaavan GlycA-merkkiaineen pitoisuuksia Nightingale Healthin verianalyysiteknologialla. Tutkimustulokset antavat vahvoja viitteitä, että GlycA-merkkiaine olisi hyödyllinen myös terveydenhuollossa.

Krooninen tulehdus on terveyden ja hyvinvoinnin ajankohtainen puheenaihe, sillä se on yhdistetty lähes kaikkeen sydänsairauksista kliiniseen masennukseen. Väitettyjen yhteyksien todenperäisyyden selvittämiseksi tutkijat ovat pyrkineet osoittamaan tulehduksen ja useiden eri sairauksien riskien välistä yhteyttä. Tutkimukset ovat hyödyntäneet Nightingalen verianalyysiteknologiaa, joka mittaa muun muassa elimistön kroonista tulehdustilaa määrittävää GlycA (glykoproteiinin asetylaatio)-merkkiainetta. GlycA kuvaa matala-asteista tulehdustilaa eri tavalla kuin muut terveydenhuollossa tällä hetkellä käytössä olevat merkkiaineet ja se on havaittu tehokkaaksi menetelmäksi seurata henkilön terveydentilaa.

Merkittävässä uudessa tutkimuksessa tutkijat hyödynsivät Nightingalen teknologiaa mitatakseen verinäytteistä GlycA-pitoisuuksia. Heidän tarkoituksenaan oli tutkia, pystyykö GlycA:n avulla ennustamaan laajaa määrää sairauksia koko väestön tasolla. Tutkimuksessa analysoitiin 11 861 suomalaisen vapaaehtoisen GlycA-pitoisuudet sekä heidän sähköiset terveystietonsa. Näiden perusteella tutkijat havaitsivat, että kohonnut GlycA-pitoisuus oli yhteydessä useisiin merkittäviin sairauksiin, kuten alkoholimaksasairauteen, krooniseen munuaisten vajaatoimintaan, sydämen vajaatoimintaan ja sydänsairauksiin. Useat näistä yhteyksistä olivat uusia löydöksiä. Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka tehokkaasti GlycA-mittausten avulla pystytään ennustamaan potilaiden riskiä ja jakamaan heidät eri riskiryhmiin elinajanodotteen perusteella. Tutkimusryhmän analyysin tulokset osoittivat, että GlycA:n avulla onnistuttiin tunnistamaan ne potilaat, joilla oli viisinkertainen sydän- ja verisuonitautien aiheuttaman kuoleman riski.

-Kuten olemme monissa tutkimuksissa havainneet, GlycA:lla on huomattava potentiaali kuvata elimistön kroonisen tulehduksen tilaa, joka voi tehokkaasti ennakoida taudin puhkeamista ja ennustetta. Tutkimuksen tuomat lisätodisteet tukevat GlycA:n mittaamiseen merkitystä kansallisissa biopankeissa sekä vahvistavat sen hyödyntämismahdollisuuksia terveydenhuollossa, sanoo Nightingale Healthin tieteellinen johtaja Peter Würtz.

Nykyisillä veritesteillä, kuten kolesterolitesti, voidaan mitata vain muutamia veren merkkiaineita kerrallaan, kun taas Nightingalen verianalyysiteknogialla yhdestä verinäytteestä voidaan selvittää yli 220 veren merkkiaineen pitoisuudet. Teknologian avulla yhdestä verinäytteestä voidaan mitata rutiinisti käytössä olevia merkkiaineita, kuten LDL-kolesteroli ja glukoosi, mutta samalla myös muita veren merkkiaineita kuten GlycA ja useita aminohappoja. Laajemman tietomäärän avulla voidaan paremmin ennakoida sairastumisriskiä muun muassa tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin.

Tutkimusviite

Kettunen et al. Biomarker Glycoprotein Acetyls Is Associated With the Risk of a Wide Spectrum of Incident Diseases and Stratifies Mortality Risk in Angiography Patients. Circulation: Genomic and Precision Medicine 2018;11:e002234

GlycA

GlycA (glykoproteiinin asetylaatio) on NMR (ydinmagneettinen resonanssi) -menetelmällä mitattava kroonisen tulehduksen merkkiaine. Terveillä yksilöillä korkeiden GlycA- pitoisuuksien on todettu vastaavan yliaktiivista immuunivastetta tai pitkittynyttä bakteeri-infektiota. Matala-asteisen kroonisen tulehduksen uskotaan lisäävän useiden sisäelinsairauksien riskiä, minkä vuoksi se on tärkeä ottaa huomioon tulevissa kansanterveystieteen tutkimuksissa. GlycA:lla on lukuisia potentiaalisia kliinisiä käyttötarkoituksia. Koska korkeampien GlycA-pitoisuuksien on havaittu ennustavan sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen riskiä sekä yleistä kuolleisuusriskiä, GlycA voi auttaa tunnistamaan korkean riskin potilaat ja sitä kautta hoidon tarpeen sekä hoitojen kohdennuksen oikeille riskiryhmille.

Tekoäly ennustaa hoidon tehoa

Miten lääkäri voi ennustaa yksittäisen potilaan hoitotulosta? Hoitojen tehoa on lääketieteessä perinteisesti tutkittu satunnaistetuissa tutkimuksissa, joissa puolet potilaista arvotaan hoidettavaan ryhmään ja toinen puoli saa valehoitoa. Onko tämä ainoa varma keino, vai voidaanko asia saada selville toisinkin? Miten voidaan arvioida hoitomenetelmien vaikuttavuutta käytännössä? Hyötyvätkö jotkut potilaat hoidosta, josta toiset eivät hyödy?

Itä-Suomen yliopiston, Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämä uusi menetelmä tarjoaa vastauksia näihin kysymyksiin, sillä se mahdollistaa eri hoitomenetelmien vertailun ja hoidosta hyötyvien potilaiden tunnistamisen mallintamalla. Tekoälypohjainen menetelmä perustuu niin sanottuihin kausaalisiin Bayes-verkkomalleihin. Vastaavaa menetelmää ei lääketieteessä ole aikaisemmin käytetty.

Emeritusprofessori Olli-Pekka Ryynäsen mukaan menetelmä avaa merkittäviä mahdollisuuksia lääketieteellisen tutkimuksen kehittämiseen.

– Hoitotulosta voidaan ennustaa yksittäisillä henkilöillä, voidaan arvioida käytössä olevia tai uusia hoitomenetelmiä ja satunnaistettuja tutkimuksia voidaan osittain korvata mallintamalla.

Juuri julkaistussa tutkimuksessa tutkijat sovelsivat menetelmää uniapnean hoidon arviointiin, mutta sitä voidaan soveltaa myös muihin hoitoihin. Tutkimus osoitti CPAP-hoidon vähentävän uniapneapotilaiden kuolleisuutta, sydäninfarkteja ja aivoverenkiertohäiriöitä pitkällä aikavälillä runsaan viiden prosenttiyksikön verran. Sydänsairaat potilaat hyötyivät vähemmän.

Tutkimus julkaistiin Healthcare Informatics Research -tiedejulkaisussa.

Suomen Lääketieteen Säätiö jakoi 2 miljoonaa tutkimukseen – sydän- ja verisuonisairaudet, syövät sekä muut sisätaudit ovat suosituimmat alat

Suomen Lääketieteen Säätiö jakoi tänä vuonna apurahoja kaikkiaan 208 tutkijalle. Merkittävin apuraha myönnettiin synnynnäisiä sydänvikoja tutkivalle Emmi Helteelle. Ilman säätiöapurahoja Helteen ura tutkijana olisi jäänyt lyhyeksi. 

Sydän- ja verisuonitaudit ja syöpäsairaudet ovat kaksi selkeästi suurinta tautiryhmään, joiden tutkimukseen Suomen Lääketieteen Säätiö myönsi tänä vuonna apurahoja. Näille aloille myönnettiin noin 30 prosenttia apurahoista.

Muita merkittäviä tautiryhmiä, joille apuraha myönnettiin, ovat muun muassa naistentaudit ja synnytys (8 % jaetuista apurahoista), tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja vammat (8 %) sekä neurologiset sairaudet (7 %).

Kaikkiaan Suomen Lääketieteen Säätiö jakoi apurahoja 2 026 000 euroa 208 tutkijan kesken.

Summaltaan suurinta eli Tutkimusryhmän perustajan apurahaa jaettiin kaikkiaan 950 000 euron edestä kuudelle tutkijalle.
Tutkimusryhmä kasaan apurahan turvin 

Suurin apuraha myönnettiin lääketieteen tohtori Emmi Helteelle. 200 000 euron suuruisen Tutkimusryhmän perustajan apurahan turvin Helle johtaa tutkimusryhmää, joka selvittää, miten geenipoikkeamat vaikuttavat synnynnäisen sydänvian kehittymiseen.

– Synnynnäiset sydänviat ovat yleisin synnynnäinen epämuodostuma, mutta niiden genetiikasta tiedetään vielä kovin vähän. Tutkimuksemme tuloksista on hyötyä sekä perinnöllisyysneuvonnassa että sydänvikojen yksilöllisen hoidon kehittämisessä, Helle kertoo.

40-vuotias Helle on tehnyt tutkimusta opiskeluajoista saakka. Hän tekee potilastyötä Helsingin Uudessa lastensairaalassa lastentauteihin erikoistuvana lääkärinä. Uteliaisuus ja intohimo uuden löytämistä kohtaan saavat hänet jatkamaan, vaikka potilastyön yhdistäminen tutkimuksen tekoon ei olekaan aina helppoa.

– Minulla on käynyt siinä mielessä hyvä tuuri, että tutkimusvapaat ovat aina järjestyneet hyvin. Tiedän kuitenkin, että monessa organisaatiossa tutkimusvapaan saaminen on hankalaa.
Myös valtion rahoitusta tarvitaan 

Helteen kaltaisten kokeneiden tutkijoiden lisäksi Suomen Lääketieteen Säätiö on keskittynyt erityisesti uraansa aloittelevien nuorten tutkijoiden tukemiseen. Eniten jaettiinkin nuorille tutkijoille suunnattuja 2 500 euron suuruisia Eka-apurahoja. Niitä myönnettiin 110 tutkijanalulle yhteensä 275 000 euron edestä.

Säätiöillä on korvaamaton merkitys monelle lääketieteen tutkijalle ja tutkimukselle – niin myös Emmi Helteen omalle. Ilman säätiörahoitusta hänen tutkimustaan ei olisi olemassa.

– Tällä hetkellä tutkimusrahoitus on kuitenkin aivan liikaa säätiörahoituksen varassa. Valtion tulisi ehdottomasti lisätä tukeaan tutkimukselle. Nyt moni lupaava tutkimus loppuu, kun jatkorahoitusta ei myönnetä.
Taulukkoon on merkitty kaikki Suomen Lääketieteen Säätiön vuonna 2018 jakamat apurahat, niiden suuruus, jaettujen apurahojen summa yhteensä sekä apurahan saaneiden tutkijoiden määrä.

ApurahaApurahan suuruus  Jaetut apurahat yhteensä Apurahan saaneiden määrä
Tutkimusryhmän perustajan apuraha150 000 – 200 000 €950 000 €6
Palaavan tutkijan apuraha50 000 €100 000 €2
12 kuukauden tutkimusapuraha27 000 €135 000 €5
8 kuukauden tutkimusapuraha18 000 €90 000 €5
4 kuukauden tutkimusapuraha9 000 €171 000 €19
Kannatusapuraha5 000 €305 000 €61
Eka-apuraha2 500 €275 000 €110
Yhteensä2 026 000 €208

 

Hyödylliset mikrobit vähensivät sairaaloissa taudinaiheuttajia 83 %

Hyödylliset mikrobit vähensivät sairaaloissa taudinaiheuttajia 83 %

Italiassa, sairaalaympäristössä tehdyt laajat tutkimukset ovat osoittaneet (Caselli ym. 2018, PlosOne 13(7): e0199616) probioottisia mikrobeja sisältävien puhdistusaineiden käytön vähentävän sairaalapinnoilla esiintyvien tautia-aiheuttavien mikrobien (patogeenien) määrää huomattavasti tehokkaammin verrattuna kemiallisiin perinteisiin puhdistusaineisiin. Probioottisissa puhdistusaineissa on lisättyjä, ihmisille vaarattomia mikrobeja. Niiden puhdistusteho ja taudinaiheuttajien vähentäminen perustuu probioottisten bakteerien määrälliseen ylivoimaan ja luonnolliseen mikrobien väliseen kilpailuun elintilasta ja ravinnosta.

Vähemmän patogeenejä, antibioottiresistenssiä sekä sairaalainfektioita

Tutkimuksessa oli mukana kuusi sairaalaa, 11 842 potilasta ja 24 875 pinnoilta otettua näytettä analysoitiin. Tutkimuksessa mitattiin patogeenien (Staphylococcus spp, Enterobactericeae spp, Pseudomonas spp, Acinetobacter spp, Clostridium difficile ja Candida spp.) määriä, antibioottien vastustuskykyä (resistenssiä) sekä potilaissa ilmenevien sairaalainfektioiden määrää 1,5 vuoden ajan (1.1.2016-30.6.2017). Probioottisia puhdistusaineita käytettäessä näiden patogeenien määrä pinnoilla väheni keskimäärin 83 % perinteisiin kemiallisiin puhdistusaineisiin verrattuna.

Kaikkien pintapatogeenien sekä puhdistusaineiden sisältämien Bacillus-mikrobien antibioottiresistenssi tutkittiin. Antibioottiresistenssiä ei löytynyt probioottisten Bacillus-suvun mikrobeista, joten ne eivät kehitä tai siirrä resistenssiä. Lisäksi antibioottiresistenssigeenejä löydettiin patogeenisistä bakteereista jopa 100 kertaa vähemmän käytettäessä probioottisia mikrobeja sisältäviä puhdistusaineita.

Tutkituista 11 842 potilaasta 284 potilasta sai sairaalainfektion aikana, jolloin siivottiin perinteisillä menetelmillä. Mikrobiologisia (probioottisia) puhdistusaineita käytettäessä 128 potilasta sai sairaalainfektion. Sairaalainfektioiden määrä potilailla laski noin 55 % käytettäessä mikrobiologisia puhdistusaineita.

Tutkimuksessa käytetyt uudenlaista teknologiaa edustavat probioottiset puhdistusaineet ovat vuosien kehitystyön tulos ja niitä valmistaa belgialainen yritys Chrisal. Suomessa Chrisalin probioottisia tuotteita myy ja markkinoi ammattikäyttöön marraskuusta alkaen Dimacon Oy tuotemerkillään ProbiSolution.

-Aloitimme b2b-puolella tuotteiden myynnin nyt marraskuussa ja on ollut mukava huomata, että tuotteet herättävät kiinnostusta. Tällä hetkellä etsimme hyviä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voimme saada tuotteet laajaan käyttöön Suomessa, kertoo ProbiSolutionia edustava Markus Vainio.

 

Mikrobit: ei uhka, vaan mahdollisuus

Ymmärryksemme mikrobeista ja niiden roolista ihmisen elämässä on muuttunut paljon viime vuosikymmeninä. Nykyisin tiedetään, että mikrobit eivät ole ainoastaan taudinaiheuttajia, vaan myös hyödyllisiä, jokapaikkaisia ja jopa välttämättömiä elinkumppaneita ja työtovereita, kunhan ne toimivat oikeassa ympäristössä. Mikrobeja on opittu hyödyntämään esimerkiksi bioteknologiassa ja lääketieteessä – ja nyt myös puhdistuksessa. Kuitenkin bakteeri yhä herättää enemmän pelkoa ja epävarmuutta kuin kemikaali.

Mikrobiologi Anna-Helena Saariaho toivoo, että ”tapetaan kaikki bakteerit” -ajatusmaailmasta päästäisiin eroon ja ymmärrettäisiin, että puhdas ei ole synonyymi mikrobivapaalle.

-Bakteereilla on paikkansa ja tehtävänsä. Oleellista on se, että ne ovat oikeassa paikassa. Tärkeää olisi myös pyrkiä vähentämään vahvojen, desinfioivien ja mahdollisesti antibioottiresistenssiä lisäävien kemikaalien käyttöä sekä tuoda ekologisuus konkreettisesti tuotteisiin mukaan, hän jatkaa.

Saariaho selvittää, kuinka mikrobipohjaisilla puhdistusaineilla voidaan puhdistuksen yhteydessä palauttaa puhdistetulle pinnalle ihmisille suotuisia mikrobeja ja siten estää haitallisten mikrobien lisääntyminen. Mikrobeja sisältävät puhdistusaineet edustavat uudenlaista ajattelutapaa, jossa ei enää puhuta lian ja mikrobit kemiallisesti pois ”räjäyttävästä” puhdistuksesta, vaan pikemminkin terveellistä ja puhdasta elinympäristöä ylläpitävästä siivoustavasta.

-Probioottivalmisteiden käyttö, ulosteensiirto ja probioottipohjaiset puhdistusaineet perustuvat samaan ajatukseen: hoidon tai siivouksen synnyttämä ”tyhjä tila” täytetään hyödyllisillä mikrobeilla.