6 C
Helsinki
keskiviikko, 27 marraskuun, 2024
Koti Blogi Sivu 48

Kuolemaan johtaneet lääkkeiden antovirheet tutkittiin – usein lääke jäi saamatta

Kuolemaan johtaneet lääkkeiden antovirheet liittyivät erityisen usein verenohennuslääkkeisiin ja antibiootteihin, osoitti tutkimus, jossa analysoitiin Englannissa ja Walesissa raportoituja lääkkeiden antovirheitä. Kolmasosa oli tilanteita, joissa lääke jäi antamatta potilaalle, ja seuraavaksi yleisimpiä virheitä olivat lääkkeen väärä annos tai vahvuus. Puolessa tapauksista potilas oli yli 75-vuotias.

– Tulosten valossa enemmän huomiota tulee kiinnittää turvalliseen lääkkeen antamiseen erityisesti iäkkäille ja sen varmistamiseen, että potilas saa hänelle kuuluvan oikean lääkeannoksen oikeaan aikaan ja oikealla tavalla, toteaa artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, Suomen Akatemian tutkijatohtori Marja Härkänen Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitokselta.

Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopiston, London King’s Collegen ja University College Londonin yhteistyönä. Tulokset julkaistiin juuri Research in Social & Administrative Pharmacy -lehdessä.

Tutkimusaineistona käytettiin Englannin ja Walesin kansalliseen vaaratapahtumien raportoimisjärjestelmään ilmoitettuja lääkkeiden antovirheitä vuosilta 2007–2016. Tällä ajanjaksolla terveydenhuollon henkilökunta raportoi järjestelmään 517 384 lääkkeiden antovirhettä. Näistä analysoitiin potilaiden kuolemaan johtaneet virheet, kaikkiaan 229 tapausta.

Kuolemaan johtaneista lääkkeiden antovirheistä suurin osa eli 66 prosenttia raportoitiin sairaaloiden vuodeosastoilta ja lähes puolessa tapauksista potilas oli yli 75-vuotias. Virheet liittyivät eri lääkeryhmistä yleisimmin sydän- ja verisuonitautien lääkkeisiin sekä keskushermosto- ja infektiolääkkeisiin. Yksittäisistä lääkkeistä yleisimmät olivat injektoitavat verenohennuslääkkeet, antibiootit ja kipulääkkeet. Lähes kolmasosa antovirheistä oli tilanteita, joissa lääke jäi antamatta potilaalle. Seuravaksi yleisimpiä virheitä olivat lääkkeen väärä annos tai vahvuus.

Professori Katri Julkunen-Vehviläinen Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitokselta toteaa, että lääkkeiden antovirheet ovat yleisiä. – Aina niistä ei koidu potilaalle haittaa, mutta erityisesti haittaa aiheuttavat virheet tulisi pyrkiä estämään. Tähän avuksi tarvitaan riittävä määrä henkilöstöresursseja, osaavaa henkilökuntaa sekä teknologiaa ja digitaalisia ratkaisuja henkilökunnan osaamisen kehittämiseen ja lääkehoidon turvallisuuden varmistamiseen.

Tekoälystä ja robotiikasta apua näkövammaisen arkeen

Tekoäly ja robotiikka ovat kiinteästi mukana näkövammaisten apuvälineiden kehityksessä mahdollistaen muun muassa itsenäisen liikkumisen entistäkin turvallisemmin.

Satelliittipaikannuksen ja opastavien matkapuhelinten rinnalle on kehitetty apuvälineitä, joilla näkövammainen voi välttää esteitä entistäkin tarkemmin. Konenäkö tunnistaa esineitä, asioita, ihmisiä, tekstejä, katukylttejä ja liikkeiden nimiä.

– Matkapuhelin on avainlaite, sillä siihen saadaan koko ajan uusia elämää helpottavia sovelluksia. Markkinoille on tullut myös puettavia laitteita, kuten asioita, ihmisiä ja tekstejä tunnistava pieni OrCam-kamera, joka voidaan kiinnittää silmälasien sankaan, kertoo Näkövammaisten liitto ry:n kehityspäällikkö Reijo Juntunen.

Myös isot teknologiayhtiöt satsaavat erityisryhmiin.

– Suomessa kehitetään tällä hetkellä opasrobottia, jossa yhdistyvät konenäkö, paikannus ja tutkateknologia. Opasrobotti tunnistaa esteet sekä navigoi ja kommunikoi käyttäjän kanssa opaskoiran tapaan, Juntunen kertoo.

– Viime vuonna Microsoft toi markkinoille matkapuhelimeen ladattavan Seeing AI -sovelluksen, jolla voi tunnistaa ihmisiä, tekstejä, värejä, seteleitä ja niin edelleen. Tämä on oikea kehityssuunta, Juntunen toteaa tyytyväisenä.

Orion tuo markkinoille Suomen ensimmäisen ibuprofeenigeelin

Orion tuo markkinoille Buranagel-kipugeelin joulukuussa 2018. Kyseessä on Suomen ensimmäinen kipugeeli, jonka vaikuttava aine on ibuprofeeni. Buranagel auttaa paikallisissa lihas- ja nivelkivuissa sekä erilaisissa lyhytkestoisissa ja hyvänlaatuisissa vammoissa, kuten urheiluvammoissa. Buranageliä on helppo käyttää ja se on lisäksi ympäristöystävällinen.*

Yli 30 vuotta markkinoilla ollut Burana saa tuoteperheeseensä uuden jäsenen, kun Buranagel-kipugeeli tulee myyntiin apteekkeihin ympäri Suomen. Joulukuusta alkaen saatavilla oleva Buranagel on Suomen ensimmäinen ja ainoa ibuprofeenikipugeeli. Ibuprofeeni on tutkitusti suosituin itsehoidon kipulääkkeiden vaikuttava aine.**

”Buranagelin tuominen markkinoille on ollut Orionin tavoitteena jo pitkään. Tarjoamalla kuluttajalle uuden kipugeelivaihtoehdon, jossa yhdistyvät tuttu vaikuttava aine sekä luotettava ja suomalaisten tuntema brändi, voimme auttaa entistä paremmin kivun hoidossa”, Orionin tuotepäällikkö Terhi Rauhansalo kertoo.

Orionin vuonna 2017 teettämän tutkimuksen mukaan noin 85 % suomalaisista on joskus käyttänyt kipugeeliä, ja 39 % käyttää sitä säännöllisesti. Tutkimuksen mukaan suomalaisten yleisimmät kipukohdat ovat niska- ja hartiaseudun alue, alaselkä ja nilkat tai polvet. Tyypillisimmät vaivat ovat erilaiset selkäkivut, istumatyön aiheuttamat vaivat, nivelen kulumiseen liittyvä särky, nivelkipu ja nivelrikko.

Helppokäyttöinen vaihtoehto paikalliseen särkyyn

Buranagel auttaa nopeasti paikalliseen kipuun ja särkyyn. Geeli soveltuu myös venähdysten tai muiden urheiluvammojen itsehoitoon. Iholle levitettävä Buranagel on toimiva vaihtoehto myös herkkävatsaisille kuluttajille. Tuote soveltuu käytettäväksi aikuisille ja yli 14-vuotiaille lapsille.

Teholtaan Buranagel vastaa muita lääkkeellisiä kipugeelejä ja -voiteita.*** Se imeytyy nopeasti eikä tahraa, tahmaa tai valu. Tuote on väritön ja hajusteeton, ja sen apuaineiden tuoksu haihtuu iholta nopeasti. Buranagel on ympäristöystävällinen, sillä ibuprofeenin on todettu poistuvan hyvin jätevedestä. Tuubi on alumiinia ja sen voi kierrättää pienmetallina, mistä se voidaan hyödyntää muun muassa tölkkien valmistukseen.

Buranagel lyhyesti

  • Buranagel on tarkoitettu paikallisen kivun lyhytkestoiseen oireenmukaiseen hoitoon hyvänlaatuisissa nivel- ja lihasvammoissa.
  • Tuotetta käytetään hoidettavalle alueelle 3 kertaa vuorokaudessa, enintään 5 vuorokauden ajan. Enimmäisvuorokausiannos on 15 g kipugeeliä.
  • Sopii käytettäväksi aikuisille ja yli 14-vuotiaille nuorille.
  • Buranageliä ei voi käyttää, jos on allerginen sen vaikuttavalle aineelle tai apuaineille, tai jos on saanut aiemmin yliherkkyysreaktioita tulehduskipulääkkeistä. Ei rikkoutuneelle tai vaurioituneelle iholle. Ei sovi käytettäväksi raskauden viimeisellä kolmanneksella.
  • Saatavilla apteekeista ympäri Suomen joulukuusta 2018 alkaen.
  • Hinnat: 50 g 15,40 € ja 100 g 19,98 €.

Lähteet

Teknis-taloudellinen tarkastelu jätevesien käsittelyn tehostamisesta Suomessa, Suomen Vesilaitosyhdistys ry, 2016
** Iqvia YTD 10/2018
*** Topical NSAIDs for acute musculosketeletal pain in adults, Derry ym., 2015
Orion Kipugeelitutkimus, lokakuu 2017, Mindshare Business Planning

Uusi startup-yritys Puhti oman terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan

Uusi startup-yritys Puhti auttaa seuraamaan ja kehittämään omaa terveyttä ja hyvinvointia. Moni seuraa jo liikkumista, ravintoa ja omaa kehoa eri tavoin. Olemassa oleva ja tarkin mittari, arvot omassa veressä, jää kuitenkin liian usein piiloon.

“On monia tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten energisiä olemme arjessa tai urheillessa ja minkälaiseksi terveytemme muodostuu tulevaisuudessa. Puhti-terveystarkastus on hyvä tapa selvittää, miten oma keho jaksaa ja mihin oman terveyden ylläpito kannattaa suunnata”, toteaa Puhdin lääketieteellisenä johtajana toimiva lääkäri Vilho Ahola.

Puhti-terveystarkastuksen lisäksi tarjolla on kahdeksan eri kohderyhmille, kuten aktiivisille liikkujille, kasvissyöjille ja yli 50-vuotiaille naisille ja miehille, tarkoitettua testipakettia. Mainituissa paketeissa on mukana noin 30 arvoa täydellisestä verenkuvasta ja kolesterolista B- ja D-vitamiiniin ja ferritiiniin. Testipaketteihin on valittu kattavat ja olennaiset testit, mutta asiakkaalla on myös mahdollista täydentää paketteja tai koota omat testattavat arvot Puhdin sivulla.

Puhdin perustajien ajatuksena on edistää suomalaisten hyvinvointia ja tuoda saataville helppo tapa seurata omaa terveyttä.

”Uskomme että digitalisaation mahdollistamien uusien palvelumallien avulla on mahdollista kehittää terveydenhoitoa nykyistä asiakaslähtöisemmäksi ja tarjota helppoja ja hyödyllisiä tapoja ottaa oma hyvinvointi paremmin haltuun”, toteaa Puhdin toimitusjohtajana aloittanut Tero Era.

Puhti lähtee liikkeelle tuomalla perinteisen verikokeen tuloksineen helposti ja ymmärrettävästi asiakkaiden saataville ja omaan seurantaan. Se on jo mahdollista ilman lääkärin lähetettä.

Testipaketin tilaaminen Puhdin sivuilta on vaivatonta. Testeihin on myös helppo mennä, verikokeen voi ottaa 26 paikkakunnalla Suomessa. Puhti tekee testauksessa yhteistyötä SYNLABin kanssa, joka on Euroopan johtava yritys laboratorioalalla. Asiakas pääsee katsomaan tuloksia omalta Puhti-sivultaan, yleensä jo testiä seuraavana päivänä.

Yritys seuraa tiiviisti mahdollisuuksia myös muiden testien ja mittalaitteiden hyödyntämiseen jatkossa.

Puhti

www.puhti.fi

Aava Virta ja Nightingale yhteistyöhön

Aava Virta ja Nightingale yhteistyöhön – terveystoimija ja verianalyysin kehittäjä lanseeraavat uuden aikakauden hyvinvointipalvelun Slushissa

Uusi Virta 360 -palvelu yhdistää kattavan hyvinvointiprofiilin ja verianalyysin ja tarjoaa ainutlaatuista tietoa elintapamuutosten seuraamiseen. Digitaalisen hyvinvointikyselyn lisäksi palvelu mittaa käyttäjän sydän- ja verisuonisairauksien ja aikuisiän diabeteksen riskiä sekä matala-asteista tulehdusta.

Aava Virta, Lääkärikeskus Aavan hyvinvointiyksikkö, ja terveysteknologiayritys Nightingale Health ovat julkaisseet uuden hyvinvointipalvelun, joka yhdistää ensimmäistä kertaa maailmassa arvion ihmisen elämäntilanteesta ja tulevaisuuden sairastumisriskistä. Virta 360 sisältää digitaalisen kyselyn pohjalta laaditun hyvinvointiprofiilin ja verikokeesta analysoidut riskimittarit. Näiden pohjalta henkilölle voidaan suositella miten hän voi kehittää omaa hyvinvointiaan. Aava Virta on ensimmäinen hyvinvointialan toimija, joka seuraa hyvinvointivalmennusten vaikuttavuutta näin monipuolisella analyysillä. Elintapamuutokset näkyvät molekyylitasolla jo ensimmäisten viikkojen aikana.

Aava Virta -hyvinvointikysely pureutuu käyttäjän elämäntilanteeseen eli hyvinvoinnin taustatekijöihin, kuten aktiivisuuteen, ihmissuhteisiin ja unenlaatuun. Verikokeessa mitataan käyttäjän kolesterolitasapaino, insuliiniresistenssi, sydän- ja verisuonisairausien ja tyypin 2 diabeteksen riski sekä matala-asteisen eli kroonisen tulehduksen tila. Verikoe perustuu Nightingale Healthin palkittuun teknologiaan, jota on käytetty yli 150 vertaisarvioidussa julkaisussa ja joka vaatii vain yhden verinäytteen.

Hyvinvoinnin arviointimenetelmistä puuttuu usein katsaus elämäntilanteeseen kokonaisuutena. Huomiotta voivat jäädä esimerkiksi taloudelliset huolenaiheet, stressi ja unen huono laatu. Digitaalisia työkaluja hyödyntävä Virta 360 yhdistää kokemuksen omasta elämäntilanteesta verikokeesta saatavaan tietoon ja antaa ihmisille mahdollisuuden ymmärtää, miten elämäntilanne tai omat valinnat ovat yhteydessä sairastumisriskeihin ja sen myötä hyvinvointiin”, sanoo Aavan Chief Digital Officer Lauri Muhonen.

Aava Virran ja Nightingale Healthin yhteistyö tuo hyvinvointitoimintaan ainutlaatuisen toimintamallin, jossa panostetaan tutkimuslähtöisesti sairauksien ennaltaehkäisyyn ja ihmisten yleisen hyvinvoinnin parantamiseen. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vähentää merkittävästi suomalaisten hoitokustannuksia.

Virta 360 on 2000-luvun hyvinvointia. Autamme ihmisiä kehittämään hyvinvointiaan yhdistämällä huippuluokan teknologian elämäntilanteeseen ja tuomalla palvelun saataville kohtuuhintaan. Virta 360 mahdollistaa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tehon arvioinnin ja tuo prosessiin sekä syvyyttä että nopeutta. Ihmisille on annettava paras mahdollinen tieto ja työkalut, joiden avulla voi pysyä terveenä ja voida paremmin pidempään”, sanoo Teemu Suna, toimitusjohtaja ja perustaja, Nightingale Health.

Uusi palvelu lanseerataan Slushissa, jossa 100 ensimmäisellä palvelun ostajalla on mahdollisuus antaa verinäytteensä paikan päällä.

Halusimme julkaista palvelun Slushissa, koska tapahtuman tarkoituksena on näyttää tulevaisuuden suunta. Virta 360 on ainutlaatuinen esimerkki siitä, miten isot toimijat voivat toimia startupien kanssa ja tuoda markkinoille uusia, innovatiivisia ratkaisuja”, toteavat Nightingalen toimitusjohtaja Teemu Suna ja Aavan Chief Digital Officer Lauri Muhonen.

Aava Virta ja Lääkärikeskus Aava

Aava Virta on Lääkärikeskus Aavan hyvinvointiliiketoimintayksikkö. Suomalainen Lääkärikeskus Aava on edistänyt terveyttä ja hyvinvointia jo yli 50 vuotta. Elämäntyönämme on asiakkaidemme hyvinvointi ja terveys, huolenpitomme kantaa läpi koko ihmisen elämän. Perheyrityksessämme toimii yli 1 000 ammattilaista, 14 toimipisteessä, 10 paikkakunnalla. Kehitämme toimintaamme ja koko toimialaamme viisaasti ja välittäen.

www.virtavalmennus.fi
Nightingale Health

Nightingale Health on suomalainen terveysteknologiayritys, joka on kehittänyt kansainvälistä tunnustusta saaneen verianalyysin parempaan sairauksien ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn. Yrityksen tavoitteena on ratkaista maailman suurin terveydenhuollon haaste, sydän-ja verisuonisairaudet ja diabetes, jotka aiheuttavat vuosittain yli 1200 miljardin euron kustannukset maailmanlaajuisesti. Nightingale haluaa kääntää sairaudenhoidon terveydenhoidoksi: sairauksien diagnosoinnin sijaan ennakoidaan sairastumisriskiä, ennaltaehkäistään sairauksia ja pidetään ihmiset terveinä.

www.nightingalehealth.com

Tuore tutkimustulos: Marjauutteet nitistämään superbakteereita

Antibioottiresistentit bakteerit ovat yksi terveydenhuollon suurimmista ja nopeimmin kasvavista haasteista. Lääketeollisuudella on huutava tarve uusille lääkkeille, jotka tuhoaisivat näitä bakteerikantoja. VTT:n tutkimuksessa suomalaisten marjojen antimikrobiset yhdisteet osoittautuivat tehokkaaksi taistelussa superbakteereita vastaan.

Antibioottien liikakäyttö viimeisten 20 vuoden aikana on johtanut antibioottiresistenttien bakteerikantojen hätkähdyttävän nopeaan kasvuun – jopa niin, ettei mikään tunnettu antibioottinen yhdiste enää tehoa joihinkin bakteereihin. Tilanne aiheuttaa sekä kärsimystä ihmisille että suuria kustannuksia terveydenhuoltoon.

– Tyypillinen esimerkki antibioottiresistentistä bakteerista on MRSA (metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus). Harva tietää, että jopa 20 % ihmisistä kantaa sitä ihollaan, kertoo johtava tutkija, dosentti Riitta Puupponen-Pimiä VTT:ltä.

– MRSA aiheuttaa riskejä pienissäkin kirurgisissa operaatioissa, joita olemme tottuneet pitämään turvallisina. Isoissa ja vaativissa leikkauksissa riskit kasvavat edelleen.

 

Marjoissa luontaisia antimikrobisia yhdisteitä

VTT:n Natures-projektissa on haettu ratkaisua kaikkein kriittisimpien antibioottiresistenttien mikrobien kuten juuri MRSA:n eliminoimiseen. Projektissa selvitettiin, voisivatko suomalaisten marjojen – erityisesti lakan, vadelman ja mesimarjan – luontaiset antimikrobiset yhdisteet tehota näihin bakteerikantoihin.

– VTT on pitkään tutkinut marjojemme antimikrobisia yhdisteitä sekä kehittänyt teknologioita näiden yhdisteiden rikastamiseksi marjakasveista. Yhdisteitä on runsaasti marjojen siementen pinnalla ja voimme rikastaa niittä uutteeksi marjojen sivuvirroista. Tämä tarkoittaa lähinnä siemeniä, jotka jäävät käyttämättä, kun marjoista puristetaan mehua elintarvikekäyttöön, Puupponen-Pimiä kertoo.

– Lisäksi näitä yhdisteitä voidaan tuottaa soluviljelmien avulla keinotekoisessa kasvualustassa kestävän kehityksen mukaisesti.

 

Ihon patogeenimikrobit kuriin marjauutteella

Luonnossa marjojen aktiiviset yhdisteet suojaavat siementä mm. homehtumiselta ennen siemenen itämistä. Vastaavasti yhdisteet voisivat estää patogeenimikrobien kasvua iholla. Natures-projektissa tätä testattiin yhdessä HYKSin kanssa.

– Marjauute osoittautui erittäin tehokkaaksi antibioottiresistenttejä mikrobeja vastaan. Jo hyvin pienellä pitoisuudella se kykenee lähes kokonaan nitistämään MRSA-mikrobin iholla. Etuna on myös se, että uutteet eivät vahingoita ihon hyödyllistä bakteerikantaa, Puupponen-Pimiä kertoo.

– Lisäksi marjauutteen ja antibiootin yhdistelmä toimii erinomaisesti. Marjauutteella voidaan uudelleen aktivoida antibiootti, joka on jo menettänyt tehonsa mikrobia vastaan.

 

Teho todettu myös eläinkokeella

Ensimmäiset tulokset marjauutteen tehosta saatiin koeputkissa, joissa vaikutusta selvitettiin mikrobien optimaalisissa kasvuolosuhteissa. Projektin seuraavassa vaiheessa tehtiin myös in vivo -eläinkoe yhdessä HYKSin kanssa.

– Eläinkokeessa selvitettiin marjauutteen tehoa hiiren ihon haavassa olevaan MRSA-mikrobikantaan. Tulokset olivat jälleen lupaavia: bakteerin lisääntymistä pystyttiin hyvin hillitsemään marjauutteella. On loistavaa, että onnistuimme osoittamaan hypoteesimme toimivaksi myös in vivo -kokeessa.

 

Monia sovelluksia ihon infektioiden estämisessä

Antimikrobisille marjauutteille on runsaasti sovellusmahdollisuuksia terveydenhuollossa. Uutteita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kirurgisten operaatioiden esivalmisteluissa, ihon infektioiden ehkäisemisessä sekä haavojen paranemisen tukena.

– Jatkotutkimuksissa keskitymme ihosovelluksiin. Tavoitteena on kehittää lääke tai esimerkiksi ihospray, jota voitaisiin käyttää ennen leikkausta MRSA:n eliminoimiseen ja operaation riskien vähentämiseen. Esimerkiksi voiteena tai sideharsoon imeytettynä marjauutteita voitaisiin hyödyntää lisäksi koko haavan paranemisprosessin ajan.

Projekti on toteutettu VTT:n iBEX-ohjelmassa: https://www.vtt.fi/medialle/uutiset/vtt-ibex-ohjelma-ratkaisee-globaaleja-ongelmia

Moni sairaus lisää lonkkamurtumaleikkauksen riskejä

Parkinsonin tauti, nivelrikko, reumasairaudet, alkoholismi ja mielenterveyden häiriöt lisäävät kirurgisten komplikaatioiden riskiä lonkkamurtumaleikkauksen jälkeen, osoittaa tuore kansalliseen rekisteriaineistoon perustuva tutkimus. Kaikista leikatuista 4,6 prosentilla ja lonkan kokotekonivelen saaneista kymmenellä prosentilla ilmeni kirurgisia komplikaatioita kolmen kuukauden kuluessa leikkauksesta.

Tutkimuksessa oli mukana Itä-Suomen yliopiston, KYSin, Helsingin yliopiston ja THL:n tutkijoita.

Suomessa hoidetaan vuosittain noin 7000 lonkkamurtumaa, ja väestön ikääntyessä määrä kasvaa. Lonkkamurtumaleikkauksen jälkeiset kirurgiset komplikaatiot heikentävät hoidon tuloksia ja nostavat kustannuksia.

Tutkimuksessa selvitettiin lonkkamurtumaleikkauksen jälkeen ilmenevien, sairaalahoitoon johtaneiden kirurgisten komplikaatioiden esiintyvyyttä ja niihin liittyviä tekijöitä THL:n ylläpitämästä PERFECT-tietokannasta. Tarkastelun kohteena olivat kolmen kuukauden sisällä lonkkamurtumaleikkauksesta ilmaantuneet kirurgiset komplikaatiot: luunmurtumat, verenvuodot, tulehdukset sekä implanttien ja siirteiden komplikaatiot. Aineisto käsitti 68 800 lonkkamurtumapotilasta eli kaikki yli 50-vuotiaat potilaat, jotka saivat ensimmäisen lonkkamurtumansa Suomessa vuosina 1999–2011.

Tulosten perusteella lonkkamurtuman hoitoon liittyy merkittävä kirurgisten komplikaatioiden riski. 4,6 prosentilla potilaista todettiin kirurgisia komplikaatioita kolmen kuukauden kuluessa leikkauksesta. Tutkijoiden mukaan komplikaatioiden yleisyys selittyy paljolti potilaiden korkealla iällä ja liitännäissairauksilla.

Kirurgisten komplikaatioiden riski oli kohonnut potilailla, joilla oli nivelrikko, Parkinsonin tauti, reumasairaus, alkoholiriippuvuus, masennus tai psykoottinen häiriö. – Lonkkamurtuman hoidon toteutukseen tuleekin näistä sairauksista kärsivillä potilailla kiinnittää erityistä huomiota, toteaa tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tero Yli-Kyyny.

Leikkausmenetelmistä lonkan kokotekonivelen käyttöön liittyi enemmän kirurgisia komplikaatioita kuin muihin hoitomenetelmiin: kokotekonivelen saaneista kymmenellä prosentilla ilmeni jokin komplikaatio. Komplikaatioriski kasvoi myös leikkauksen viivästyessä.

– Kokotekonivel tuottaa parhaimmillaan erinomaisen toiminnallisen lopputuloksen lonkkamurtumapotilaalle. Sen käyttöön näyttää kuitenkin liittyvän yllättävän usein komplikaatioita. Vaikuttaakin siltä, että kokotekonivelen käyttö lonkkamurtuman hoidossa vaatii huolellista potilasvalintaa, toteaa professori Heikki Kröger Itä-Suomen yliopistosta.

Kyseessä oli ensimmäinen kansalliseen rekisteriin perustuva tutkimus, joka keskittyi varhaisen vaiheen kirurgisiin komplikaatioihin lonkkamurtuman hoidon jälkeen. Komplikaatioiden yleisyydestä on saatu vastaavia havaintoja sairaalakohtaisissa tutkimuksissa. Laaja aineisto mahdollisti myös täysin uudet havainnot esimerkiksi Parkinson-potilaiden kohonneesta komplikaatioriskistä.

Injury-lehdessä julkaistut tulokset on esitelty myös Suomen Ortopedia ja Traumatologia -lehdessä. Tutkijoiden vapaa esitelmä tuloksista palkittiin äskettäin Ortopedian ja traumatologian päivillä.

Mitä? -kampanja haastaa kaikki huolehtimaan omasta kuulostaan

Kuuloliiton yhteistyössä koru- ja asustesuunnittelija Jenni Ahtiaisen kanssa käynnistämä Mitä? -kampanja korostaa, miten tärkeää on välttää liiallista melualtistusta ja hakeutua kuulontutkimuksiin riittävän ajoissa. Kampanjan tarkoituksena on myös vähentää ennakkoluuloja kuulokojeita ja kuulovammaa kohtaan. Kampanjaa ovat tukemassa useat suomalaiset muusikot.

–Kuuloliitto ja asustemerkki gTIE haastavat kaikki osallistumaan kampanjaan sosiaalisessa mediassa ja jakamaan oman kuvan tai videon. Kuvissa tulisi kiteytyä kuuleminen ja kuulon merkitys, kertoo Jenni Ahtiainen.

Muusikot Tomi Joutsen (Amorphis), Mike Monroe ja Esa Kuloniemi (Honey B & the T-Bones) ovat mukana kampanjassa haastamassa kaikenikäiset jakamaan tietoa kuulon merkityksestä.

Suomalaisten tulisi huolehtia kuulostaan nykyistä paremmin ja kiinnittää erityisesti huomiota viikoittaiseen melualtistuksen määrään.

–Yksittäinen konsertti harvemmin aiheuttaa suoraan kuulonalenemaa. Monet aikuisetkin nuorten ohella saavat nykyään liian kovan viikoittaisen meluannoksen, mikä on riski kuulolle pitkällä aikavälillä, kertoo Kuuloliiton toiminnanjohtaja Sanna Kaijanen. Hoitamaton kuulovamma on myös merkittävä riski työkyvylle ja –hyvinvoinnille.

Kuulontutkimuksiin hakeudutaan usein liian myöhään, vasta useiden vuosien kuluttua ongelmien alkamisesta. Myös asustesuunnittelija Ahtiaisella on omakohtaisia kokemuksia tästä.

–Kuuloni heikennyttyä jouduin melko usein erilaisiin noloihin tilanteisiin ja minun oli aluksi vaikeaa myöntää, että tarvitsen todellisuudessa kuulokojeet.

Ahtiainen sai kuulokojeet muutama kuukausi sitten ja tuunasi niistä heti omannäköisensä.

–Halusin tehdä kojeista mahdollisimman näkyvät ja myös hälventää kuulokojeisiin liittyviä ennakkoluuloja.
Tästä lähtökohdasta syntyi DeafMetal-mallisto, johon kuuluu erilaisia kuulokojeisiin liitettäviä koruja. Mallisto palkittiin marraskuussa Suomen Kädentaito –messuilla vuoden 2018 uutuustuotteena.

–Kuulokojeet ovat pitkään olleet melko värittömiä apuvälineitä. Haluamme kampanjalla tuoda esiin, että kuulokojekin voi olla selkeästi erottuva ja persoonallinen, korostaa Kaijanen.

Kampanjaan voi osallistua myös tilaamalla korvanmuotoisia, hopeisia Mitä? -koruja sekä DeafMetal -kuulokojekoruja. Lisätietoja www.kuuloliitto.fi/mita ja www.deafmetal.store
Mitä-kampanja käynnistyi 26.11. Kampanjan käytännön toteutuksesta vastaavat Kuuloliitto ry ja Jenni Ahtiainen (gTie).

Kampanjavideo: https://youtu.be/KCLBPurIoiI