Keliakian toteamiseksi ei aina tarvita ohutsuolen limakalvon koepalaa, todetaan päivitetyssä Keliakian Käypä hoito -suosituksessa. Keliakian ainoa hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio, joka tulee toteuttaa ravitsemusterapeutin ohjauksessa. Keliakiaa diagnosoidaan Suomessa yleisemmin kuin muissa maissa.

Verinäytteen korkeat vasta-ainepitoisuudet ovat riittävä diagnostinen kriteeri keliakialle uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan. Ensivaiheen tutkimus keliakiaepäilyssä on kudostransglutaminaasivasta-aineiden määritys.

– Aiemmin vaadittu ohutsuolen limakalvon koepala ei ole välttämätön, mikäli transglutaminaasivasta-ainepitoisuus on yli kymmenen kertaa viitealueen rajaa suurempi ja endomysiumvasta-aineet ovat positiivisia. Ihokeliakian diagnosoimiseen tarvitaan aina ihokoepala, kertoo suositustyöryhmän puheenjohtaja, LT, professori Katri Kaukinen.

Keliakiatutkimukset tulee tehdä normaalin gluteenipitoisen ruokavalion aikana. Mikäli gluteeninkäyttöä on rajoitettu, tulee se aloittaa uudestaan ainakin 1–2 kuukauden ajaksi ennen vasta-aineiden määritystä.

Ravitsemusterapeutti ohjaamaan ruokavaliota

Keliakian hoitona on elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Käytännössä se tarkoittaa vehnän, rukiin ja ohran poistamista ruokavaliosta kokonaan ja niiden korvaamista ravitsemuksellisesti vastaavilla gluteenittomilla elintarvikkeilla. Sairastuneen on tärkeää saada ravitsemusterapeutin ohjausta ruokavalion noudattamiseen.

– Ravitsemusterapeutin ohjaus annetaan kuukauden sisällä diagnoosista. Suositeltavaa on saada ohjausta toisen kerran, kun ruokavaliohoito on kestänyt muutaman kuukauden, sanoo FT, professori, ravitsemusterapeutti Ursula Schwab.

Hoidon tavoitteena ovat gluteenin aiheuttaman immunologisen häiriön, ohutsuolen limakalvovaurion ja imeytymishäiriöiden korjaantuminen, oireettomuus sekä hyvä ravitsemustila. Hoidolla pyritään myös ehkäisemään keliakiaan liittyviä komplikaatioita, joita ovat esimerkiksi luukato ja lymfoomat. Gluteenia ei tule välttää ennen diagnoosia.

Suomessa keliakiaa diagnosoidaan yleisemmin kuin muualla

Keliakia on autoimmuunivälitteinen sairaus, jossa viljaperäinen gluteeni johtaa autovasta-aineiden kehittymiseen ja ohutsuolen limakalvovaurioon siihen geneettisesti alttiilla henkilöillä. Keliakiaa esiintyy Suomessa noin kahdella prosentilla väestöstä ja diagnosoituja potilaita on 0,7 prosenttia, mikä on suurimpia lukuja maailmassa. Suurentuneet esiintymisluvut johtuvat pääosin parantuneesta diagnostiikasta, mutta ilmeisesti myös taudin todellinen esiintyvyys on lisääntynyt.

Keliakian oireet voivat olla monenlaisia eikä mikään yksittäinen oire tai löydös ole taudille tyypillinen. Oireettomuus ei myöskään sulje pois keliakiaa. Erilaiset suoliperäiset oireet, kuten esimerkiksi pitkäaikainen ripuli, löysät ulosteet tai vatsakipu sekä laihtuminen ja imeytymishäiriöt sekä suolen ulkopuoliset oireet kuten esimerkiksi kutiseva pienirakkulainen ihottuma, hampaiden kiillevauriot tai kasvuhäiriö herättävät keliakiaepäilyn.

Tutustu päivitettyyn Keliakian Käypä hoito -suositukseen: www.kaypahoito.fi

Mehiläisen psykologi Martina Salvénin neuvo lapsiperheiden joulunviettoon on yksinkertainen: Varmista läsnäoleva vuorovaikutus. Kännykkä voi häiritä perheen yhdessäoloa jo pelkästään sillä, että se on esillä ruokapöydässä.

Kännykkä voi häiritä yhdessäoloa silloinkin, kun sitä ei käytä. Pelkkä kännykän esillä pitäminen ruokapöydässä vaikuttaa perheenjäsenten väliseen kommunikaatioon. Viestin merkkiääni kesken lapsen kanssa vietettävän jutteluhetken katkaisee keskittymisen. Myös vuorovaikutus pienen vauvan kanssa häiriintyy, ja vauva saattaa hämmentyä, kun ihana katsekontakti vanhempaan yhtäkkiä katkeaa kännykän takia.

– Teknologiaa ja sosiaalisia suhteita koskevien tutkimusten mukaan empatian määrä vuorovaikutuksessa vähenee, kun puhelin on läsnä kommunikaatiossa. Keskustelu ei ole sävyltään myöskään yhtä ystävällistä, jos kännykkä on vieressä pöydällä, selvittää Martina Salvén kännykän vaikutuksia kanssakäymiseen.

Mehiläisen psykologi Martina Salvén painottaa, että vanhempien tehtävä on määrittää kännykän käytön säännöt. Näin varmistetaan, että perheelle jää yhteistä aikaa.

Vanhemmat näyttävät esimerkkiä

Vaikka kännykästä on paljon hyötyä, suosittelee Salvén koko perheelle myös kännykkävapaita hetkiä joka päivälle. Tauko teknologiasta tekee hyvää myös vanhemmille. Kännykän käyttöä kannattaa rajoittaa erityisesti ilta-aikaan, jotta lasten on helpompi rauhoittua ja nukahtaa. Kännykän valoa kannattaa jo iltapäivällä säätää kylmästä sinisestä valosta lämpimämmäksi.

– Sininen valo piristää meidän aivoja ja häiritsee näin nukahtamista ja unenlaatua, Salvén tarkentaa.

Salvénin mukaan on luonnollista, että ihmiset haluavat ottaa kuvia joulusta ja jakaa niitä sosiaalisessa mediassa. Tämän ei pitäisi kuitenkaan tapahtua aidon vuorovaikutuksen kustannuksella.

– Vanhemmat toimivat esimerkkeinä lapsille. Lapsen mielestä on epäreilua, jos lapsilta kielletään kännykän käyttö, mutta aikuiset samaan aikaan somettavat, muistuttaa Salvén.

Lasten sosiaalisten taitojen oppimisen kannalta on tärkeää, että yhteisestä ajasta voidaan nauttia ilman ruutuja. Mallioppimisen merkitys lapselle on kiistämätön.

Kasvokkainen vuorovaikutus kehittää lasten tunnetaitoja

Joulu on monissa perheissä kohtaamisten ja sukulaisten luona vierailun aikaa. Digitaalisuuden ja kännyköiden ansioksi voidaan kuitenkin laskea se, että ne ovat madaltaneet kynnystä pitää yhteyttä kaukanakin asuviin sukulaisiin ja ystäviin.

– Yhteydenpito on tavallaan helpottunut. Se ei kuitenkaan korvaa kommunikaatiota kasvokkain, sillä jaetut hymyt ja muut ilmeet auttavat lasta kehittämään omia tunnetaitojaan, Salvén kertoo.

Kännykän voi korvata koko perhettä kiinnostavalla toiminnalla, kuten ruuanlaitolla tai lautapeleillä.

– Lapsetkin nauttivat, jos aikuiset ovat oikeasti läsnä. Oikea läsnäolo ihmisten kesken on tärkeää kaikkina vuodenaikoina, Salvén tiivistää.