Tällä hetkellä arviolta vain joka viides suomalainen sepelvaltimotautipotilas ohjautuu sydänkuntoutukseen. Asiaan on saatava muutos. Käypä hoito -suosituksia ollaan juuri päivittämässä, ja Sydänliiton tavoitteena on nostaa sydänkuntoutus sen ansaitsemaan asemaan uusissa hoitosuosituksissa.

Sydänkuntoutus ymmärretään yleensä pelkkänä liikunnallisena kuntoutuksena. Kuitenkin tärkeä osa kuntoutusta on opettaa potilas ymmärtämään enemmän sairaudestaan ja hoitoon sitoutumisen merkityksestä. Sydänkuntoutus on oleellinen osa seuraavan sydäntapahtuman ennaltaehkäisyä.

Sydänkuntoutus ei ole enää vain joillekin suositeltavaa lisähoitoa. Viimeaikaisten kansainvälisten hoitosuositusten mukaan jokainen sydäninfarktin sairastanut tai sepelvaltimotoimenpiteessä ollut potilas tulisi ohjata sydänkuntoutukseen.

Sydänliiton Tulppa saa tänä vuonna digitaalisen versionsa

Tulppa on Sydänliiton kehittämä ryhmämalli sydänkuntoutukseen. Tämän vuoden aikana Sydänliitto tulee julkaisemaan Tulpasta uuden Digi-Tulppa-version. Digi-Tulppa mahdollistaa sydänkuntoutuksen myös niille, jotka eivät halua tai pääse ryhmätapaamisiin. Tämä palvelee entistä paremmin työikäisiä potilaita kuin myös niitä, joille osallistuminen tapaamisiin on pitkien välimatkojen takia vaikeaa.

Ensimmäinen Tulppa-ryhmä kokoontui Pohjois-Karjalassa jo vuonna 1999. Hiljalleen malli on levinnyt jo 13 sairaanhoitopiirin alueelle. Viimeisimpänä alueena Tulppa-kuntoutuksen on ottanut käyttöön Pohjois-Pohjanmaa, jossa tämä kuntoutus on nyt osa potilaan hoitopolkua. Kuitenkin suuri osa suomalaisista on vielä ilman Tulppa-kuntoutuksen mahdollisuutta, esimerkiksi Etelä- ja Varsinais-Suomen alueet.

Lue lisää Tulppa-sydänkuntoutuksesta: https://sydanliitto.fi/tulppa

Ikääntyneiden terveyden edistämisellä on huomattavia taloudellisia vaikutuksia, sillä jo pienillä muutoksilla fyysisessä tai sosiaalisessa aktiivisuudessa on merkitystä terveyden ja toimintakyvyn säilymiselle.  Uusien toimintatapojen ja teknologian kehittämisessä katsetta kannattaakin suunnata sairauksien hoidosta terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn.

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa selvitettiin, millaisia terveys- ja hyvinvointiteknologian sovelluksia ikääntyneille on suunniteltu, ja mitä tiedetään ikäteknologian vaikutuksista sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksiin.

Digitaalisen teknologian laajamittainen hyödyntäminen nähdään keskeisenä tapana lisätä ikääntyneiden palveluiden tehokkuutta. Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, miten teknologialla voidaan ennaltaehkäisevästi edistää ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä.

Ikääntyneiden terveydentilassa, toimintakyvyssä ja palvelutarpeissa on suuria eroja, mikä on haaste myös teknologiasuunnittelulle. Teknologian käyttökohteita ovat olleet liikunta-aktiivisuuden ja ravitsemustasapainon tukeminen, yksinäisyyden vähentäminen, turvallisen asumisen ja liikkumisen tukeminen sekä omahoito ja lääkehuolto. Uusi teknologia mahdollistaa ennaltaehkäisyyn entistä yksilöllisemmät palvelut ja riskitekijöiden varhaisen tunnistamisen.

– Sensoriteknologian, palvelurobotiikan ja tekoälyn avulla voidaan suunnitella yksilön tarpeisiin mukautuvia sovelluksia, jotka seuraavat terveydentilaa ja toimintakyvyn muutoksia, antavat palautetta ja tarvittaessa ilmoittavat poikkeamista, kertoo professori Pekka Neittaanmäki.

Uuden teknologian kustannusvaikutuksista on vielä niukasti tutkimustietoa. Joitakin lupaavia tuloksia on saatu internetin ja mobiiliteknologian hyödyntämisestä. Esimerkiksi etäohjattu liikunta- ja ravitsemusohjaus on ollut kustannusvaikuttavaa.

– Liikuntaohjelmien järjestäminen maksaa henkilöä kohden vain joitakin satoja euroja vuodessa, mutta harjoittelulla voidaan parhaimmillaan ehkäistä vakava sairastuminen tai kaatuminen. Investointi on pieni, jos verrataan lonkkamurtuman hoitoon, josta seuraa kymmenien tuhansien eurojen lasku, projektitutkija Karoliina Kaasalainen havainnollistaa.

Aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että terveysteknologia kiinnostaa ikääntyneitä, mutta ikääntyneiden käyttökokemuksia teknologiasta on kartoitettu harvoin. Uuden teknologian suunnittelussa tärkeää olisikin ottaa huomioon eettisyys, käyttäjälähtöisyys ja digitaalisen syrjäytymisen riskit. Erityisesti heikommassa asemassa olevien mahdollisuudet käyttää ennaltaehkäiseviä teknologiapalveluita saattavat heikentyä, jos teknologia on kallista ja tarvittavaa opastusta ei ole saatavilla.

– Jatkossa tarvitaan perusteellisempaa arviointia siitä, miten koko väestölle suunniteltavat digitaaliset palvelut tavoittavat ikääntyneet, ja miten niitä tulisi kehittää. Saavutettavat ja helppokäyttöiset teknologiapalvelut luovat edellytyksiä myös skaalautuvuudelle ja kustannushyödyille, toteaa Kaasalainen.

Raportin tausta-aineistoina käytettiin tutkimuskirjallisuutta, aikaisempia hankeraportteja sekä teknologitoimittajien esimerkkejä. Raportti tehtiin osana Business Finlandin rahoittamaa Watson Health Cloud Finland -hanketta, jossa selvitetään tekoälyn ja uusien teknologioiden soveltuvuutta suomalaisen terveysalan kehittämiseen.

Raportti on luettavissa tiedekunnan verkkosivuilla:

Linkki: https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/tekes-raportteja/terveys_ja_hyvinvointiteknologian_mahdollisuudet_verkkoversio.pdf