7.2 C
Helsinki
tiistai, 26 marraskuun, 2024
Koti Blogi Sivu 44

Sinäkin voit olla hengenpelastaja – viime vuonna 393 elinsiirtoa

Jokaisella suomalaisella on oikeus olla elinluovuttaja ja pelastaa kuuden ihmisen henki. Elinsiirto pelastaa satoja ihmishenkiä. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula.

Elinsiirto on yksi nykyaikaisen lääketieteen ihmeistä. Suomessa yli 10 000 ihmistä on saanut uuden elimen, ja mahdollisuuden jatkaa elämäänsä. Viime vuonna elinsiirtoja tehtiin 393. Elinluovuttajia oli 108. Se on vähemmän kuin edellisenä vuonna ja ehdottomasti liian vähän, sillä pääsyä elinsiirtoon odotti vuodenvaihteessa 570 ihmistä. Kaikki heistä eivät ehdi saada uutta elintä ajoissa. Vuosittain jopa kymmenesosa elinsiirtoa odottavista menehtyy.

– Oletko koskaan miettinyt, mitä sinun elimillesi tapahtuu kuolemasi jälkeen? Tarvitsetko niitä itse, vai haluaisitko, että ne voivat pelastaa jopa kuuden ihmisen hengen, kysyy Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa.

Elinluovutuskortti ei ole enää ainoa tapa kertoa olevansa elinluovuttaja, mutta se on usein kätevin. Lompakosta löytyvä kortti kertoo oman tahdon selkeästi myös läheisille. Lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt. Kuolleen henkilön mielipidettä kysytään omaisilta, jos hänen tahtoaan ei ole kirjattu.

– Jos et halua, että omaisesi vastaisivat kielteisesti siksi, että he ovat epävarmoja kannastasi, kerro se heille ajoissa. Jos asian puheeksi ottaminen tuntuu vaikealta, unohda allekirjoittamasi elinluovutuskortti vaikka pöydän kulmalle, Inomaa ehdottaa.

Omaiset eivät voi kieltää elinluovutusta omaan tahtoonsa vedoten. Oman tahdon voi ilmaista myös kirjaamalla sen Omakantaan tai Elinluovutus-kännykkäsovelluksella.

Jokaisella on oikeus allekirjoittaa elinluovutuskortti. Myös iäkäs ihminen voi olla elinluovuttaja. Kalenteri-ikää tärkeämpää on elinten kunto, jonka lääkärit arvioivat tapauskohtaisesti. Viime vuonna nuorin elinluovuttaja oli 2-vuotias ja vanhin 83-vuotias.

Elinluovutuskortin voi tilata ilmaiseksi kotiinsa osoitteesta www.elinluovutuskortti.fi. Sovelluksen voi ladata sovelluskaupoista nimellä Elinluovutus.

Eniten Suomessa tehdään munuaissiirtoja, viime vuonna 238. Toiseksi eniten on maksansiirtoja, joita oli 66. Sydänsiirtoja oli ennätyksellisen paljon, sillä uuden sydämen sai 47. Keuhkonsiirtoja oli 18 ja haimansiirtoja 23. Lisäksi Suomessa tehtiin yksi elinsiirroiksi laskettava kasvojen kudostensiirto. Ohutsuolensiirtoja ei viime vuonna tehty lainkaan.

Elinluovutus lyhyesti
– Jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole kieltänyt sitä. Tahto pyritään selvittämään ja siitä keskustellaan omaisten kanssa.
– Myös iäkäs voi olla elinluovuttaja. Elintensä kuntoa ei tarvitse itse arvioida.
– Jopa kuusi ihmistä voi saada uuden elimen samalta luovuttajalta.
– Elinluovutuskortti on edelleen tärkeä. Sen voi tilata osoitteesta www.elinluovutuskortti.fi ilmaiseksi.
– Sovelluskaupoista voi ladata ilmaiseksi Elinluovutus-sovelluksen.
– Tahdon voi kirjata myös Omakantaan.

Savuton Suomi 2030 -tavoite voidaan saavuttaa vain tarjoamalla järjestelmällistä tukea tupakoinnin lopettamiseen

Suurin osa tupakoitsijoista haluaa lopettaa tupakoinnin, mutta vahva riippuvuus ja tuen puute voivat tehdä siitä vaikeaa.

”Tupakkalakiin kirjattua Savuton Suomi 2030 -tavoitetta ei saavuteta, ellei tupakasta vieroittamisen palveluita kehitetä järjestelmällisesti” toteaa THL:n asiantuntija Hanna Ollila.

Keuhkosairauksien asiantuntijajärjestö Filha ry:n ja THL:n järjestämässä Tupakka ja terveys -päivässä (23.1.) etsitään keinoja turvata tasalaatuinen tupakoinnin lopettamisen tuki koko maahan. Päivän tämänvuotinen teema on ”Väistämättä kohti nikotiinittomuutta”.

Tupakointi on edelleen Suomessa keskeinen kansantervey­den ongelma. Joka toinen tupakoija kuolee ennenaikaisesti tupakoinnin aiheut­tamaan sairauteen.


Terveydenhuolto kaipaa lisää tupakasta vieroittamisen yksiköitä

Terveydenhuollon rooli tupakkavieroituksessa on merkittävä.

”Jokaisen lääkärin ja hoitajan on tärkeää kysyä potilaaltaan tupakoinnista ja tukea tupakoinnin lopettamista. Jotta tämä olisi mahdollista, he tarvitsevat koulutusta. Terveydenhuollossa täytyisi olla tupakkavieroitushoitajia, joille tupakoivan voi ohjata”, sanoo keuhkosairauksien erikoislääkäri, professori Tuula Vasankari Filha ry:stä.

”Jokaisessa sairaanhoitopiirissä tai sote-alueella pitäisi olla tupakkavieroitusyksikkö”, hän jatkaa.

Vasankarin mukaan myös vertaistuen mahdollisuuksia tupakoinnin lopettamiseksi kannattaisi hyödyntää paremmin ja kouluttaa lisää kokemusasiantuntijoita sosiaali- ja terveydenhuollon tueksi auttamaan tupakoijaa lopettamisessa. 

Paneelikeskustelussa esillä poliittiset keinot puuttua tupakan ja nuuskan käyttöön

Tupakka ja terveys -päivän aikana järjestetään paneelikeskustelu, jossa eri puolueiden edustajat etsivät keskeisiä keinoja tupakkapolitiikan edistämiseen tulevaisuuden päätöksenteossa. Keskustelussa on esillä muun muassa se, miten ehkäistään nuorten tupakka- ja muiden nikotiinituotteiden käyttöä, korotetaanko tupakkaveroa säännöllisesti ja miten savuttomat elinympäristöt turvataan. Panelistit ottavat kantaa myös siihen, miten tupakasta vieroituksen palveluita kannattaisi järjestää. Erityisenä huolena on nuuskan lisääntynyt käyttö.

Raskaat lumityöt syynä moniin äkillisiin sydänkuolemiin – erityisesti miehet riskiryhmässä

Viimeisen viikon lumisateiden myötä on kaikkialla Suomessa saatu kaivaa lumikolat ja -lapiot esiin. Pakkasessa tehdyt raskaat lumityöt voivat kuormittaa äkillisesti sydäntä ja johtaa sydänsairailla sydänkohtaukseen. Varsinkin kovilla pakkasilla iäkkäämpien miesten on syytä tehdä lumitöitä varoen.

Viime vuosina on tieteellisesti osoitettu ulkoilman kylmäjaksojen lisäävän sepelvaltimotautiin liittyvien sydänkohtausten ja jopa sydänperäisten äkkikuolemien riskiä merkittävästi. Äkillisen ja odottamattoman sydänkohtauksen voi aiheuttaa hyvin arkinenkin liikunta, kuten lumityöt. Tyypillisesti sydänkohtauksen lumitöistä saa vanhempi mies.

– Raskaan lumen kolaus on kovaa liikuntaa, joka kuormittaa äkillisesti sydäntä. Samaan aikaan kylmä ilma aiheuttaa fysiologisia muutoksia elimistössä ja yhdessä nämä aiheuttavat nopeita muutoksia muun muassa verenpaineessa ja kuormittavat poikkeuksellisesti sydäntä. Mikäli ihmisellä on piilevä tai tunnistettu verisuonisairaus, voivat nämä muutokset aiheuttaa hapenpuutetta sydänlihaksessa ja johtaa jopa infarktiin tai äkkikuolemaan. Suurimmassa riskissä ovat keski-ikäiset ja iäkkäämmät miehet, kertoo LähiTapiolan terveysjohtaja Jani Tikkanen.

Sydänperäisiä äkkikuolemia tutkinut ja niistä väitellyt Tikkanen korostaa, että lumitöitä ei tarvitse vältellä sydänkohtauksen pelon vuoksi.

– Sydänsairaan, kuten toki muidenkin, on syytä tehdä lumitöitä vähän kerrassaan ja riittävän kevyellä kuormalla. Ei siis sännätä suoraan sängystä kolaamaan isoimmalla auralla, vaan maltillisesti sopivalla kuormalla. Oikein tehtynä lumityöt ovat oikein hyvä arkiliikunnan muoto, Tikkanen toteaa.

Vapaan hiihtotekniikka haltuun

[youtube https://www.youtube.com/watch?v=G-UuRM7yEGs&w=560&h=315]

Aiemmin opastimme videon välityksellä perinteisen hiihtotyylin haltuun ottoon. Nyt vuorossa on vapaa tyyli. Moni kokee sen perinteistä raskaammaksi tavaksi edetä suksilla, mutta toisaalta vauhdin hurmakin on aivan eri luokkaa. Piti sitten kummasta tyylistä tahansa, hiihto on mainio tapa huolehtia hyvästä yleiskunnosta talvipakkasillakin.

Taukoliikuntasovelluksen käyttö vähensi istumista ja tehosti työstä palautumista

Runsas yhtämittainen istuminen on riski terveydelle. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan taukoliikuntasovelluksen käyttö vähensi toimistotyöntekijöiden istumista ja lisäsi kevyttä liikkumista. Aktiivista istumisen tauottamista kannattaa tukea, jotta se jatkuu alkuinnostuksen jälkeen.

Työterveyslaitos selvitti taukoliikuntasovelluksen käytön vaikutuksia toimistotyöntekijöiden istumiseen, fyysiseen aktiivisuuteen, yhteisöllisyyteen ja työn tuottavuuteen. Lisäksi tarkasteltiin, miten uusi toimintatapa otettiin käyttöön.

– Istumisen tauottaminen tehosti työntekijöiden kokemaa työstä palautumista, lisäsi heidän tarmokkuuttaan, vähensi tuki- ja liikuntaelinten rasittuneisuutta ja kipuoireita sekä koettua väsymystä ja muistamattomuutta, sanoo vanhempi tutkija Anne Punakallio Työterveyslaitoksesta.

Säännöllinen tauottaminen yhdessä vapaa-ajan liikkumisen lisääntymisen kanssa paransi myös kehonhallintaa. Koetun työkyvyn ja terveyden, muiden mielialatuntemusten ja työhön liittyvien tuntemusten kokemukset sen sijaan pysyivät ennallaan.

Tutkimus toteutettiin Nokiassa ja sen suunnittelussa hyödynnettiin LähiTapiolassa saatuja kokemuksia taukoliikuntamenetelmän käytöstä.

Osallistujat käyttivät Cuckoo-taukoliikuntasovellusta kuusi kuukautta. Sovellus muistutti tauosta ja videosisältö ohjasi liikuntaa 2-3 minuuttia kerrallaan. Käyttäjät pystyivät muodostamaan joukkueita ja kilpailemaan keskenään. Tauottamista suositeltiin tehtäväksi vähintään kolme kertaa päivässä. Vaikutuksia selvitettiin kyselyillä, fysiologisilla mittauksilla ja haastatteluilla.

Istumisen tauottaminen taukoliikkeitä tehden toi organisaatioille taloudellista hyötyä erittäin aktiivisten tauottajien kautta, kun hyötyä mitattiin työn koetulla tuottavuudella. Heillä myös kokemus työpaikan yhteisöllisyydestä parani.

Esimiehen esimerkki ja taukoihin rohkaiseminen tepsivät

Tulokset osoittavat, että taukoliikuntasovelluksen avulla istumista on mahdollista vähentää ja tauottaa tehokkaasti. Taukoliikuntasovelluksen käyttöä edistivät merkittävästi työyhteisön ja esimiehen osallistuminen taukoliikuntaan, taukoihin rohkaiseminen ja taukoliikunnan näkyvyys työpaikalla.

Taukoliikuntaa estivät erityisesti kiire, työympäristön ahtaus ja keskittymistä vaativat tehtävät, joissa oli muutenkin häiritseväksi koettuja keskeytyksiä.

Anne Punakallion mukaan taukoliikunnan juurtuminen arkeen on monimuotoinen prosessi. Kun työpaikalla otetaan käyttöön jokin taukoliikuntasovellus, kannattaa esimerkiksi:

  • suunnitella (ja räätälöidä) käyttöönotto huomioiden työ ja työntekijät
  • varmistaa johdon ja esimiesten sitoutuminen
  • varmistaa motivaation säilyminen alkuinnostuksen ja käytön katkosten jälkeen, esimerkiksi kampanjat, mittaukset, oman sekä työyhteisön hyvinvoinnin ja edistymisen seuranta
  • ottaa aktivointiin mukaan koko työyhteisö, laatia yhteiset pelisäännöt ja tauottaa istumista yhdessä
  • tehdä taukoliikkeitä säännöllisesti ja päivittäin
  • sitoa aktivointi työpaikan muuhun toimintaan, kuten työterveys- tai työturvallisuustoiminta

Interventiotutkimukseen ilmoittautui 476 Nokian toimistotyöntekijää, joista 92 prosenttia vastasi alkukyselyyn. Noin 90 henkilölle tehtiin myös fysiologisia mittauksia. Vaikutuksia mitattiin alussa, kolmen kuukauden ja kuuden kuukauden kuluttua. Kolmen kuukauden jälkeen kontrolliryhmä sai sovelluksen käyttöönsä ja vaikutuksia mitattiin myös heillä.

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 560. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys

Kasvishaaste helmikuulle -kourallinen lisää

Kasvisten, vihannesten, hedelmien ja marjojen, kulutuksen toivotaan kasvavan vuoden 2019 aikana. Ruokailun ympäristövaikutukset, kuluttajien terveystietoisuus ja kiinnostus eläinten suojeluun innostavat yhä useampaa kuluttajaa panostamaan kasvispainotteiseen ruokavalioon. Kourallisella kotimaisia päivässä voi parantaa omaa oloaan ja maailmaa, kannustetaan Puutarhaliitosta.

Säästä ostoissa ja tarkkaile kilohintoja

Monet helpot napostelutuotteet ja valmisseospakkaukset pakataan ulkomailla, jolloin raaka-aineiden alkuperä myös katoaa. Seosten ja pakattujen tuotteiden kilohinta voi olla huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi vastaavien kotimaisten tuotteiden. Kuluttajalle kilohinnan vertailu ei ole kovin helppoa, vaan ostopäätös tehdään vain katsomalla tuotteen yksikköhintaa ja arvioimalla pakkauksen houkuttelevuutta, kertoo Timo Taulavuori Puutarhaliitosta. Hän kannustaa suosimaan kauden edullisia kotimaisia perustuotteita ja käyttämään tuontikasviksia vain niiden sesonkien aikana.

Terveellinen ruokavalio sisältää päivittäin vähintään puoli kiloa kasviksia. Tästä tavoitteesta olemme vielä kaukana väestötasolla, sillä arviolta suurin osa suomalaisista syö vain 100 – 300 grammaa hedelmiä, vihanneksia ja marjoja päivittäin. Määrä ei ole juurikaan kasvanut viimeisten vuosien aikana.

Arvokkaammat tuotteet suosiossa

Monissa Länsi-Euroopan maissa kasviksiin käytetty rahamäärä henkeä kohden on kasvanut, mutta myydyt kilot eivät. Ravitsemussuosituksiin ei siis päästä, vaikka ostoksiin kuuluukin enemmän rahaa. Esimerkiksi Alankomaissa vihannesten kokonaiskulutus kiloina on jo laskenut pari prosenttia samanaikaisesti, kun kokonaismyynnin arvo on noussut neljä prosenttia. Hedelmien ja marjojen osalta tämä ero on vieläkin suurempi. Suomessa tilanne on samansuuntainen. Myynti kasvaa eniten pakatuilla arvokkailla tuotteilla kuten tuontimarjoilla ja esimerkiksi avokadoilla peruskasvisten juuresten, salaattien ja kaalikasvien kustannuksella.

Hevi-juuserit vähemmistönä

Vihannesmarkkinat jakaantuvat voimakkaasti. Ahkeria kasvisten käyttäjiä väestöstä on noin viidennes. He syövät suositusten mukaan yli viisi kertaa enemmän kuin vähän kasviksia nauttivat kuluttajat, joita väestöstä on noin puolet. Kansanterveyden ja ilmastohaasteen kannalta tärkeää olisi saada tämä puolikas väestöstä lisäämään kulutustaan. Pienikin kasvu vähän kuluttavien joukossa auttaisi ilmastotalkoissa ja vähentäisi samanaikaisesti yhteiskunnan kustannuksia kansanterveyttä heikentävien sairauksien hoidossa.

Sadan gramman haaste

Arvion mukaan noin neljännes kaikista kasviksista syödään kodin ulkopuolella, ja tämä osuus kasvaa koko ajan. Se ei kuitenkaan riitä paikkaamaan vähentynyttä kulutusta kodeissa. Nyt Puutarhaliitto haastaa kaikki suomalaiset syömään reilun kourallisen eli noin 100 enemmän kasviksia koko helmikuun ajan!

Voimaharjoittelun käsikirjasta puhtia harjoitteluun

Voimailubiologi (LitM) Tuomas Rytkösen Voimaharjoittelun käsikirja on monipuolisin suomalainen kirja voiman lajeista eli maksimivoimasta, nopeusvoimasta ja kestovoimasta sekä lihasmassaharjoittelusta ja voimaharjoittelun ohjelmoinnista. 

Kirja kokoaa yhteen tähänastisen kokonaistutkimusnäytön voiman lajien kehittämisestä ja antaa tuhdin tietopaketin voimaharjoittelun ohjelmointiin.

– Kirjaan on koottu viimeisin tutkimusnäyttö voimaharjoittelusta ja allekirjoittaneen kymmenissä lajeissa kovaa tuloskehitystä tuonut valmennuskokemus siten, että maksimivoiman, nopeusvoiman, lihasmassan ja kestovoiman harjoittamisen tulokset voidaan maksimoida, Tuomas Rytkönen sanoo.

Kirjan avulla lukija oppii ymmärtämään syvällisesti tärkeimmät lainalaisuudet voiman eri lajien kehittämisessä. Kun kiipeilytaidot ovat kunnossa, on vuorenhuipulle monta reittiä. Yleisten periaatteiden lisäksi kirjassa annetaan tarkkoja tutkimustietoon pohjaavia nyrkkisääntöjä voiman eri lajien harjoittelun suunnitteluun.

– Voimaharjoittelun käsikirja on tietopankki, jonka sisältö ei välttämättä aukea kokonaisuudessaan ensimmäisellä lukukerralla, vaan kirjaa voi käyttää resurssina, johon palata, kun voimavalmennuksessa jokin asia alkaa askarruttaa.

Tuomas Rytkönen korostaa, että kirjan opeista on hyötyä kaikkien urheilulajien fysiikkaharjoitteluun. Kirja koostuu neljästä osiosta.

– Ensimmäisessä osiossa pureudutaan syvällisesti kehittävän voimaharjoittelun perusteisiin. Toisessa osiossa käydään läpi voiman osa-alueet sekä lihasmassaharjoittelu. Kolmas osio on käytännön voimavalmentamisen kannalta ehkäpä se kaikkein tärkein, nimittäin voimaharjoittelun ohjelmointi. Kirjan viimeinen osio koostuu käytännön valmennusesimerkeistä, Rytkönen kertoo.


Tuomas Rytkönen on voimailubiologi (LitM) ja Athletican fysiikkavalmentaja, joka on Suomen johtava asiantuntija maksimivoiman, nopeusvoiman, kestovoiman ja lihasmassan kehittämiseen.

Linolihapon vaikutus tulehdusvasteeseen riippuu perimästä

Välttämättömiin rasvahappoihin kuuluvan linolihapon vaikutukset elimistössä riippuvat paljon perimästä, osoittaa juuri julkaistu Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Ruokavalion täydentäminen runsaasti linolihappoa sisältävällä auringonkukkaöljyllä vaikutti elimistön tulehdusvasteeseen ja paastoverensokeriin eri tavoin FADS1-geenin eri muotojen kantajilla. Tätä yhteyttä tutkittiin ihmisillä nyt ensimmäistä kertaa.

Tutkijatohtori Maria Lankisen mukaan tulosten valossa voi pohtia, räätälöidäänkö linolihapon ja mahdollisesti muidenkin rasvahappojen saantisuosituksia tulevaisuudessa geeniperimän mukaan. – Se edellyttää kuitenkin vielä lisää tutkimusta aiheesta.

FADS1-geeni säätelee rasvahappojen aineenvaihduntaa elimistössä ja vaikuttaa myös sokeriaineenvaihduntaan. Ruokavalio puolestaan vaikuttaa suuresti eri rasvahappojen pitoisuuteen elimistössä. Kasviöljyistä, pähkinöistä ja siemenistä saatava linolihappo on tavallisin omega-6-sarjan monityydyttymätön rasvahappo. Linolihapon runsas saanti ja pitoisuus veressä on yhdistetty muun muassa pienempään tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien riskiin. Toisaalta linolihapon aineenvaihduntatuotteet voivat toimia tulehduksen välittäjäaineina, minkä vuoksi on pidetty mahdollisena, että runsas saanti edistäisi matala-asteista tulehdustilaa. Nyt julkaistun tutkimuksen perusteella ristiriitaiset havainnot voisivat selittyä osin perimän eroilla.

Tutkimuksessa selvitettiin, muokkaavatko FADS1-geenin rs174550-pistemutaatiot linolihapon vaikutuksia veren rasvahappokoostumukseen sekä paastoglukoosin, insuliinin ja tulehdusmerkkiaine CRP:n tasoihin. Nämä analysoitiin METSIM (Metabolic SYndrome in Men) -tutkimukseen osallistuneilta yli 1300 keski-ikäiseltä mieheltä. Lisäksi heistä osallistui 60 FADSDIET-interventiotutkimukseen, johon valittiin kahden toisistaan poikkeavan geenimuodon kantajia. He lisäsivät ruokavalioonsa neljän viikon ajan päivittäin 30–50 ml auringonkukkaöljyä, joka sisältää runsaasti linolihappoa. Tällainen tutkimusasetelma, jossa tutkittavat on valittu ravitsemustutkimukseen geeniperimänsä perusteella, on ainutlaatuinen. Sen avulla saadaan tietoa ruokavalion ja geenien yhteisvaikutuksista.

Tulosten mukaan linolihapon vaikutukset elimistössä riippuvat paljon FADS1-geenimuodosta. Se vaikuttaa muun muassa siihen, miten tehokkaasti linolihappolisä madaltaa paastoverensokeria. CRP-taso puolestaan voi perimästä riippuen joko laskea tai kohota, kun linolihapon käyttöä lisätään. FADS1-geenimuoto vaikutti myös linolihapon ja muiden omega-6-sarjan rasvahappojen aineenvaihduntatuotteina syntyvien tulehdusvälittäjäaineiden määrään.

Karoliinisen instituutin kanssa toteutetun tutkimuksen tulokset julkaistiin The American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.

Kuuntele myös Maria Lankisen haastattelu tutkimustuloksista Itä-Suomen yliopiston Akateeminen vartti -podcastsarjan juuri julkaistussa jaksossa: https://soundcloud.com/uniuef/akateeminen-vartti-linolihappo