7.1 C
Helsinki
tiistai, 26 marraskuun, 2024
Koti Blogi Sivu 43

Ratkaistaan Suomen suurin ongelma

Allianssin toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm: ”Meillä on hyvin yksinkertainen tavoite – nuorten hyvinvointi. ”

Suomessa elää lähes 66 000 syrjäytynyttä nuorta, paljastaa Me-säätiön viime vuonna julkaisema tutkimus. Sotahuuto tapasi Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n toiminnanjohtajan Anna Munsterhjelmin tiedustellakseen, mistä nuorten syrjäytyminen johtuu – ja mitä asialle voisi tehdä?

Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssi ry on kansallinen ja kansainvälinen vaikuttaja, nuorisoalan yhdistäjä ja sitä palveleva kattojärjestö. Allianssin jäsenenä on yli 120 suomalaista nuoriso- ja kasvatusalan järjestöä. Anna Munsterhjelm on työskennellyt toiminnanjohtajana elokuusta 2017.

– En motivoivampaa työtä voisi keksiä! Saan työskennellä skarppien ja sitoutuneiden asiantuntijoiden kanssa, niin tässä talossa kuin kentälläkin. Ja koska olemme järjestö, emmekä esimerkiksi ministeriö, pystymme tekemään joustavia ja nopeitakin ratkaisuja. Tekemisen meininki! Anna toteaa hymyillen.

– Nuorisoalan kattojärjestönä palvelemme nuorisoalalla työskenteleviä yhteisöjä kunnissa, järjestöissä ja seurakunnissa. Tämä tarkoittaa erilaisia koulutuksia, tapahtumien järjestämistä, verkostojen luomista – yhteen tuomista. Toimijoilla saattaa olla erilaisia näkemyksiä työn toteuttamisesta, ja haluamme olla mukana auttamassa heitä saman pöydän ääreen. Teemme töitä saman määränpään eteen.

Anna kertoo, että Allianssin tavoite on kristallinkirkas:

– Meillä on hyvin yksinkertainen tavoite – nuorten hyvinvointi. Mahdollistaa nuorille sellaiset edellytykset, että he pärjäävät elämässään, ja antaa työkaluja yhteiskunnassa vaikuttamiseen.

Monet nuoret kokevat taloudellista ahdinkoa. Allianssin vuoden 2016

tutkimuskoosteen mukaan neljännes 18–24-vuotiaista elää köyhyysrajan alapuolella. Köyhyysraja kuvaa tulotasoa, jonka alapuolella olevalla henkilöllä ei ole varaa hankkia välttämättömiä hyödykkeitä siedettävän elintason ylläpitämiseksi.

– Osittain tämä johtuu opiskelijaisuudesta – jolloin se on tietoista, väliaikaista köyhyyttä. Minimillä kitkuttamista. Mutta se ei missään nimessä kuittaa kokonaisuutta. Sosiaaliturvassa on ikään perustuvia sanktioita, ja opiskelijan tuet ovat kauttaaltaan pienempiä. Köyhyys myös kertaantuu. Jos tulet vähävaraisesta perheestä, jolla ei ole mahdollisuutta tukea itsenäisen elämän alussa, sinulla ei ole mitään, mistä aloittaa kerryttämistä.

– Onko turvaverkkoja sitten tarvittaessa olemassa? Esimerkiksi jos nuori tarvitsee mielenterveyspalveluja, niihin pääsy on hyvin rajattua kunnallisen ja opiskelijaterveydenhuollon kautta. Nuorella ei ole varaa 100 euron terapiasessioihin. Ensi hallituskaudella sosiaaliturvaan on tulossa muutoksia. Sen suhteen meillä on isoja tavoitteita, että ikään perustuva jaottelu loppuisi.

Suomen suurin ongelma…

Suomessa elää tällä hetkellä lähes 66 000 syrjäytynyttä nuorta, paljastaa Me-säätiön viime vuonna julkaisema tutkimus.

– He ovat nuoria, joilla ei ole mielekästä työtä, opiskelupaikkaa tai yhteisöä, johon kuulua. He ovat jääneet syrjään. Ajattelemme, että nuorten syrjäytyminen on Suomen suurin ongelma. Se voi kuulostaa rajulta, kun otamme huomioon ilmastonmuutoksen ja kaikki muut suuret globaalit ongelmat. Vaikka maapallomme olisi pelastettu – jos meillä ei ole pelastajia ja ilmastonsuojelijoita jatkossakin, kaikki nykyinen työmme on turhaa.

Syyt syrjäytymiseen ovat moninaisia:

– Jokaisella nuorella on oma tarinansa. Sen voi tiivistää siihen, että nuori on jätetty liian monta kertaa yksin: henkilökohtaisia yksinäisyyden kokemuksia ja yhteisöjen, kuten koulu- ja työympäristön ulkopuolelle jäämistä. Tai ilman tuen ja avun jäämistä. Nuori on saattanut monesti yrittää saada apua esimerkiksi mielenterveyden ongelmiin, ja apu on evätty. Myös perhe-elämästä kumpuavat kokemukset ovat keskiössä, sillä perheen tarjoama tuki ja välittäminen on sitä, mitä jokainen toivoisi kokevansa.

Onko ongelmaan mitään ratkaisua?

– Hyvin yksinkertaistettuna on kaksi tapaa. Nuoret, jotka ovat jo syrjäytyneet, on saatava jaloilleen ja takaisin yhteiskunnan ja yhteisöjen piiriin. Ja sitten ennalta ehkäisevä työ, jolla pidettäisiin huoli, ettei kukaan nuori joutuisi syrjään. Ei nykyisistä, eikä tulevista. Ei ole helppo nakki – mutta todella motivoiva päämäärä!

Allianssi haastoi kaikki yhdeksän eduskuntapuoluetta mukaan Ratkaistaan Suomen suurin ongelma -haasteeseen. Kukin puolue teki oman ehdotuksensa nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Voit tutustua puolueiden antamiin vastauksiin internetissä: bit.ly/suurin-ongelma ja youtubessa bit.ly/allianssivideot.

–Isot ongelmat ratkaistaan siellä, missä on eniten valtaa. Ja eniten valtaa Suomessa on eduskunnalla, hallituksella ja puolueilla. Kaikki puolueet ovat yhtä mieltä, että tämä on aito, vakava ongelma. Kaikki jakavat tämän huolen ja tavoitetilan. Keinot vain vaihtelevat. Puolueiden vastaukset kumpusivat heidän omista arvoistaan, ja näin se kuuluu ollakin. Meidän vaikutustyömme on onnistunut, jos nuorten hyvinvointi on seuraavan hallitusohjelman keskiössä.

– Oman arjen tasolla voi pohtia, miten voisi aidosti kohdata oman lähipiirin nuoria. Voit kysyä häneltä: ”Miten sinä voit?”Monen nuoren yksinkertainen unelma on tulla kohdatuksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on, Anna Munsterhjelm kannustaa arjen pieniin tekoihin.

…ratkaistaan yhdessä!

Allianssin toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm iloitsee siitä, että monet järjestöt, seurakunnat ja toimijat tekevät jo hyvää nuorten syrjäytymistä ehkäisevää työtä.

– Nuorille on tarjolla mielekästä tekemistä, uusien taitojen opettelua ja hyväksyviä yhteisöjä. Ne ovat nuoren itsetunnon kasvulle olennaisia asioita. Ihannetilanne on, että meille kasvaa vastuuntuntoisia ja aloitekykyisiä nuoria, jotka haluavat tehdä asioita yhteisen hyvän eteen. Tätä näiden toimijoiden toteuttama nuorisotyö tarjoaa.

– Mutta on myös toimintaa, jota toteutetaan tottumuksesta. ”Toimintamme on tosi hyvää, mutta nuoret eivät vaan ymmärrä”, kuulemme joskus. Silloin olisi kyettävä kyseenalaistamaan oma tekeminen. Pitää oikeasti vastata nuorten tarpeisiin – ja helpoin tapa onkin kysyä asiaa nuorilta itseltään. Pitää nöyrtyä siihen, että kohderyhmä on kuningas.

Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa asioihin positiivisesti:

– Meillä kaikilla on valtaa, miten viestiä asioista ja tehdä valintoja. Oman arjen tasolla voi pohtia, miten voisi aidosti kohdata oman lähipiirin nuoria.

– Voit kysyä häneltä: ”Miten sinä voit?” Monen nuoren yksinkertainen unelma on tulla kohdatuksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on. Ei mitään monimutkaista, vain pieniä tekoja ja hetkiä. Kohtaaminen on kaikki kaikessa – se antaa nuorelle kokemuksen, että hän on tärkeä ja merkityksellinen.

Koulukiusaamisen trendit

Yksi syrjäytymiseen johtavista ilmiöistä on koulukiusaaminen. THL:n toteuttaman kouluterveyskyselyn (2017) perusteella koulukiusaaminen on laskussa, mutta silti noin 6 % prosenttia kaikista 8- ja 9-luokkalaisista nuorista kokee kiusaamista viikoittain. Sosiaalinen media on tuonut koulukiusaamiseen uuden, piilossa tapahtuvan muodon.

– Nykyisin herkästi perustetaan esimerkiksi whatsapp-ryhmiä, jossa jotakuta mollataan. Opettajilla ei oikein ole keinoja puuttua tähän. Se kertoo siitä, että meiltä uupuu vielä ajassa elämisen kykyä.

– Kiusaamisella on käsittämättömän iso merkitys lapselle, sillä koulu on se paikka, jossa hän viettää suurimman osan päivästä. Jos siellä ei koe turvallisuutta, se vaikuttaa siihen mitä oppii ja miten suhtautuu tuleviin opiskeluihin. Sillä on vaikutuksia itsetuntoon, sosiaaliseen rohkeuteen ja uskoon omiin kykyihin. Vaikka koulussa tapahtuva harrastustoiminta on tärkeää, niin on hyödyllistä, jos lapsella on koulun ulkopuolisia yhteisöjä, joissa voi kokea hyväksyntää ja yhteisöllisyyttä.

Samaisen kouluterveyskyselyn mukaan nuoren toimintakyky, alkuperä ja seksuaalinen suuntautuminen ovat merkittäviä vaikuttajia kiusaamiskokemukseen. Tietoisuus asiasta on kasvussa:

– Koulutamme nuorten kanssa työskenteleviä siitä, mitä on yhdenvertaisuus nuorten välillä, ja miten aikuinen voisi taata tämän nuorille. Monen on havahduttanut fakta, että vähemmistöön kuuluvilla nuorilla on kasvanut itsetuhoisuuden riski.

Nuorissa on tulevaisuus

Loka-marraskuun vaihteessa Allianssin järjestämän Politiikkaviikon tavoitteena oli tuoda politiikka rohkeasti kouluihin.

Anna Munsterhjelm kertoo, miksi:

– Jos meillä ei ole hyvinvoivia nuoria, meillä ei ole hyvinvoivaa Suomea. Nykyiset ja tulevat nuoret, he pitävät Suomen pystyssä ja kehittävät tätä yhteiskuntaa. Moni nuori kokee, etteivät he ole osa yhteiskuntaa, ja välinpitämättömyys kasvaa. Se on todella huolestuttavaa – jälleen yksi asia, jossa nuoret jäävät syrjään. Kertoohan se jostain, että kansanedustajien keski-ikä on yli viidenkymmenen. Laskimme joskus, että jos eduskunta heijastaisi väestörakennetta, siellä pitäisi olla muun muassa 18 alle 30-vuotiasta.

– Kyse ei ole siitä, ettei nuoria kiinnostaisi yhteiskunnalliset asiat, vaan että meidän pitää muuttaa tapoja, joilla asioista viestitään. Harva puoluejohtaja on aidosti aktiivinen twitterissä – instasta tai snapista puhumattakaan, joissa nuoret ovat. On itsestään selvää, että on politiikkojen työ olla tavoitettavissa siellä missä potentiaaliset tulevaisuuden äänestäjät ovat. Meidän hiukan vanhempien vastuulla on muokata tätä maailmaa niin, että se on helpommin ymmärrettävissä meitä nuoremmille.

Politiikkaviikolla kymmenen 9.-luokkalaista ympäri Suomea pääsi päiväksi tutustumaan eduskunnan sekä opetus- ja oikeusministeriöiden toimintaan. Kuva: Anna Enbuske / Allianssi ry

Nuorille ilmastonmuutoksen ja eriarvoisuuden kitkemisen teemat ovat tärkeitä.

– He ovat tulevaisuusorientoituneita.Mitä meillä on täällä viidenkymmenen tai sadan vuoden päästä? Voiko tähän maailmaan tehdä omia lapsia? Toki kaikkia nuoria ei voi laittaa samaan lokeroon. Nuoria, kuten aikuisiakin, kiinnostavat teemat laidasta laitaan. Kaikkien ei tarvitse olla superyhteiskuntatietäjiä tai -vaikuttajia, mutta kaikille on annettava mahdollisuus siihen.

Allianssi ajaa äänestysikärajan laskemista kaikissa vaaleissa 16 vuoteen.

– Ensimmäisellä äänestyskerralla on valtava merkitys siihen, käykö jatkossakin äänestämässä. Laskemalla äänestysikärajaa kykenemme perhe- ja kouluyhteisönä tukemaan tätä ensimmäistä äänestyskertaa. 16-vuotiaalla on jo täydelliset vaikuttamiskyvyt. On turha sanoa, etteivät nuoret pystyisi rationaalisiin päätöksiin. Emmekä me aikuisetkaan niihin aina kykene, Anna naurahtaa.

Suomen 38. eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 14.4.2019. Allianssi on järjestänyt 60-luvulta lähtien valtiollisten vaalien yhteydessä nuorisovaaleja kouluissa. Nuorisovaaleissa on täysin samat ehdokkaat ja äänestysmenettely.

– Se on aina kiinnostavaa, sillä siinä nähdään, mihin Suomi olisi suuntaamassa, jos nuoret saisivat aidosti päättää. Kansainvälisistä esimerkeistä esimerkiksi Brexitiä ei olisi koskaan tapahtunut.

Poliittinen maailma on viime vuosina polarisoitunut, ja moni nuorikin radikalisoituu. Anna Munsterhjelm näkee tiedon lisäämisen ensiarvoisen tärkeänä:

– Meidän pitää näyttää, että tässä on tämä koko sateenkaari, josta voit valita – kaikki ei ole vain mustaa ja valkoista. Arvoista on tehtävä näkyviä ja ymmärrettäviä.

– Meidän jokaisen on ymmärrettävä, että miten nuoret voivat, niin Suomi voi. Siinä voittavat kaikki.

Toni Kaarttinen
Kuvat: Toni Kaarttinen 

Elämmekö edelleen hyvinvointivaltiossa?

Tiedätkö sinä, mitä hyvinvointivaltio oikeasti tarkoittaa? Lyhyesti kerrottuna hyvinvointivaltiossa jokaisella kansalaisella on oikeus välttämättömään elintasoon ja huolenpitoon. Hyvinvointivaltio huolehtii julkisin varoin esimerkiksi sosiaaliturvasta ja terveydenhuollosta. Toimiessaan täydellisesti hyvinvointivaltio kuulostaa lähes liian hyvältä ollakseen totta, mutta kovaa vauhtia olemme ajautumassa tilanteeseen, jossa pahoinvointi kuvaa valtiomme tilannetta osuvammin.

Tästä yhtenä hyvänä esimerkkinä lähipäivinä mediassa esitetyt toinen toistaan vakavammat tapaukset liittyen kotimaamme vanhustenhoitoon. Valitettava tosiasia on se, että tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun ongelmat ovat nousseet pintaan lähes skandaalin tavoin. Jo vuonna 2012 Sinisten edustaja Tiina Elovaara on nimennyt suomalaisen vanhustenhoidon sekä kotihoidon vakavaksi kriisiksi.

Mediassa kuohu

Mediassa on nostettu esiin ongelmakohtia ja puutteita vanhusten hoidossa erityisesti yksityisen sektorin hoitolaitoksissa. Vakavimmat puutteet näkyvät toimitilojen siisteydessä, lääkehoidon toteuttamisessa sekä asiakkaiden henkilökohtaisessa hygieniassa. Resurssien riittämättömyys on mielestäni kuitenkin se suurin syy, jonka vuoksi riittävää hoivaa ja huolenpitoa ei saada toteutettua. Myös tarpeettoman pitkät työvuorot vaativat alan ammattilaisiltakin veronsa, jonka myötä työn jälki voi horjua. Lähi- ja perushoitajienliiton SuPerin selvityksen mukaan93% lähi- ja perushoitajista oli huolissaan hoidon laadusta.

Voidaanko olettaa, että ongelmat ja puutteet ovat seurausta yksityisten palveluntuottajien tavoitteesta saada toiminnastaan voittoa? Ristiriitaa tässä mielestäni herättää se tosiasia, että kolmannen sektorin markkinat hoiva-alalla ovat suunnattu lähinnä kunnille. Kunnat ostavat ostopalveluina palvelut yksityisiltä yrityksiltä, mutta on kuitenkin muistettava, että rahoitus tulee suurimmilta osin valtiolta.

Mitä tapahtuu julkisella puolella? On vaikea uskoa, että erot julkisen sekä yksityisen sektorin välillä tuotetuissa palveluissa ovat kovin suuria. Tästä kuitenkin kertoo vahvasti se, ettei julkisen puolen vanhustenhuollosta ole juuri uutisoitu negatiiviseen sävyyn. Kunnan itse tuottamat palvelut tuntuvat olevan nykypäivänä yhä enemmän suosiossa. Voidaanko siis olettaa, että vanhukset sekä heidän läheiset ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä hoivan ja hoidon laatuun julkisella puolella? Tätä en itse täysin allekirjoita, vaan näen tilanteen ennemmin niin, että julkisella puolella olevat asiakkaat ja läheiset eivät koe tilanteen muuttuvan, vaikka palautetta annettaisi avoimemmin. Lisäksi tilanne kunnallisella puolella tuntuu olevan parempi ajatellen henkilöstöresursseja. Sijaisuuksiin saadaan osaavia työntekijöitä ja resurssit ovat paremmin mitoitettu.

Tilanteen edistämiseksi olisi toimittava pian. Ratkaisu ei ole siinä, että kunnat vain tehostavat hoivakotien valvontaa, vaan tarvitsemme konkreettisia muutoksia asian parantamiseksi. Suomen taloustilanne huomioon ottaen tilanteen korjaaminen on haastavaa, mutta aina on jotain tehtävissä. Riittävä määrä ammattitaitoista henkilökuntaa sekä uudistettu systeemi vanhustenhoidossa ovat kaiken A ja O. Vapaaehtoistyön laajempi hyödyntäminen sekä erilaisten järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö vaikuttavat hyviltä vaihtoehdoilta. Olisitko Sinä valmis auttamaan? Jo pienet teot vievät meitä askeleen lähemmäs onnellisia ja paremmin voivia ikääntyneitä.

Väestö vanhenee

Tosiasia on, että Suomen väestö vanhenee radikaalisti ja se tuottaa meille myös tulevaisuudessa haasteita ajatellen vanhustenhoitoa. Tarvitsemme uudistetun ja kustannustehokkaan suunnitelman, jotta voimme ylpeinä pitää hyvinvointivaltion statusta yllä myös tulevaisuudessa.

Pia Tuomi, sosionomiopiskelija Laurea Lohja

Valio taklaa suomalaisten liiallista suolansaantia

Tuore FinRavinto 2017 -tutkimus osoittaa, että suomalaiset saavat ravinnostaan yhä liikaa suolaa. Suolansisältämä natrium taas lisää korkean verenpaineen riskiä. Tutkimuksen mukaan suolan saantisuosituksen ylittävät naisista 86 prosenttia ja miehistä melkein kaikki, 98 prosenttia. Valion patentoiman Valio ValSa® maitosuolan avulla suolaa voi vähentää ruokavaliostaan helposti ilman että maku kärsii. Viime vuonna vähempisuolaisia Valio ValSa® maitosuolaa sisältäviä tuotteita ostettiin Suomessa lähes 7 miljoonaa kiloa.

– Noin puolet suomalaisten syömästä natriumkloridista eli tavallisesta ruokasuolasta saadaan ”piilosuolana” elintarvikkeissa: noin neljäsosa tulee lihatuotteista ja toinen neljännes viljatuotteista. Suolaa saadaan myös juustoista ja levitteistä, joissa sitä käytetään tuomaan herkullinen maku ja hyvä rakenne, sanoo Valion ravitsemus- ja lainsäädäntöasiantuntija Anne-Mari Ottelin.

Valion ratkaisu suolan vähentämiseksi juustoista ja levitteistä on Valio ValSa® maitosuola, joka koostuu maidon luontaisista mineraaleista ja sisältää lähes 80 prosenttia vähemmän natriumia kuin tavallinen ruokasuola.

Ruokakoriin on koko ajan helpompi valita vähempisuolaisia tuotteita, sillä Valio ValSa® tuotteiden lukumäärä kasvaa jatkuvasti. Kaupoista saa tällä hetkellä Valio ValSa® maitosuolaa sisältäviä Valio Polar® ja Valio Oltermanni® juustoja, ja uutuutena markkinoille tuli helmikuussa 2019 Valio Salaneuvos® Valsa® goudajuusto palana ja viipaleena. Myös Valio Oivariini® levitteissä on tarjolla vähemmän suolaa sisältäviä Valio ValSa® vaihtoehtoja.

Ensimmäiset Valio ValSa® maitosuolatuotteet tulivat markkinoille vuonna 2016.

Valio on lähellä suolan vähentämistavoitettaan

Valio teki vuonna 2018 ravitsemussitoumuksen, jolla se auttaa suomalaisia vähentämään liiallista suolan käyttöä. Suomi toteuttaa muun muassa ravitsemussitoumuksilla YK:n kestävän kehityksen strategiaa. Yritysten ja yhteisöjen tekemät sitoumukset ovat osa kansallisen tason työtä.

Valion ravitsemussitoumukset

  • Sitouduimme lisäämään Valio ValSa® maitosuolaa sisältävien, vähempisuolaisten tuotteiden valikoimaa. Tavoitteena on myydä Valio ValSa® tuotteita 7 miljoonaa kiloa vuodessa viimeistään vuonna 2020.
  • Jo vuonna 2018 pääsimme lähelle tavoitetta: Valio ValSa® maitosuolatuotteita myytiin 6,85 miljoonaa kiloa, joista lähes kaikki Suomessa.
  • Kerromme Valio Koekeittiön resepteissä entistä tarkempia ravintosisältötietoja, jotka auttavat suomalaisia tekemään vähempisuolaisia reseptivalintoja. Lisäsimme kaikkiin Valio Koekeittiön resepteihin suolan määrän 100 grammaa kohti.
  • Teemme reseptien hakutoimintojen kehitystyötä, jonka tuloksena vähempisuolaiset reseptit olisi entistä helpompi löytää.

Syöpäjärjestöt maailman syöpäpäivänä: Suomeen tarvitaan suolistosyövän seulontaohjelma

Maailman syöpäpäivää vietetään 4. helmikuuta. Tämän vuoden teemana ovat syövän varhaisen havaitsemiseen kehitetyt menetelmät, kuten syöpäseulonnat. Suomessakin teema on ajankohtainen, sillä meiltä puuttuu edelleen yksi suositelluista seulonnoista: suolistosyövän seulonta.

Tämän vuoden syöpäpäivän tarkoituksena on edistää tietoisuutta syövän varhaisesta toteamisesta. The Union for International Cancer Control eli Kansainvälisen Syöpäunionin (UICC) mukaan syövän varhainen toteaminen on yksi vaikuttavimmista tavoista pelastaa ihmishenkiä. Tämän takia seulonnat on nostettu syöpäpäivän teemaksi.  

– Useita syöpäkuolemia voidaan kokonaan välttää etenkin, jos syöpä todetaan ja hoidetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Seulonnoilla voidaan myös vähentää raskaiden syöpähoitojen käyttöä ja ennen kaikkea syövän aiheuttamia kuolemia, tiivistää Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Sakari Karjalainen.

UICCin mukaan vuonna 2018 todettiin maailmanlaajuisesti yli 18 miljoonaa uutta syöpätapausta, joista lähes viisi miljoonaa rinta-, kohdunkaula- ja suolistosyöpää olisi ollut mahdollista todeta aikaisemmin. Näin useampi potilas olisi elänyt pidempään ja heidän elämänlaatunsa olisi parantunut. Varhainen syövän toteaminen vähentää myös hoidon kustannuksia. Korkean tulotason maissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että varhaisvaiheessa todetun syövän hoitokustannukset ovat kaksi tai jopa neljä kertaa halvempia kuin pitkälle edenneen syövän.

Suolistosyövän seulontakokeilu alkaa keväällä muutamassa kunnassa

 Suomessa kunnat järjestävät maksutta tällä hetkellä kohdunkaulan syövän seulontaa ja rintasyövän seulontaa. Molemmat seulonnat ovat olleet erittäin vaikuttavia. Seulontaohjelman myötä esimerkiksi kohdunkaulan syöpä on muuttunut harvinaiseksi ja sen aiheuttama kuolleisuus on pienentynyt noin viidennekseen lähtötasostaan. Euroopan Unioni suosittaa tällä hetkellä jäsenmailleen myös suolistosyövän seulontaa.

– Suomi ei ole tällä hetkellä enää edelläkävijä syöpäseulonnoissa. Suolistosyövän seulonta puuttuu seulontaohjelmastamme, vaikka sen vaikuttavuudesta on kiistaton näyttö. Suomen tulee käynnistää myös suolistosyövän seulontaohjelma. Tavoittelemme asiasta hallitusohjelmakirjausta, kertoo Suomen Syöpärekisterin seulontajohtaja Tytti Sarkeala. Syöpäsäätiön osin rahoittama Suomen Syöpärekisteri arvioi ja kehittää seulontaohjelmaa.

Suolistosyövän seulonta alkaa keväällä pilottikokeiluna vapaaehtoisissa kunnissa. Kutsun seulontaan saavat 60–66 -vuotiaat miehet ja naiset. Seulontatestin voi tehdä kotona, ja siihen riittää ulostenäyte, joka lähetetään tutkittavaksi laboratorioon. Ulosteesta etsitään piilevää verta. Kun ohjelma on saavuttanut koko laajuutensa, kaikki 60–74-vuotiaat kutsutaan seulontaan kahden vuoden välein.

Suolistosyöpien määrä kasvussa

Suolistosyöpien hoito on kustannuksiltaan yksi kalleimmista syöpähoidoista Suomessa. Tällä hetkellä valtaosa hoidon resursseista käytetään levinneen suolistosyövän hoitoon vaiheessa, jossa syöpä on harvoin parannettavissa. Suolistosyöpä todetaan usein myöhäisessä vaiheessa, koska sen oireet ovat usein epämääräisiä tai puuttuvat kokonaan. Seulonnassa syöpä löytyy varhaisemmassa vaiheessa, jolloin potilaan ennuste on parempi, hoito vähemmän aggressiivista ja kustannukset pienemmät.

Suomessa todetaan vuosittain yli 3 000 uutta suolistosyöpää ja siihen kuolee noin 1200 henkeä. Suolistosyöpä onkin yksi yleisimmistä syövistä sekä naisilla että miehillä. Vain eturauhassyöpä ja rintasyöpä ovat suolistosyöpiä yleisempiä syöpätauteja Suomessa. Sairauden yleisyydestä huolimatta eturauhassyövän väestöseulontaa ei edelleenkään suositella seulonnan aiheuttamien haittojen, kuten huomattavan hitaasti etenevien syöpien ylidiagnostiikan ja siitä seuraavan ylihoidon vuoksi.

Suolistosyöpään sairastuneiden ihmisten määrä on kaksinkertaistunut 50 viime vuoden aikana. Suolistosyöpätapausten määrän ennustetaan kasvavan tulevina vuosina ensisijaisesti väestön ikääntymisen, mutta myös elintapojen takia.

UUSI EKOLOGINEN HIUSTENHOITOSARJA SUOMESSA – NOAH- tuotteissa pääraaka-aineena ovat kasviuutteet ja eteeriset öljyt

Italiassa valmistetuissa tuotteissa käytetään tehoaineina muun muassa mustapippuria, minttua, islanninjäkälää, basilikaa ja hyaluronihappoa silikonien, parabeenien ja mineraaliöljyjen sijasta.

Pesula-kampaamostaan ja I Make Your Hairday -verkkokaupastaan sekä blogistaan tunnettu Mikko Helin alkaa maahantuoda luonnonmukaista NOAH-hiustenhoitosarjaa 28.1.2019 lähtien.

NOAH-tuotteissa käytetään pääraaka-aineena kasviuutteita ja eteerisiä öljyjä, jotka on uutettu luomukasveista ja -kukista perinteisillä tekniikoilla. Sarja on kehitetty edistyksellisen tieteellisen tutkimustyön tuloksena. Tehokkaat ja ympäristöystävälliset tuotteet sopivat kaikille hiustyypeille.

TEHOAINEINA MUUN MUASSA NOKKONEN, ORAPIHLAJA JA VIHREÄ TEE

NOAH-tuotteet eivät sisällä silikoneja, parabeeneja, parafiinia, mineraaliöljyjä, dietanoliamiinia tai natriumlauryylisulfaattia. Sen sijaan niissä on käytetty mm. vihreää teetä, basilikaa, mustapippuria, minttua, jogurttia, orapihlajaa, islanninjäkälää ja nokkosta.

Yal-sarjan tähtiraaka-aine on hyaluronihappo, kosmetiikka-alan tämän hetken trendikkäin tehotuote. Hyaluronihappo on tehokas kosteuttaja, joka pystyy sitomaan jopa 100 kertaa oman painonsa verran vettä. Tämän ominaisuutensa ansiosta se tuuheuttaa, kosteuttaa ja antaa elastisuutta hiuksille.

VENETSIASTA SUOMEN MARKKINOILLE

NOAH perustettiin 2006 Venetsiassa vastaamaan nopeasti kasvavaan luonnollisten mutta tehokkaiden tuotteiden kysyntään. Vuosien varrella brändin maine on kirinyt ja saavuttanut kunniaa ympäri maailman.

– Löysin NOAH-sarjan viime syksynä alan messuilta Italiasta. Päätin heti, että tämä tuotesarja on saatava Suomeen. NOAH tarjoaa jotain uutta ja erilaista, jollaista Suomesta ei vielä saa, Mikko Helin kertoo.

Helin myy ja maahantuo sarjaa yksinoikeudella.

Kysy lisää:

Mikko Helin

[email protected]

www.imakeyourhairday.fi

Selvitys: Suomalaiset olisivat kiinnostuneita lisäämään täysjyvää ruokavalioonsa

Täysjyvän lisääminen ruokavalioon kiinnostaa suomalaisia. Nestlén kyselytutkimuksessa 78 prosenttia vastaajista kertoi, että he voisivat olla motivoituneita lisäämään täysjyvää ruokavalioonsa.

Eniten tähän valintaan rohkaisisivat täysjyvätuotteiden edullisemmat hinnat (42 prosenttia vastaajista), täysjyvätuotteiden laajempi valikoima (29 prosenttia vastaajia) ja tunnetut terveyshyödyt (29 prosenttia vastaajista).

Yksi täysjyvän keskeisistä terveyshyödyistä on, että se edistää suoliston hyvinvointia. Suoliston terveydestä huolehtiminen kuuluu viime vuosien tärkeimpiin ruokatrendeihin, ja aihetta on myös tutkittu aktiivisesti. Dosentti Kirsi Laitinen Turun yliopistosta kertoo, että etenkin suoliston mikrobien toiminnasta on runsaasti tuoretta tutkimustietoa.

”Paksusuolen mikrobisto voi tuottaa täysjyvästä hyviä aineenvaihduntatuotteita, kuten lyhytketjuisia rasvahappoja. Tämä taas edistää suolen seinämän terveyttä. Jos suoliston seinämät ovat kunnossa, ravintoaineet imeytyvät elimistöön, mutta verenkiertoon ei siirry tekijöitä, jotka aiheuttavat matala-asteista tulehdusta”, Laitinen sanoo.

”Viime aikoina on tutkittu paljon myös sitä, kuinka elimistön matala-asteinen tulehdus edistää sydän- ja verisuonisairauksien, kakkostyypin diabeteksen ja jopa rasvamaksan syntyä.”

Nestlén selvityksestä käy ilmi, että täysjyvästä kiinnostuneet suomalaiset etsivät tietoa ensisijaisesti tuotepakkauksista. 47 prosenttia kyselyn vastaajista kertoi tutkivansa tuotepakkauksia kaivatessaan tietoa täysjyvästä. 38 prosenttia vastaajista ilmoitti hakevansa tietoa Wikipedian tapaisilta yleistietosivuilta, 32 prosenttia tuotemerkkien omilta sivuilta ja 23 prosenttia ravitsemusasiantuntijoilta.

Tuotepakkausten tutkimiseen kannustaa myös ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.

”Tuoteselosteesta kannattaa katsoa, että esimerkiksi leivässä on kuitua enemmän kuin kuusi prosenttia. Herkkävatsaisille hyvä vaihtoehto on kauraleipä. Tutkimukset osoittavat, että sataprosenttisella kauralla on itse asiassa paljon enemmän terveysvaikutuksia kuin rukiilla”, Laatikainen toteaa.

Työterveyspsykologi kannustaa levottoman arjen keskellä – Elvytä aivojasi!

Levoton arkisuorittaminen kuormittaa aivoja aiheuttaen esimerkiksi keskittymisvaikeuksia. Mehiläisen työterveyspsykologi Päivi Rissanen kehottaa antamaan tilaa aivokapasiteetille ja vahvistamaan sen tärkeitä osa-alueita, kuten syventymistä, kykyä hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja oppimista.

Työterveyspsykologi Päivi Rissanen muistuttaa, että aivoihin jää muistijälkiä hyvässä ja pahassa.

– Arkinen toiminta jättää aivoihimme jälkiä. Jos pompimme liikaa tehtävästä toiseen, aivojen kuormittuessa keskittymisen ongelmat lisääntyvät. Se mitä toistamme, vahvistuu. Kun harjoitamme keskittymistä, pystymme keskittymään paremmin, hän toteaa.

Rissasen neuvot aivotoiminnan elvyttämiseksi ja hyvien muistijälkien luomiseksi ovat yksinkertaisia:

1. Opettele toimimaan keskittyneesti

Kalenteroi työpäiviisi minimissään 1–2 tuntia aikaa keskittymistä vaativille työtehtäville mieluiten vireysrytmisi kannalta sopivimpaan aikaan. Valitse aihe, johon haluat paneutua. Palauta muualle harhautuva ajatus takaisin aiheeseen. Aivot eivät voi tehdä tietoisesti montaa tarkkaavaisuutta vaativaa asiaa yhtä aikaa. Älä haaskaa kapasiteettiasi, vaan keskity yhteen asiaan kerrallaan. Aloita ja sulje työpäivä ajatuksella.

2. Rauhoita ympäristöä

Kun keskityt, karsi kaikki turha pois. Laita kännykkä äänettömälle, poista ponnahdusikkunat ja kaikki huomiokaapparit ruudulta, mene rauhalliseen työtilaan ja käytä avoimessa tilassa kuulokkeita. Ennen kaikkea opettele rauhoittamaan sisäistä ympäristöäsi. Suuntaa tarkkaavaisuus aiheeseen, ja palauta muualle harhautuva ajatus takaisin.

3. Harjoittele tähän hetkeen pysähtymistä

Esimerkiksi hyväksyvän tietoisen läsnäolon mindfulness-harjoitukset ovat tutkitusti vaikuttavia. Etsi itsellesi sopiva tapa rauhalliseen olemisen tai toimimisen tilaan, esim. kävely ja käsillä tekeminen, joiden aikana ajatukset voivat liikkua vapaasti. Pysähdy ja tunne hengityksesi ja kehosi.

4. Lisää kehotietoisuutta

Opettele viemään huomiotasi kehoosi ja pitämään huomiosi siinä. Kuuntele. Vain näin saat yhteyden siihen, mitä tarvitset voidaksesi hyvin. Etsi hyvä ryhti kehon kuvitteellisen keskilinjan mukaisesti ja anna painovoiman tuntua. Hengitys saa silloin itsestään lisää tilaa.

5. Nuku ja syö laadukkaasti

Nuku riittävästi omaa rytmiäsi kunnoittaen. Rauhoitu illalla kaksi tuntia ennen nukkumaan menoa. Irrottaudu silloin ruuduista. Jos sinulla on uniongelmia, hae apua. Muista myös syödä laadukkaasti ja riittävän usein.

6. Palaudu

Tietotyössä eli nk. aivointensiivisessä työssä täytyy muistaa pitää taukoja jo ennen kuin aivot väsyvät. Tauolla voi esim. kävellä tai käydä juomassa vettä. Intensiteetin säätely ja vaihtelu tietoisesti päivän mittaan on tärkeää.

7. Tunteiden ja ajatusten vaikutus sekä turvallisuuden tunne

Tunteet ja ajatukset vaikuttavat hermostolliseen tilaamme. Opettele antamaan kiitollisuudelle ja myötätunnolle tilaa. Tähän kuuluvat sekä itsemyötätunto että myötätunto suhteessa toisiin. Turvallisuus auttaa meitä rentoutumaan ja rauhoittumaan, ja yhteys toisiin luo tätä turvallisuuta

8. Nauti elämästäsi ja ota rennosti

Se riittää, että teet parhaasi terveytesi ja aivojesi hyvinvoinnin eteen. Jos huomaat muutoksen tarvetta, valitse 1–2 olennaista ja konkreettista tapaa muuttaa arkea. Ole sinnikäs ja kannustava itsellesi. Hae tukea ja kannustusta myös muilta.

Dialyysihoidossa olevien määrä lisääntyy

Dialyysissä olevia ja munuaisensiirron saaneita oli vuoden 2017 lopussa enemmän kuin koskaan aiemmin, selviää Suomen munuaistautirekisterin tuoreesta Vuosiraportista. Dialyysihoidossa olevien määrän odotetaan kasvavan viidenneksellä vuoteen 2025 mennessä.

Dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrä kasvaa jatkuvasti. Viimeiset kolme vuotta munuaisten loppuvaiheen vajaatoiminnan vuoksi hoitoon tulevien määrä on ollut aikaisempia vuosia korkeampi. Vuosina 2015–2017 hoitoon tuli vuosittain noin 550 potilasta kun aiempina vuosina määrä oli pitkään noin 450 vuodessa, selviää tuoreesta Suomen munuaistautirekisterin Vuosiraportista 2017.

Vuoden 2017 lopussa dialyysissä olevia ja munuaisensiirron saaneita oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Dialyysissä olevia oli 1973 ja munuaisensiirron saaneita 3015. Dialyysihoidon aloitti vuoden aikana 537 uutta potilasta. Vuosittain tehdään noin 250 munuaisensiirtoa, mutta uutta munuaista odottaa jatkuvasti noin 450 ihmistä.

Hoidon aloituksen kriteerit ovat muuttuneet vuosien kuluessa.

– Tulevaisuudessa dialyysipotilaat ovat entistä iäkkäämpiä. Krooniseen dialyysihoitoon tuli 1990-luvun alussa vain muutama yli 75-vuotias. Viime vuosina vanhimman ikäryhmän edustajien osuus kaikista dialyysin aloittaneista on ollut noin 20 prosenttia, kertoo Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri Patrik Finne.

Vuosiraportti 2017 esittää uudet päivitetyt ennusteet tulevien vuosien potilasmääristä.

– Ennusteen mukaan Suomessa on vuonna 2025 dialyysihoidossa 19 prosenttia enemmän kuin nyt, jos oletetaan, että munuaisensiirtojen vuosittaista määrää ei pystytä lisäämään. Tämän vuoksi kaikki pyrkimykset lisätä siirtojen määrää ovat tärkeät. On myös tärkeää, että dialyysihoidon resursseja mitoitetaan oikein tulevina vuosina, Finne jatkaa.

Vuoteen 2040 mennessä dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrän arvioidaan kasvavan noin kolmanneksella.

– Hoidon laaturekistereistä on viime aikoina keskusteltu julkisuudessa yhä enemmän. Hoidon laadun tarkkailu on tärkeää, jotta potilaat saavat laadukasta hoitoa koko Suomessa, ongelmakohdat havaitaan ja niihin voidaan puuttua. Tämä on oleellista tietoa myös julkisten terveyspalvelujen mahdollisesti laajentuessa yksityisten tuottajien puolelle valinnanvapauden myötä, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.

Suomen munuaistautirekisteri ei ole edelleenkään lakisääteinen. Finne ja Högström toivovat, että eduskunta hyväksyy lakiehdotukset, jotka voisivat mahdollistaa rekisterille lakisääteisen aseman. Lakimuutos olisi hyvin tärkeä myös muille tuleville laaturekistereille.

Suomen munuaistautirekisteri on julkaissut vuosittaisen raportin 1990-luvun alusta lähtien. Raporteissa voidaan seurata, miten dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden hoito on vuosien varrella kehittynyt. Suomen munuaistautirekisterin päärahoittaja on Veikkauksen tuottoa jakava Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA). Toimintaa rahoittaa myös Munuais- ja maksaliitto.