7.1 C
Helsinki
tiistai, 26 marraskuun, 2024
Koti Blogi Sivu 41

Tutkijat selvittivät paksuntavan sydänlihassairauden suomalaisen perimän

Paksuntava sydänlihassairaus selittyy kolmasosassa suomalaisista tautitapauksista jollakin neljästä valtamutaatiosta, osoitti juuri julkaistu Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimus. Kaikkiaan 40 prosentilta tautia sairastavista löytyi jokin varma tai todennäköinen tautia aiheuttava geenimutaatio. Lisäksi 20 prosentilta löytyi harvinainen geenimutaatio, joka merkitystä taudissa ei vielä tunneta. Professori Johanna Kuusiston johtamasta kansallisesta FinHCM-tutkimuksesta saadut tulokset julkaistiin ESC Heart Failure -lehdessä.

Paksuntavaa sydänlihassairautta esiintyy arviolta yhdellä henkilöllä viidestäsadasta. Nuorilla ja urheilijoilla se on yleisin sydänperäisen äkkikuoleman syy. Nyt julkaistujen tulosten mukaan paksuntavan sydänlihassairauden ennuste on Suomessa hyvä henkilöillä, joilla tauti on todettu ja seurannassa. Seitsemän vuoden seurannassa kuolleisuus oli matala, vaikka se ylitti merkitsevästi ikä- ja sukupuolivakioidun väestön kuolleisuuden.

Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi kuolinsyyrekisteristä paksuntavaan sydänlihassairauteen liittyvää kuolleisuutta kaikkien suomalaisten keskuudessa. Tautiin liittyviä kuolemia todettiin kymmenen vuoden aikana lähes 600, ja kolmasosa oli sydänperäisiä äkkikuolemia. Kuusiston mukaan äkkikuolemien suuri osuus viittaa siihen, että sydänlihassairaus jää edelleen monilta elinaikana toteamatta.

–Etenkin äkkikuolemien ehkäisemiseksi on tärkeää todeta tauti ajoissa ja tarjota taudinkuvan mukaista hoitoa.

Paksuntavaan sydänlihassairauteen liittyviä geenimutaatioita selvitettiin kansallisessa kohortissa 382 henkilöltä kohdennetulla sekvensoinnilla, kaikkiaan 59 tautiin liittyvää geeniä kattavalla geenipaneelilla. Taudin ennustetta selvitettiin seurantatutkimuksessa, jossa oli 482 osallistujaa. Paksuntavan sydänlihassairauden geneettistä taustaa ja ennustetta ei ole ennen selvitetty yhtä laajasti kansallisessa kohortissa.

Taudin geneettinen tausta voi olla eri väestöissä erilainen. Kuusiston tutkimusryhmä on selvittänyt 1990-luvulta alkaen paksuntavan (HCM) ja laajentavan (DCM) sydänlihassairauden genetiikkaa, kliinistä kuvaa ja patogeneesiä Suomessa. Paksuntavaa sydänlihassairautta aiheuttavat neljä suomalaista valtamutaatiota on löydetty Kuusiston johtamassa kansallisessa FinHCM-tutkimuksessa.

Tutkimuksen myötä kardiomyopatioiden diagnostiikka ja hoito ovat Suomessa ja erityisesti KYSissä tehostuneet.


–Geenidiagnostiikan, sydämen magneettikuvauksen ja rytmihäiriötahdistimien käyttö on KYSissä kansainvälisten suositusten mukaista ja niiden käyttöönotto on parantanut potilaiden ennustetta, Kuusisto toteaa.

Ryhmän uusissa tutkimusprojekteissa hyödynnetään muun muassa iPS-kantasolutekniikkaa. Tekniikalla kehitetyissä sydänlihassoluissa selvitetään valtamutaatioiden solutason vaikutuksia ja syitä taudinkuvan vaihteluun saman geenivirheen kantajilla.

Hilda-sovellus parantaa vanhusten hoivan laatua ”lempeän teknologian” avulla

Viimeaikainen uutisointi hoiva-alan haasteista on saanut suomalaiset pohtimaan vanhustenhoidon nykytilaa – nyt jos koskaan on tilausta innovaatioille, jotka parantavat hoidon laatua.

Tähän tarpeeseen vastaa suomalaisten kehittämä ”lempeän teknologian” sovellus Hilda. Se on erityisesti hoivakoteihin suunniteltu, musiikin voimaan luottava applikaatio, joka vie vanhuksen aikamatkalle tuttujen sävelten ja kuvien kera. Hilda valjastaa nuoruuteen tehtävän musiikkimatkan hoitokeinoksi, josta voi olla hyötyä kasvavalle muistisairaiden joukolle Suomessa ja ulkomailla. Samalla se parantaa omaisten ja hoitoalan ammattilaisten elämänlaatua.

KATSO VIDEO MUSIIKIN VOIMASTA: https://youtu.be/m9zGiPkz6ug


“On sykähdyttävä näky, kun valo syttyy muistisairaan ihmisen mieleen. Katse, joka vielä hetki sitten harhaili, alkaa kirkastua ja vastata katseeseen. Toimettomuuttaan koukistuneet sormet käyvät kenties naputtamaan tahtia. Kauan kadoksissa olleet sanat palailevat, ehkä jalkakin nousee. ”Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa”… Äkkiä se tulee hetkeksi lähemmäs. Omainen saattaa pitkästä aikaa tavata sen tutun, rakkaan ihmisen, jonka eteen sairaus on vetänyt raskaan verhon.” Hildaa toiminnassaan hyödyntävän hoivakodin palvelupäällikkö kertoo. 

Kyse ei ole taikatempusta tai uudesta ihmelääkkeestä, vaan yksinkertaisesti musiikista. Tutkimus ja hoitotyön käytäntö ovat osoittaneet, että sillä on voimaa herättää uinuneet muistot, tunteet ja sanat pintaan.

”Musiikki aktivoi aivoja erityisesti lapsena, mutta vaikutus jatkuu koko ihmisiän. Musiikilla voidaan virkistää jopa dementiaa sairastavan muistia ja kohentaa mielialaa.” kertoo neurologian professori Seppo Soinila Turun yliopistollisesta sairaalasta.


Myös dosentti ja akatemiatutkija Teppo Särkämö Helsingin yliopistosta on samoilla linjoilla: ”Musiikki vaikuttaa aivoihin kuin lääke.”

Lääkkeeksi Hildaa onkin kutsuttu hoiva-alan työntekijöiden keskuudessa. Se kun tuo musiikin täysin uudella tavalla osaksi vanhuksen päivittäistä hoitoa.
 

SUUNNITELTU VANHUKSILLE

Hildaa käytetään tablettitietokoneella tai älypuhelimella eikä käyttäjällä tarvitse olla aiempaa kokemusta kosketusnäytöistä – niin helpoksi ja intuitiiviseksi sen käyttöliittymä on suunniteltu. Sovelluksen interaktiivisuus tekee käyttäjän matkasta yksilöllisen; käyttäjä voi aina kappaleen kuultuaan kertoa, millaisen muiston musiikki hänessä herätti. Muisto on mahdollista tallentaa pilvipalveluun omaisten, hoitohenkilökunnan ja muiden sovelluksen käyttäjien kuultavaksi.

KATSO VIDEO SOVELLUKSEN TOIMINNASTA: https://youtu.be/n21p-Ze2VNI


”Hilda synnyttää välittömästi ikääntyneessä ihmisessä muistoja.”

– Outi Penttinen, Satakunnan vanhustuki ry


“Asiakasperheet, niin hoitajat kuin hoidettavatkin ovat olleet valtavan innostuneita Hildasta. Voitte vain kuvitella, kun 97-vuotias vanhus laulaa silmät loistaen ”Emmaa”, aivan ihana tunne!”
Omaishoidon kotiavustaja Tuula Pyykkö

HOIVAKODEISTA NEUROLOGISEEN KUNTOUTUKSEEN

Hilda on suunniteltu käytettäväksi niin hoivakodeissa kuin sairaaloissakin osana neurologista kuntoutusta. Sovelluksen moninaiset hyödyt vaihtelevat käyttöympäristön mukaan. Hoivakodeissa se on omiaan parantamaan asukkaiden elämänlaatua ja tukemaan vanhuksen ja henkilökunnan välistä vuorovaikutusta. Sairaalaympäristössä Hilda toimii saumattomana osana muistikuntoutusta.

Hildasta kirjoitettua: “Elämänsä varrelta tuttua musiikkia kuuleva asukas virkistäytyi silminnähtävästi, alkoi muistella ääneen ja keskustella muiden asukkaiden kanssa. Myös hoitohenkilöstö oppi kuulijansa yksilöllisesti huomioivan musiikkisovelluksen avulla tuntemaan ikäihmisien taustoja ja ajattelua entistä paremmin.”
Tekniikka & Talous, 9.1.2019

LEMPEÄN TEKNOLOGIAN LÄHETTILÄÄT

Hildan takana on ”lempeään teknologiaan” erikoistunut Kardemummo Oy, jonka palveluksessa työskentelee vanhustyön, sovelluskehityksen ja markkinoinnin ammattilaisia. Tällä hetkellä tekijät etsivät aktiivisesti yhteistyökumppaneita sekä Suomesta että ulkomailta.
 

”Tällaisena maailmanaikana Hildan kaltaisille innovaatioille on tilausta ehkä enemmän kuin koskaan. Katsotaanpa sitten THL:n tilastoja väestön ikääntymisestä tai taannoista eduskunnan välikysymystä, jossa puhutaan teknologian järjestelmällisemmästä hyödyntämisestä hoivan tukena.” kertoo Kardemummon kehitysjohtaja Samu Vatanen.”Ongelma, johon Hilda vastaa on maailmanlaajuinen. Meillä on tuotteen taustalla hyvin skaalautuva malli, joka mahdollistaa sen, että Hilda on mahdollista kääntää mille kielelle tahansa. Tämän vuoksi kansainväliset markkinat ovatkin tähtäimessä.”Kardemummon toimitusjohtaja Mikael Johansson lisää.

Seksillä on merkitys hyvinvointiin

Oletko koskaan miettinyt, millainen merkitys kahden ihmisen välisessä suhteessa on seksillä? Sillä onko se toimivaa tai ettei sitä ole lainkaan, millainen merkitys oikeasti toimivalla seksillä on parisuhteessa ja mitkä asiat siihen vaikuttavat iän ja terveyden lisäksi.

Seksi ja terveys

Tosiasia on yleisesti ottaen, että ihmiset harrastavat seksiä nuorempana enemmän kuin vanhempana ja useimpien elämään kuuluu myös seksittömiä kausia. Seksittömillä kausilla on vaikutuksensa ihmisen terveyteen. Miehillä pitkäaikainen tauko tarkoittaa potenssin hiipumista ja siemensyöksyjen vähyyttä pidetään myös eturauhassyövän riskiä lisäävänä tekijänä, eli kannattaa vaikka käydä tekopillu.fi nettikaupassa ostamassa väliaikaiseen tarpeeseen helpotin.

Selibaatin vaikutuksesta

Tutkimusten mukaan seksi vahvistaa elimistön vastustuskykyä, mutta jos sitä on säännöllisesti, elimistö tottuu siihen, eikä varsinaisesti erikseen enää terästäydy siitä, joten tasaisen harvoin tapahtuva akti saattaisi olla elimistön omalle vastustuskyvylle kaikista optimaalein.

Useimmat ihmiset ovat kummallisia siinä mielessä, että mikäli elimistö on kauan ilman seksiä, seksihalut hiipuvat. Tämä luonnollisestikin on yksilöllistä, mutta yleinen psyykkinen piirre.

Tutkimukset puoltavat myös ajatusta, että seksi lievittää stressiä, minkä voi todistaa aivan empiirisellä tutkimuksella. Ja jos henkilö on tottunut säännöllisesti saamaan tyydytyksen seksistä, voi sen seksin loppuminen stressata kahta pahemmin.

Seksin sykettä nostava ja sydänterveyttä edistävien hormien eritystä lisäävä akti on hyväksi sydämen terveydelle eli seksistä on harjoitusta sydänlihakselle aivan kuten liikuntasuorituksesta tai salilla käymisestä.

Jos seksissä on ollut pitkä tauko, voi naisen emätin unohtaa kuinka kiihotutaan ja kostutaan. Onneksi tällöin on kaupasta saatavilla liukuvoiteet, jotka auttavat tilanteeseen ja kannattaa ymmärtää, että tilanne voi siis olla tällainen, vaikka nainen itse olisi kiihottunut. Elimistö vain toimii omalla tavallaan.

Kaikki tutkimuksen tuntuvat pitävän seksielämän ylläpidon vaikutuksia hyvinvoinnille positiivisempina kuin seksistä kieltäytymistä. Seksi on sitä paitsi hauskaa ja oikeasti hyväksi hyvinvoinnille.

Alun perin selibaatti sana tarkoitti naimattomuutta ja se tulee latinasta. Selibaattiin saattaa liittyä myös kehon omien osien tuntoherkkyyden puute ja voi olla että sukupuolielinten seksuaalinen toiminta on lähes olematonta.

Seksin vaikutuksia

Oksitosiini-hormoni on hyväksi, ja mitä enemmän koskettelee ja hyväilee partneriaan, sitä suuremmaksi hormonitaso nousee. Oksitosiini aiheuttaa hellyyden, anteliaisuuden ja läheisyyden tunteita.

Oksitosiini -hormoni on myös yhteydessä kipukynnykseen. Kun hormonia tulvahtaa rakastelun yhteydessä lisää, endorfiiniarvot nousevat ja kipukynnys nousee. Ei siis enää kannata ihmetellä, jos pääkipusi onkin seksin jälkeen yhtäkkiä poissa.

Oksitosiini vaikuttaa myös unen laatuun. Seksissä syntyvän oksitosiinin ansiosta uni maistuu paremmin, joka näkyykin usein rakastelun jälkeen tapahtuvana nopeana nukahtamisena.

Sanotaan myös, että immuniteetti kasvaa, kun rakastelee. Seksin harrastaminen 1-2 kertaa viikossa lisää vasta-aineiden määrää, joten esimerkiksi flunssaan sairastumisen riski pienenee rakastelemalla säännöllisesti

On myös luonnollista iloita seksistä ja mikäli seksi on tyydyttävää niin etenkin orgasmin saaminen vapauttaa kehon mielihyvähormoneja kuten endorfiineja, jotka saavat sinut hyvälle tuulelle mikä taasen ehkäisee masennusta. Joissain tutkimuksissa on jopa todettu miehen siemennesteen toimivan naisilla masennusta ehkäisevänä tekijänä.

Seksin sanotaan myös vahvistaman kumppanien välistä sidettä. Se saa tuntemaan läheisyyttä, kiintymystä ja rakkautta. Jo vuonna 2007 Englannissa tehty tutkimus kertoi, että seksi tekee onnellisemmaksi kuin raha eikä seksin määrällä ollut merkitystä.

Joidenkin tutkimusten mukaan seksi myös terävöittää aisteja, varsinkin hajuaistia koska orgasmin saaminen lisää hajuhermojen neuronien määrää parantaen väliaikaisesti seksiä nauttineen hajuaistia. Myös makuaisti voi herkistyä orgasmin saamisen jälkeen.

Seksin harrastaminen myös parantaa suun terveyttä. Ensinnäkin seksiä harrastavat yleensä ymmärtävät hygienian tärkeyden ja pesevät hampaitaan mutta eritoten suutelusta aiheutuva syljenerityksen lisääntyminen puhdistaa hammasvälejä ja vähentää suun happopitoisuutta ehkäisten hammasmätää ja samalla myös pahanhajuista hengitystä.

Ei muuta kuin hyviä petipuuhia kaikille.

Yhä usemman ostoskoriin päätyy tuoresalaattiateria

Yhä useampi suomalainen nappaa kaupan hyllystä tuoresalaattiaterian – eikä vahva trendi ota laantuakseen. Tuoreet salaattiateriat ovat nyt kovassa nosteessa. Markkinatutkimusyritys Nielsenin mukaan suomalaisten kotitalouksien tuoreiden salaattiaterioiden ostot yli tuplaantuivat viimeisen kahden vuoden aikana (105 % arvossa ja 112 % volyymissa). Tuoreet salaattiateriat määritellään ”valmiiksi pakatuiksi aterioiksi”, joten kaupan irtomyynti (salaattipöydät, joista voi itse valita oman salaattisekoituksen) ei ole mukana näissä luvuissa. *

Analytiikkakonsultti Marko Keisala Nielseniltä huomauttaa, että lisäksi tarjontaa on tullut koko ajan enemmän: aktiivisten tuotteiden (eli tuotteet, jotka ovat saaneet ostoja kuluttajapaneelissa) lukumäärä lisääntyi 23 % kahdessa vuodessa. Samalla tuoreet salaattiateriat ovat löytäneet tiensä yhä useampaan kotiin:

”Tuoreita salaattiaterioita on viimeisen 52 viikon aikana ostanut 30 % suomalaisista kotitalouksista eli noin 780 000 taloutta”, toteaa Keisala.

Vihreä vallankumous

Nielsenin datan mukaan tuoreita salaattiaterioita ostetaan eniten Uudellamaalla (osuus 30 % koko Suomen ostoista), mutta talouksien määrään suhteutettuna Luoteis-Suomessa (Jyväskylä-Vaasa-Kokkola-alue) ostetaan eniten tuoreita salaattiaterioita. 

”Luoteis-Suomen osuus kaikista talouksista on 15 %, mutta osuus tuoreiden salaattiaterioiden ostoista on 21 %”, kertoo Keisala.

Nykyisellään yhden hengen taloudet ostavat eniten tuoreita salaattiaterioita (36 % arvo-ostoista). Ikäryhmistä suurin ostajaryhmä taas on taloudet, joissa talouden päivittäistavaraostoista vastaava henkilö on 50–64-vuotias, paljastaa Keisala.

Markkinajohtaja hyvässä hapessa

Markkinointipäällikkö Arja Sarre Freshistä on vastannut talon tuoresalaattiaterioiden markkinoinnista nyt kahden vuoden ajan ja nähnyt ”viherkiihdytyksen” eturivistä. ”Vuoden sisällä tuoresalaattiaterioiden myynti meillä on kasvanut 90 prosenttia ja tällä hetkellä meidän osuus tuoresalaattimarkkinasta on 56 %.”

Edelleenkään salaattilaatikot eivät ole ihan jokamiehen ja -naisen juttu, mutta valmisruokamarkkinasta salaattiateriat nappaavat jo noin 10 prosentin viipaleen. Kasvu on ollut hurjaa, eikä Sarre usko sen hyytyvän vielä pitkään aikaan.

”Suomalaisten ruokailutottumuksissa on tapahtunut muutos, jonka myötä kasvisten kulutus kasvaa. Taustalla on ihmisen kiinnostus ruoan terveellisyyteen ja hyvinvointiin, mutta myös vastuullisuus ja kestävän kehityksen teemat ovat olleet pinnalla. Tuoreet salaattiateriat löytävät myös jatkossa yhä useampaan ostoskoriin”, hän arvelee.

Myös lapsiperheen pirtaan

Vihreä on päivän sana ja väri. Jos salaatti leimattiin ”pupujen ruoaksi” joskus takavuosina, niin nyt salaattilaatikkoon tarttuu nuori ja vanha, mies ja nainen.

”Monesta lapsiperheistä on tullut tuoresalaattiaterioiden suurkuluttajia, koska tuote on niin kätevä – se on esimerkiksi aivan loistava välipala lapsille ennen harrastuksia ja muita illan rientoja.”

Freshin salaattiboksien menestystä kirittää lisäksi timanttinen hinta-laatu-suhde ja tuotteen helppokäyttöisyys. ”Kun tarjolla on terveellinen tuote, joka myös maistuu hyvältä, niin se on aika kova juttu”, Sarre pohtii.

Lisäksi salaatteja on saatavilla joka lähtöön ja fiilikseen, joten vihreään ei pääse turtumaan kukaan. Vuositasolla uutuuksien osuus on reilut 10%, joten klassikkosalaatit kuten Caesarsalaatti ja Kreikkalainen salaatti saavat jatkuvasti rinnalleen uusia tulokkaita.

”Se, että uutuuksien osuus on noin suuri, on aika poikkeuksellista ja kertoo kuluttajien suuresta kiinnostuksesta, kaupan tarjonnan kasvusta ja tietenkin myös Freshin halusta kehittää markkinaa”. Freshin missiona onkin Aina jotain Uutta – Aina jotain Hyvää.

Yllätyshitti kulman takana?

Esimerkiksi Freshin lippulaiva, eli LounasHetki-tuotteet, seilaa purjeet pulleina kohti tulevaisuutta. Samalla mietitään, mikä on se seuraava iso juttu, jota kuluttaja himoaa – vaikka ei sitä vielä kenties itse tiedä tai osaa määritellä. Arja Sarrella saattaa olla tähän vastaus:

”Syksyllä toimme markkinoille lämpimät salaatit, jotka tarjoillaan mikronkestävissä rasioissa.” Uutuustuotteeseen inspiraatiota on haettu Englannista, missä valmisruokamarkkina on ehkä Euroopan kehittynein. ”Syksyllä ja talvella ihminen kaipaa lämmintä ruokaa – ja se voi olla myös salaatti.”

Toimittaja: Sami Anteroinen, Kuvat: Merja ja Marko Paakkanen, Saara Santala

Asiantuntijavalmistelun käynnistäminen on usein hyvä uutinen

Demokratian kriisistä on puhuttu yhtä pitkään kuin demokratia on ollut olemassa. Milloin epäillään kansan enemmistön kykyä erottaa faktat valheista. Milloin huolestutaan siitä, että päättäjät vieraantuvat kansalaisten arjesta oman kapulakielensä ja sisäpiirinsä norsunluutorniin. Viime aikoina on käytetty monta painavaa puheenvuoroa siitä, että poliittinen paine tuottaa hätiköidysti valmisteluna sutta. Ja lähes samaan hengenvetoon on tuskailtu, että huolellinen päätöksenteko kestää liian kauan. Päätöksiä pitäisi voida tehdä ilman ”kaiken maailman vaikutustenarviointeja ja perustuslakijuristeja”.

Sydänliiton tavoitteiden näkökulmasta uudistukset, kuten 70-luvun kansaterveyslaki tai vuosituhannen vaihteen useat tupakkalakien kiristykset tai vuoden 2015 liikuntalaki, ovat kaikki syntyneet laajapohjaisesti ja huolella valmistellen. Sydänliiton tämän hetken tärkeimmät esitykset sydänhoidon parantamiseksi ja terveyden edistämiseksi ovat monelta osin sidoksissa sote- ja sotu-uudistuksiin, joiden valmistelussa ei vielä ole löydetty ehkä parasta tapaa yhdistää ilmeinen tarve muutoksille ja huolellinen valmistelu.

Aika monet maltilliset keskustelijat ja asiantuntijat puoluekantaan katsomatta ovat tulleet tulokseen, että molemmat uudistukset ovat niin suuria ja vaikeita mutta välttämättömiä, että viimeinkin olisi aika pilkkoa muutokset palasiksi, järjestää ne tärkeysjärjestykseen ja alkaa valmistella niitä mahdollisimmat pitkäjänteisesti eli laajapohjaisesti. Tämä vaatii keskinäisen syyttelyn ja lyhytnäköisen poliittisen nokittelun lopettamista. Hallituspuolueiden on maltettava hakea kompromisseja ja oppositiopuolueiden on oltava vilpittömästi mukana etsimässä ratkaisuja. Uudistus, jossa moni yrittää selkävoittoa ja yhtä moni keskittyy vain ”vastustajien” mallin alas ampumiseen, ei pitkälle kanna. Sitä on nähty nyt jo liian monta vaalikautta ja kaikki puolueet ovat olleet jossain vaiheessa molemmissa kuvaamissani rooleissa. Tiedän, koska olen taannoin ollut itse tekemässä näitä virheitä.

Tasapainon hakeminen omien tavoitteiden ja kompromissien välillä ei sekään ole demokratian historiassa uutta. On aikoja ja asioita, joissa tarvitaan ennen kaikkea lujaa tahtoa tehdä kaikkensa oikeana pitämänsä asian puolesta, mutta on myös aikoja, jolloin tarvitaan ennen kaikkea taitoa kuunnella ja tehdä yhteistyötä.

Hyvä yhteistyö onnistuu parhaiten silloin, kun asioita on valmisteltu huolella. Ei loputtomiin, mutta huolella. Aika näyttää olevan tähän kypsä. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta, jonka ”riitaisuudesta” olemme lukeneet otsikoita toisensa perään, päätti helmikuussa yksimielisesti, että kansalaisaloite, jossa vaaditaan vammaisten ja muidenkin pitkäaikaisia asumispalveluita tarvitsevien inhimillistä ja perustuslain turvaamaa kohtelua, on oikealla asialla. Valiokunta kirjoittaa muun muassa, että vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa näkökulmasta nykytilanne on kestämätön. Yksimielisesti valiokunta esittää, että valtioneuvosto nimittää asiantuntijaryhmän, jossa ovat mukana aloitteen tekijöiden ja vammaisjärjestöjen edustajat, arvioimaan ja valmistelemaan viipymättä tarvittavat säädösmuutokset, joiden avulla turvataan vammaisten henkilöiden osallisuus ja oikeussuojakeinot heitä koskevassa päätöksenteossa. Lisäksi asiantuntijaryhmän tulee selvittää hankintalain muutostarpeet sosiaali- ja terveyspalvelujen, mukaan lukien Kansaneläkelaitoksen järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen, hankintojen kehittämiseksi. Tarvittavat säädösmuutokset on annettava eduskunnalle syysistuntokaudella 2019.

Jonkun mielestä asiantuntijaryhmän nimittäminen ei ole mikään teko, saati juhlimisen arvoinen voitto. Olen eri mieltä. Ei myytävänä -kansalaisaloitteen tekijöitä ja tukijoita (eimyytävänä.fi) on syytä onnitella. Kunnianhimoisesti aikataulutettu valmistelutyö ja puolueiden yksimielinen tuki enteilee muutosta enemmän kuin sata yksittäistä palopuhetta.

Tiedän, että harva meistä juo juhlakahveja, kun jotain uudistusta varten nimitetään laajapohjainen valmistelutyöryhmä. Silläkin uhalla, syytä olisi, usein!

Suomen Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax

Osa Lohjanjärvestä on puutiaisaivokuumeen riskialuetta

Lohjanjärven lounaisrannalla, rajatulla alueella, on todettu kesällä 2018 useita puutiaisaivokuumetapauksia. Tämän vuoksi Terveyden ja Hyvinvoinninlaitos (THL) on tänä keväänä liittänyt alueen puutiaisaivokuumeen kansalliseen rokotusohjelmaan. Lohjan terveyskeskus aloittaa riskialueen asukkaille maksuttomat rokotukset maaliskuussa.

Rokotusajat ovat keskustan terveysasemalla (Ojamonkatu 36) keskiviikkona 13.3. kello 10.00 – 20.00 (sukunimen alkukirjain A-L) ja 
torstaina 14.3. kello 10.00 – 20.00 (sukunimen alkukirjain M-Ö). Perheet, joissa on 3–5 -vuotiaita lapsia, rokotetaan Aurlahden perhekeskuksessa (Keskustan ta:n kiinteistö, käyntiosoite Liessaarenkatu 2), ajat samat.
Painavista syistä rokotuksen voi hakea myös toisena näistä päivistä ilman erillistä yhteydenottoa.

Kartalle rajattu alue kuuluu puutiaisaivokuumeen riskialueeseen.

Terveyskeskuksen toiminta rokotuspäivinä

13.3. ja 14.3. keskustan terveysasemalla koko henkilökunta sekä Aurlahden perhekeskuksen henkilökunta osallistuvat rokottamiseen muutamia ennalta varattuja erityistoimintoja lukuun ottamatta. Ajanvarauksen puhelinnumeroon 019 3692319 vastataan normaaliin tapaan, samoin sähköisiin yhteydenottoihin. Kiireelliset tapaturmat ja sairaudet hoidetaan Lohjan terveyskeskuksen kiirevastaanotolla Lohjan sairaalan kiinteistössä, (Sairaalantie 8). Pahoittelemme rokotuksista aiheutuvaa ruuhkaa.


Kuka on oikeutettu maksuttomaan rokotteeseen?
Maksuttomaan kolmen rokotteen perusrokotussarjaan ovat oikeutettuja riskialueella vakituisesti asuvat kolme vuotta täyttäneet. Lisäksi maksuttoman rokotteen saavat ne vakituiset kesäasukkaat, joilla on
alueella oma mökki ja jotka asuvat vakituisesti ja säännöllisesti mökillä yli neljä viikkoa kesäkaudella. Alueella asuvan kesken olevan perusrokotussarjan täydentäminen loppuun kuuluu maksuttomiin rokotuksiin. Rokote ei ole tarpeellinen, jollei liiku ulkona.


Miten rokotussarja toteutetaan?
Perusrokotussarja sisältää kolme rokotetta: aloitusannoksen, tehosteen yhden kuukauden kuluttua sekä toisen tehosteen 6 – 12 kuukauden kuluttua. Rokotteena on Ticovac aikuisille ja Ticovac junior lapsille. Myöhemmät tehosteet tulee maksaa itse.

Seuraavat joukkorokotukset ovat keskiviikkona 24.4. kello 10.00 – 20.00 ja torstaina 25.4. kello 10.00 – 20.00. Rokotukset ovat tarkoitettu ensisijaisesti sarjan toista rokotetta varten. Huhtikuun joukkorokotukseen voi kuitenkin tulla pistättämään myös sarjan ensimmäisen rokotteen, jos maaliskuun
päivät ovat olleet epäsopivat. Kolmannen rokotteen aika ilmoitetaan myöhemmin.

Kuka ei voi ottaa rokotetta?
Rokotetta ei voi ottaa kuumeisena. Muut sairaudet tai lääkkeet eivät ole este rokottamiselle. Rokote sopii hyvin imettäville, mutta raskaana oleville suosittelemme rokotusten aloittamista vasta synnytysten jälkeen.
Vaikeasti allergisten (saanut aikaisemmin henkeä uhkaavan reaktion) rokottaminen ratkaistaan tapauskohtaisesti.

Mitä tehdä, jos haluaa rokotteen, mutta ei ole oikeutettu maksuttomaan rokotteeseen?
Rokotetta suositellaan kaikille aktiivisesti luonnossa liikkuville, etenkin rannikkoseuduilla ja Etelä-Suomessa. Rokotteella on myyntilupa yksi vuotta täyttäneille, mutta THL ei suosittele pienten lasten rokottamista vähäisen sairastavuuden vuoksi.

Sähköisen yhteydenoton kautta, www.lohja.fi tai Keskustan terveysaseman ajanvarausnumerosta (takaisinsoitto) p. 019 3692319 saa reseptin maksullista rokotetta varten sekä ajanvarauksen maksuttomalle pistosajalle hoitajalle. Oman rokotteen kanssa voi tulla rokotettavaksi myös huhtikuun joukkorokotukseen. Neuvolaikäisten perheet voivat käydä pistättämässä omat rokotteet myös avoneuvoloissa.

Mikä on puutiaisaivokuume?
Puutiaisaivokuume (tick borne encephalitis, TBE, Kumlingen tauti, puutiaisaivotulehdus) on TBE-viruksen aiheuttama aivotulehdus. TBE-virus leviää puutiaisen pureman välityksellä muutamassa minuutissa punkin
syljestä jo pureman alkuvaiheessa. Myös punkkien nymfit ja toukat voivat levittää virusta, niiden puremaa ei yleensä havaita. Puutiaisaivokuume on virustauti, eikä siihen ole tarjolla lääkehoitoa.

Puutiaisaivokuumeen lieviä oireita ilmenee 10 – 30 prosentilla tartunnan saaneista. Aika puremasta ensimmäisiin oireisiin vaihtelee 4 – 28 vrk välillä. Oireet ovat kuumeilua ja epämääräistä pahaa oloa ja sairauden tunnetta. Tämä vaihe kestää yleensä noin 4 – 7 päivää ja valtaosa infektioista päättyy tähän.

Noin viikon kuumeettoman jakson jälkeen noin joka neljäs sairastuneista saa varsinaisen aivotulehduksen. Aivotulehdus hoidetaan aina sairaalassa. Kuolleisuus puutiaisaivokuumeeseen on hyvin pieni, noin 0,5 – 1 prosenttia. Suurelle osalle varsinaiseen aivokuumeeseen sairastuneista jää kuitenkin pitkäkestoisia ja 2 – 10 prosentille jopa pysyviä keskushermosto-oireita.

Punkit levittävät myös bakteerin aiheuttamaa borrelioosia eli Lymen tautia, joka on eri sairaus kuin puutiaisaivotulehdus. Siihen ei ole rokotetta, mutta ajoissa aloitettu antibioottihoito tehoaa hyvin.

Miten puutiaisaivotulehduksen tarttuminen ehkäistään?
Liikuttaessa luonnossa puutiaisalueella tulisi pukeutua pitkähihaiseen ja -lahkeiseen vaatetukseen ja käyttää esimerkiksi Punkki-OFFia paljaaksi jäävälle ihoalueelle. Perinteinen punkkisyyni kerran vuorokaudessa ei auta puutiaisaivotulehduksen ehkäisyssä, mutta se on tarpeen borrelioosin tarttumisen estämisessä. 

IKEA tuo markkinoille sisäilmaa puhdistavan verhon

Pian on mahdollista vähentää yleisiä sisäilman epäpuhtauksia verhon avulla. Mineraalipohjaisen pintakäsittelyn ansiosta uusi IKEA-verho hajottaa ilman epäpuhtauksia joutuessaan kosketuksiin valon kanssa.

Ilmansaasteet ovat maailmanlaajuinen ongelma, ja erityisen ongelmallisia ne ovat suurkaupungeissa. WHO:n mukaan noin 90 % ihmisistä koko maailmassa hengittää saastunutta ilmaa. IKEA on sitoutunut aktiivisesti vähentämään ilmansaasteiden määrää ja antamaan ihmisille mahdollisuuden parantaa itse kotiensa ilmanlaatua. Sisäilmaa puhdistava GUNRID-verho on uusi askel tällä matkalla.

– Sen lisäksi, että ihmiset voivat hengittää parempaa ilmaa kotona, toivomme että GUNRID lisää myös ihmisten tietoisuutta sisäilman saastumisesta ja inspiroi heitä muuttamaan käyttäytymistään tavalla, joka parantaa ilmanlaatua koko maailmassa. GUNRID on ensimmäinen tuote, jossa käytämme tätä teknologiaa, mutta kehitystyö mahdollistaa tulevaisuudessa teknologian soveltamisen myös muissa tekstiileissä, kertoo Lena Pripp-Kovac, Inter IKEA Groupin kestävän kehityksen johtaja.

Verhossa on käytetty ainutlaatuista teknologiaa, jonka IKEA on viime vuosien aikana kehittänyt yhteistyössä Euroopan ja Aasian yliopistojen sekä IKEA-tavarantoimittajien ja -innovaattorien kanssa. Se toimii samaan tapaan kuin luonnossa esiintyvä fotosynteesi. Prosessi aktivoituu sekä luonnonvalossa että keinovalossa.

– Minulle on tärkeää työskennellä sellaisten tuotteiden parissa, jotka ratkaisevat todellisia ongelmia ja ovat ihmisille tärkeitä. Tekstiilejä käytetään kodin eri huoneissa. Luomalla sisäilmaa puhdistavan verhon luomme samalla edullisen ja tilaa säästävän ilmanpuhdistusratkaisun, joka tekee kodista samalla myös kauniimman, sanoo Mauricio Affonso, IKEA Range & Supply -tuotekehittäjä.

IKEA on jo monien vuosien ajan vähentänyt omasta toiminnastaan aiheutuvia ilmansaasteita ja päästöjä. Viime vuonna IKEA lanseerasi Better Air Now! -aloitteen, jonka tavoitteena on ryhtyä käyttämään riisiolkea uutena, uusiutuvana IKEA-tuotteiden materiaalilähteenä. Riisiolki on riisinkorjuusta jäävää jäännöstä, joka perinteisesti poltetaan, mikä vaikuttaa merkittävästi ilmansaasteisiin. IKEA on sitoutunut myös ilmastopositiivisen nettovaikutuksen saavuttamiseen vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa, että pienennämme ilmastojalanjälkeämme keskimäärin 70 % per tuote (verrattuna vuoden 2016 tilanteeseen).

-Tiedämme, että ilmansaasteiden ongelmaan ei ole olemassa yhtä ratkaisua. Teemme työtä tavoitellen pitkän aikavälin positiivisia muutoksia, jotta ihmiset voivat elää terveempää ja kestävämpää elämää, sanoo Lena Pripp-Kovac.

Sisäilmaa puhdistava GUNRID-verho tulee myyntiin IKEA-tavarataloihin ensi vuonna.

Meri kädessäsi

Suositusten mukaan ihmisen pitäisi saada ravinnosta omega-3-rasvahappoja, mutta tiedätkö miksi? Ja oletko selvillä siitä, saatko joka päivä suositellun annoksen? Forever Arctic Sea -ravintolisästä saat tasapainoisen yhdistelmän DHA- ja EPA-omega-3-rasvahappoja ja samalla teet hyvän valinnan. Tuote on nimittäin sertifioitu, koska sen valmistuksessa on otettu ympäristö huomioon.

Lähes kaikissa kaloissa on runsaasti proteiinia, hyviä rasvoja, D-vitamiinia, jodia ja seleeniä. Kala onkin terveellisyytensä vuoksi tärkeä osa ruokavaliota. Suositusten mukaan meidän pitäisi syödä yksi noin 150 gramman normaaliannos kalaa 2–3 kertaa viikossa. Tämä kattaa elimistön tarvitseman omega-3-rasvahappojen määrän. Miksi kalasta saatavat omega-3-rasvahapot ovat niin tärkeitä?

Tietoa omega-3-rasvahapoista

Omega-3-rasvahapot ovat välttämättömiä rasvahappoja. Välttämättömät rasvahapot tarkoittavat sellaisia rasvahappoja, joita elimistö ei pysty tuottamaan itse ja joita on sen vuoksi saatava ravinnosta. Omega-3-rasvahapot ovat ravintoaineita, jotka ovat yhtä tärkeitä kuin vitamiinit, kivennäisaineet ja aminohapot elimistömme toiminnalle koko elämän ajan. EPA- ja DHA-rasvahapot ovat pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja, jotka edistävät sydämen normaalia toimintaa. DHA edistää myös aivotoiminnan ja näön pysymistä normaalina. Forever Arctic Sea sisältää yhtä paljon sekä DHA- että EPA-rasvahappoja ja tarjoaa sen vuoksi näitä monityydyttymättömiä omega-3-rasvahappoja tasapainoisessa suhteessa.

DHA- ja EPA-rasvahappojen luonnollisia lähteitä ovat rasvaiset kalat, kuten lohi, makrilli, sardiini ja silli. Forever Arctic Sea sisältää oman yhdistelmämme EPA- ja DHA-rasvahappoja, jotka ovat peräisin kala- ja mustekalaöljyistä. Molemmat öljyt tulevat Friend of the Sea -sertifioiduilta toimittajilta, mikä tarkoittaa, että tuotteen valmistuksessa on huomioitu meriympäristö.

Tärkeä tasapaino

Syömässämme ruoassa on nykyään usein huomattavasti enemmän omega-6- kuin omega-3-rasvahappoja. Eri rasvahapoilla on erilaisia tehtäviä elimistössä, mutta koska omega-3- ja omega-6-rasvahapot vaikuttavat yhdessä, niitä molempia on tärkeää saada sopiva ja tasapainoinen määrä.

Ei kalanmakua

Forever Arctic Sea on suunniteltu jäljittelemään runsaasti kalaa ja äyriäisiä sisältävää ruokavaliota, mutta kalassa on erottuva maku, joka ei ole kaikkien mieleen. Forever Arctic Sea sopii myös käyttäjille, jotka eivät pidä kalan mausta, koska kapselit eivät maistu kalalta vaan raikkaalta sitruunalta ja limetiltä.

Forever Arctic Sea sopii sen vuoksi kaikille, jotka eivät ole varmoja siitä, saavatko he suositellun määrän omega-3-rasvahappoja. Rasvahappoja, joiden nykyään tiedetään olevan tärkeitä koko elämän ajan.

Edut

+ Tasapainoinen DHA- ja EPA-ravintolisä

+ Pehmeät kapselit, jotka on helppo niellä

+ Raikas sitruunan ja limetin maku, ei kalalta maistuvaa jälkimakua

+ Tuote, jonka valmistuksessa on huomioitu meriympäristö

Teksti: Kerstin Reiser Kuvat: Frida Storm