7.2 C
Helsinki
tiistai, 26 marraskuun, 2024
Koti Blogi Sivu 39

Skanska tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia henkilökohtaisilla valmennuksilla

Skanskan kaikkien aikojen laajin työhyvinvointihanke sitouttaa terveyden kannalta kestäviin arjen valintoihin yksilöllisillä valmennuksilla ja tukee yhteisöllistä välittämisen kulttuuria.

Skanska tarjoaa jokaiselle työntekijälleen mahdollisuuden kehittää arjen hyvinvointiosaamistaan henkilökohtaisilla hyvinvointivalmennuksilla, jotka tapahtuvat työpaikalla työaikana. Valmennuksiin kuuluvat Motivire Oy:n toteuttamat henkilökohtaiset valmentajatapaamiset sekä kehon koostumuksen muutoksista kertovat mittaukset.

Motivire pystyi vastaamaan Skanskan tarpeeseen toteuttaa kahdenkeskiset valmennustapaamiset yli kahdelle tuhannelle ammattilaiselle toimistoilla ja työmailla ympäri Suomen. ”Viemme hyvinvointivalmennukset mittalaitteineen työntekijöiden arkeen. Annamme työkaluja, jotka ohjaavat yksilöllisten tavoitteiden asettamiseen ja autamme realistisiin toimenpiteisiin juuri siinä arjessa ja yksilöllisessä tilanteessa, jossa kukin elää”, kertoo Motivire Oy:n hyvinvointivalmentaja Ville Penttilä.

”Valmennuksilla haluamme lisätä jokaisen tietoisuutta omaan henkilökohtaiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Erityisesti tieto unen, levon, säännöllisen ruokailun ja fyysisen kunnon vaikutuksista työ- ja toimintakykyyn on tärkeää niin rakennustyön turvallisen työskentelyn kuin tietotyön haasteiden kannalta”, sanoo Skanska Oy:n työhyvinvointipäällikkö Helena Pekkanen. Valmennukseen osallistuneet kertovatkin saaneensa toteuttamiskelpoisia ideoita palautumisen edistämiseksi ja kokeneet päivittäisen jaksamisen lisääntyneen sekä työssä että vapaa-ajalla.

Työura on maraton, ei sprinttijuoksu

Skanskan tavoitteena on, että jokainen lähtee terveenä työstä kotiin joka päivä sekä hyvinvoivana ja terveenä ansaituille eläkepäiville.

Työuraan mahtuu erilaisia henkilökohtaisia elämänvaiheita, jotka vaativat sopeutumista niin työntekijältä kuin työnantajalta. Siitä on usein etua molemmille. ”Haluamme luoda kestävän työelämän kulttuuria ja lisätä ymmärrystä koko työuran kestävästä hyvinvoinnista. Työura on luonteeltaan pikemminkin maraton kuin sprinttijuoksu. Jatkuva sprinttivauhdin vaatiminen itseltä tai muilta ja hyvinvoinnin laiminlyöminen lisäävät sairastumisen sekä ennenaikaisesti päättyvän työuran riskejä”, Pekkanen kertoo.

Henkilökohtainen, mutta yhteinen hyvinvoinnin hanke on osa Skanskan välittämisen kulttuuria, jossa kannustetaan ottamaan vastuuta omasta ja työkavereiden työturvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Henkilökohtaisen hyvinvointiosaamisen karttuminen näkyy niin työmaan kahvitauoilla kuin toimiston käytävillä.

Välipalat muuttuneet terveellisemmiksi

”Meillä kiinnitetään selvästi aiempaa enemmän huomiota välipaloihin – hedelmiä ja jogurttia näkee nyt kahvihuoneessa useammin kuin pullaa. Monilla kavereilla on myös unen laatu parantunut. Ilmapiiri on motivoitunut ja tuntuu, että väki jaksaa pimeänäkin vuodenaikana painaa töitä paremmin”, kertoo vastaava työnjohtaja Tuomo Miettinen Helsingin Rakuunanpuiston työmaalta.

Ensimmäiset valmennukset toteutettiin vuonna 2016. Kesään 2019 mennessä Skanskan yli kahdelle tuhannelle työntekijälle ja toimihenkilölle on tarjottu mahdollisuutta osallistua henkilökohtaiseen hyvinvointivalmennukseen.

Lisätietoja:

Katso video Motivireen ja Skanskan työhyvinvointivalmennuksista: 

Yhteisöllistä asumista ja palveluja lähellä kotia

Väestön ikääntyessä tarpeet myös asumisen osalta muuttuvat. Varman ensimmäisen seniorien tarpeet huomioivan Aika koteja -asuintalon rakentaminen Tampereelle alkaa jo tänä vuonna.

Iän karttumisen myötä kotiin halutaan yhä enemmän ratkaisuja, jotka helpottavat arkea, mahdollistavat omassa kodissa asumisen sekä tekevät asumisesta miellyttävää.

Varman Aika koteja -konseptissa on kiinnitetty erityistä huomiota ratkaisuihin ja palveluihin, jotka tukevat erityisen hyvin senioriasukkaita. Sujuva ja turvallinen arki on lähtökohtana asuntojen sekä yleisten tilojen suunnitteluratkaisuissa. Asuntoihin on mahdollista saada lisävarusteluna esimerkiksi tukikahvoja kylpyhuoneeseen sekä sensoriteknologiaa tuomaan lisäturvaa ja tukea arjen toimintoihin.

– Esteettömään liikkumiseen on kiinnitetty erityistä huomiota, kuten liikkumiseen rakennuksessa ylipäätäänkin. Porrasaskelmat ovat matalampia, kynnyksiä pyritään välttämään, hississä on mahdollista istua ja saunassa on helppo liikkua myös pyörätuolilla, kertoo Varman kiinteistökehitysjohtaja Sari Raunio.

– Kiinteistöstä on myös sisäyhteys viereiseen rakennukseen, johon on tulossa muun muassa ravintola. Lisäpalveluja ja apua voi ostaa tarvittaessa. Me mahdollistamme lisäpalvelut ja tuomme alueen toimijoita helposti asiakkaiden saataville, Raunio lisää.
 

Yhteisöllinen ja elävä kortteli

Vaikka vuokra-asuntojen suurin kohderyhmä ovat seniorit, sopivat asunnot myös muidenkin eri elämäntilanteissa olevien tarpeisiin. Asumisen mukavuutta lisäävät esimerkiksi Postin pakettiautomaatit tai automaatit, joihin voi tilata ruokaa. Kiinteistöön on suunnitteilla myös monia sähköisiä palveluja ja kanava, jossa asukkaat voivat keskustella keskenään.

Yhteisöllisyys on kasvava trendi, joten kiinteistössä tullaan todella panostamaan yleisiin tiloihin. Ihmiset kaipaavat yhteisiä tiloja ja paikkoja kohtaamisille. Taloon on suunnitteilla esimerkiksi yhteinen olohuone, jossa asukkaat voivat tavata toisiaan. Myös yhteiset saunat ja pyykkitilat rakennetaan tasokkaiksi. Rakennusten muodostama miellyttävä sisäpiha houkuttelee viettämään aikaa yhdessä ja tekee korttelista elävän.

– Aika kodeissa kiinnitetään huomiota myös asumisen ekologisuuteen. Energian kulutusta voi seurata reaaliaikaisesti ja nähdä oman kulutuksen vaikutuksen huoneistokohtaisten mittarien avulla. Myös kierrätys tullaan tekemään helpoksi, kertoo Raunio.

Ensimmäinen Aika koteja -konseptilla toteutettava asuinkiinteistö valmistuu Tampereen Puuvillatehtaankadulle. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa jo tämän vuoden loppupuolella ja toista kohdetta suunnitellaan parhaillaan Espooseen.

Vastuullinen liiketoiminta tarkoittaa Varmalle ennen kaikkea vakavaraisuuden turvaamista, eläketurvan laadukasta toimeenpanoa ja työkyvyn tukemista. Vastuullisuus on erottamaton osa sijoitustoimintaamme ja omistajakäytäntöjämme. Kannamme huolta ilmastonmuutoksen hillinnästä, niin sijoitussalkussamme kuin toimitusketjussa ja omassa toiminnassamme.

Valtaosa suomalaisista hoitaisi lääkärikäyntinsä etänä – joka kymmenes vaikka joka kerta

Kaksi kolmannesta suomalaisista haluaisi hoitaa lääkärikäyntejään enemmän etänä. Kolmetoista prosenttia LähiTapiolan Arjen katsaus-kyselyyn vastanneista hoitaisi lääkärikäynnit etänä vaikka joka kerta. Perinteisiä toimialoja myllertäviä palveluja rakastetaan niiden helppokäyttöisyyden vuoksi, ja perusterveydenhuollossakin on olemassa tarvittava teknologia samanlaiseen murrokseen, joka on aiemmin myllertänyt videovuokraamot, hotellialan ja taksipalvelut.

LähiTapiolan TNS Kantarilla teettämä Arjen katsaus -kyselytutkimus toteutettiin 8.-14.2.2019 välisenä aikana, ja siihen vastasi yhteensä 1 037 15-74 -vuotiasta henkilöä. Tutkimuksen perusteella useilla suomalaisilla on etälääkärikokemuksia. Koko lailla yhtä suuri osuus mihin tahansa tutkittuun väestöryhmään kuuluvista kertoi mielipiteensä asiasta.

– Tutkimus tukee meidän tuloksiamme, joiden mukaan LähiTapiolan asiakkaat ovat jo ihastuneet TerveysHelppi -sovellukseemme. TerveysHelppi on henkilövakuutusasiakkaillemme tarjottava palvelu, jossa asiakkaamme saavat puhelinsovelluksen kautta etäapua sairaanhoitajilta ja lääkäreiltä aamusta iltaan vuoden jokaisena päivänä, sanoo LähiTapiolan terveysjohtaja Jani Tikkanen.

Joka viidennen vastaajan mukaan hänen lääkärikäyntinsä olisi voitu hyvin hoitaa etäyhteyden avulla, vaikka niin ei käynytkään.

Eri-ikäisten näkemykset poikkesivat toisistaan. Nuoret ovat iäkkäämpiä valmiimpia hyödyntämään etälääkäriä. Alle 25-vuotiaista kolmannes oli sitä mieltä, että käynti olisi hyvin voitu hoitaa etäyhteydellä. Yli 65-vuotiaista vain 10 prosenttia oli tätä mieltä. Mikään väestöryhmä ei suhtaudu etälääkäripalveluihin suoraan kielteisesti.

Etälääkäri on oiva apu etenkin syrjäseudulla asuville

Yli 4/5 TerveysHelpin kautta tulleista etälääkärin kontakteista pystytään hoitamaan etänä ilman, että potilaan on lähdettävä käymään terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Tästä on suurta apua etenkin kauempana haja-asutusalueilla asuville, joiden lähin terveyskeskus voi olla jopa sadan kilometrin päässä.

– Siksi on yllättävää, että tutkimuksen mukaan maaseutumaisissa kunnissa asuvista 38 prosenttia ajattelee, että etälääkäripalvelujen käyttö ei useimmiten sopisi heille. Pääkaupunkiseudulla asuvista vain 29 prosenttia suhtautuu skeptisesti etälääkäripalveluihin, Tikkanen pohtii.

Niitä, joille etälääkärissä käyminen kävisi aina, löytää kaikista väestöryhmistä. Etenkin 35-44-vuotiaat suomalaiset suosivat etäyhteyden kautta tapahtuvaa käyntiä. Heistä useampi kuin kolme neljästä on tätä mieltä. Samaa mieltä ovat myös monet johtajat, ylemmät toimihenkilöt sekä opiskelijat.

– Myös TerveysHelpin tilastoista käy ilmi, että etälääkäripalvelua käyttävät kaikenikäiset ympäri Suomen. Erityisen suosittu palvelu on kuitenkin lapsiperheiden keskuudessa, sillä kiireisen arjen keskellä helppo ja nopea yhteys sairaanhoitajaan tai lääkäriin iltamyöhälläkin säästää päivästä arvokkaita minuutteja, jopa tunteja.

TerveysHelppi –sovellus uudistuu parhaillaan, ja sinne tuodaan entistä enemmän myös ennaltaehkäiseviä työkaluja.

Ulkoilman ongelmat pitävät hengityssairaat kotona

Jokakeväinen vieraamme, katupöly, alkaa jo pölistä ilmassa. Katupöly sisältää runsaasti pienhiukkasia (alle 2,5 mikrometriä). Tänä vuonna aikaisin alkavan siitepölykauden arvellaan lisäävän katupölyn haittavaikutuksia. Hengityssairas miettii kahdesti ennen kuin avaa ulko-ovensa.

Sää- ja ilmastoriskien toteutuminen huolestuttavat hengityssairaita. Hengitysliitto toteutti tammi-helmikuussa verkkokyselyn, johon vastasi yli 1000 henkeä. Katupöly ja ajoneuvojen päästöt aiheuttivat eniten huolta vastaajille. Toiseksi eniten huolestuttivat lämpötilojen vaihtelut eli kovat helteet ja pakkanen, siitepölykauden pidentyminen ja uusien lajikkeiden lisääntyminen.

Kolmasosa Hengitysliiton verkkokyselyyn vastanneista välttelee ulkoilua katupölyaikaan ja pahimpina siitepölykausina. Hengityssuojaimet auttavat ja tulevat tarpeeseen. Jotkut vastaajat olivat siirtyneet tilapäisesti tai pysyvästi asumaan maalle, mökille tai ulkomaille sää- ja ilmastoriskien vuoksi.

Ulkoilma vaikuttaa myös sisällä. Ulkoilman pienhiukkasia, katu- ja siitepölyä varten on varauduttava myös kotioloissa. Ilmanvaihtoa voi joutua tehostamaan ja ilmansuodatuskankaita asentamaan tuuletusikkunoihin. Koneellisella ilmanvaihdolla varustetuissa rakennuksissa pitää vaihtaa ilmanvaihtokoneen tuloilmasuodattimet vähintään 2 kertaa vuodessa tai laitteen ohjeistuksen mukaan useamminkin. Rakennuksissa, joissa on vain koneellinen poistoilman vaihto tai painovoimainen ilmanvaihto, pitää korvausilmaventtiilien suodattimet vaihtaa vähintään 2 kertaa vuodessa. 

Hengitysliiton verkkosivuilla löytyy vinkkejä, miten yksityiset ihmiset, kiinteistöjen omistajat, kaupungit ja kunnat voivat omilla toimillaan vähentää katupölyn määrää. Tehokkaiden tapojen kärkipäässä on edelleen turhan autoilun vähentäminen ja joukkoliikenteen suosiminen. 

Hengitysliiton verkkosivuilta löytyy myös käytännönläheisiä vinkkejä, miten parhaiten voi suojautua katupölyn terveyshaittoja vastaan ajoittamalla omaa liikkumistaan, huolehtimalla suodatinten käytöstä ja pitämällä lääkkeet mukanaan.

Tuoreita vanhempia kehotamme suojaamaan vauvat ja pienet lapset, sillä pienhiukkaset voivat myötävaikuttaa astman puhkeamiseen ja pahentaa astmaa sairastavien hengitysoireita. Ulkoilu puistoissa, metsäreiteillä, rannoilla on suositeltavaa vilkasliikenteisten kaupunkikatujen sijaan, silloin kuin mahdollista. Lastenvaunujen päätykupu kannattaa peittää pahimpaan katupölyaikaan.

Hengitysliitto vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnassa. Eduskuntavaaleissa 2019 nostamme esille, että ilmastonmuutoksen ehkäisyssä ja muutokseen varautumisessa on huomioitava myös ihmisten terveys. Ilmassa leijailevan katupölyn määrä on osoitus, miten suuret asiat konkretisoituvat käytännössä.

Kakkatikusta asiaa: Ensimmäiset kotona tehtävät suolistosyövän seulontatestit lähetetään huhtikuun alussa

Suolistosyöpien seulontapilotti käynnistyy huhtikuun alussa Tampereella ja Orivedellä ja kesään mennessä Jyväskylässä, Oulussa, Paimiossa, Sauvossa, Ylitorniossa ja Säkylässä. Pilottikunnissa 60 – 66 -vuotiaat naiset ja miehet saavat kotona tehtävän seulontatestin postitse. Testi lähetetään heille vuoden loppuun mennessä.

Seulontatestin voi tehdä helposti kotona

Ensimmäisenä suolistosyövän seulontatestin saavat kotiinsa 60-, 62-, 64- ja 66 -vuotiaat miehet ja naiset. Kun ohjelma on saavuttanut koko laajuutensa, kaikki 60-74-vuotiaat kutsutaan seulontaan kahden vuoden välein.

”Toivomme tietysti, että mahdollisimman moni testin saanut käyttää tilaisuuden hyväkseen ja osallistuu seulontaan. Vaiva on kuitenkin melko pieni hyötyihin nähden”, toteaa Syöpäjärjestöjen seulontajohtaja Tytti Sarkeala.

Seulontanäyte otetaan itse kirjeen mukana tulevan seulontatestin avulla. Testi tehdään WC-käynnin yhteydessä sivelemällä testitikkua ulosteessa. Tämän jälkeen testitikku suljetaan putkiloon ja putkilo tikkuineen lähetetään tutkittavaksi laboratorioon.

Jos seulontanäytteessä havaitaan verta, siitä tulee kirjallinen tieto ja seulotulle järjestetään tarvittavat jatkotutkimukset. Jatkotutkimus on yleensä suoliston tähystys eli kolonoskopia, jossa syy vuotoon selvitetään. Seulominen ulosteen veritestillä löytää suoliston kasvaimet varhaisvaiheessa ja vähentää kuolleisuutta suolistosyöpään.

Pitkälle edenneen suolistosyövän hoitaminen on kallista

Suomen Syöpärekisterin tekemien laskelmien mukaan seulonnat vähentävät suolistosyövän aiheuttamia erikoissairaanhoidon vuotuisia kustannuksia viidenneksellä.

Suolistosyöpien hoito on kustannuksiltaan yksi kalleimmista syöpähoidoista Suomessa. Suolistosyöpä todetaan usein myöhäisessä vaiheessa, koska sen oireet ovat usein epämääräisiä tai puuttuvat kokonaan. Seulontojen avulla syöpä löytyy varhaisemmassa vaiheessa, jolloin potilaan ennuste on parempi, hoito vähemmän aggressiivista ja kustannukset pienemmät.

Suolistosyöpien määrä kasvussa

Suomessa todetaan vuosittain yli 3 000 uutta suolistosyöpää ja siihen kuolee noin 1200 henkeä. Suolistosyöpä onkin yksi yleisimmistä syövistä sekä naisilla että miehillä. Vain eturauhassyöpä ja rintasyöpä ovat suolistosyöpiä yleisempiä syöpätauteja Suomessa. Suolistosyöpien ennustetaan myös lisääntyvän tulevina vuosina ensisijaisesti väestön ikääntymisen, mutta myös elintapojen takia.

Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä kaksi valtakunnallista seulontaohjelmaa:

  • rintasyövän seulonta kaikille 50–69-vuotiaille naisille (testi kahden vuoden välein)
  • kohdunkaulasyövän seulonta kaikille 30–60-vuotiaille naisille (testi viiden vuoden välein)

”Suolistosyövän seulontapilotti aloitetaan vapaaehtoisissa kunnissa. Syöpäjärjestöjen vaalitavoitteena on, että suolistosyövän seulonta kattaa lähivuosina kaikki 60-74-vuotiaat suomalaiset”, seulontajohtaja Sarkeala kertoo.

Näin tosimies voi ehkäistä selkäkipuja

Selkäkivut ovat iso ongelma niin yhteiskunnalle kuin yksilölle. Jopa 80 prosenttia suomalaisista kokee selkäkipuja elämänsä aikana. Viimeisen 30 päivän aikana miehistä selkäkipuja on kokenut 35 prosenttia ja naisista hieman useampi. Selkävaivoja voi kuitenkin vähentää esimerkiksi terveellisillä elintavoilla ja työasentoa vaihtelemalla.

Selkäliiton Tosimiehen selkätreeni -teeman Selkäkivut-videolla fysiatri ja Selkäliiton asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Harri Hämäläinen kertoo selkäkivulle altistavista tekijöistä. Selkäkipu ei ole sairaus, vaan oire, ja siihen on monenlaisia syitä. Yleensä selkäkivun syy on kuitenkin epäspesifi eli ei voida tarkasti sanoa, mistä kipu johtuu.

– Vain kymmenessä prosentissa selkäkivuista syy on selkeä, kuten välilevyn pullistuma, hermopinne tai murtuma. Mutta valtaosassa syytä ei voida sanoa ihan tarkkaan. Se voi olla myös muualla kuin selässä. Tällainen epäspesifi, hyväennusteinen selkäkipu parane yleensä neljässä viikossa, kertoo fysiatri ja Selkäliiton asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Harri Hämäläinen.

Liiku monipuolisesti

Selkäkipuilun riskiä nostavat monet tekijät. Sille altistaa Hämäläisen mukaan esimerkiksi perimä, raskas ruumiillinen työ ja tupakointi.

– Arvioidaan, että perimällä on iso merkitys, jopa 60–70 prosenttia tietyissä selkäsairauksissa. Myös fyysisen kuormituksen ja selkäkipujen välillä on yhteys. Raskas ruumiillinen työ, johon liittyy kiertävät, kumartavat liikkeet ja voimakas yksipuolinen kuormitus, altistaa selkäkivuille. Tupakointi on myös yksi syy. Sitä on tutkittu paljon. Esimerkiksi Suomessa on tehty kaksostutkimus, jossa on identtisistä kaksosista toinen tupakoi ja toinen ei, ja tupakoivalla oli enemmän välilevyrappeumaa.

Muita selkäkivun riskitekijöitä ovat vähäinen liikunta, ylipaino ja psyykkiset tekijät, kuten stressi tai tyytymättömyys työhön.

– Selkäkipua voi ehkäistä ja vähentää esimerkiksi harrastamalla itselle mieluista liikuntaa, noudattamalla terveellisiä elintapoja sekä vaihtelemalla työasentoa mahdollisuuksien mukaan ja pitämällä taukoja päivän aikana. Nosta ja siirrä taakkoja huolellisesti selkääsi säästäen.

Selkäkivut paranevat usein nopeasti, eikä lääkärissä käynti ole tarpeen. Lääkäriin pitää selkäkivun vuoksi mennä Hämäläisen mukaan silloin, kun kipu on niin voimakasta, ettei sitä saa itse hallintaan tai jos kipu säteilee jalkaan ja siitä on seurauksena lihasheikkoutta tai tunnottomuutta. Lisäksi jos selkäkipu pitkittyy tai toistuu usein, käynti fysioterapeutin ensivastaanotolla voi olla tarpeen. 

Katso ”Tosimiehen selkätreeni: Selkäkivut” -video Youtubessa: https://youtu.be/mtpeVUopGM8.

Uniapnea on vakava, mutta hoidettavissa oleva sairaus

Uniapnea on yleinen kansansairaus, jota moni sairastaa tietämättään. Hengitysliiton arvion mukaan 300 000–350 000 ihmistä sairastaa uniapneaa, mutta diagnoosi on vain murto-osalla heistä.

Uniapneaa on usein pidetty lähinnä ylipainoisten miesten sairautena. Uniapneaa sairastavat kuitenkin kaikenlaiset ihmiset: naiset ja miehet, ylipainoiset, normaalipainoiset ja hoikat, nuoret ja vanhat, korostaa Hengitysliitto. 

”Uniapnean oireisiin kannattaa suhtautua vakavasti, ja unenaikaiset hengityskatkokset on aina tutkittava. Mitä aikaisemmin uniapnea todetaan, sitä enemmän pystyy itse vaikuttamaan sen hoitoon”, sanoo Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne. 

Tyypillisimpiä uniapnean oireita unenaikaisten hengityskatkosten lisäksi ovat jatkuva, myös päiväaikainen väsymys ja nukahtelu, kuorsaus ja suun kuivuminen, aamupäänsärky, keskittymiskyvyttömyys ja muistamattomuus, ärtyneisyys ja masentuneisuus, sukupuolivietin aleneminen sekä heräily tukehtumisen tunteeseen, lisääntyneeseen virtsaamistarpeeseen tai voimakkaaseen hikoiluun. 

”Hoitamattomana uniapnea moninkertaistaa ennenaikaisen kuoleman riskin. Jo lievä uniapnea voi johtaa öiseen aivoverenkierron häiriöön”, huomauttaa Puolanne. 

Hoitamaton uniapnea lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin, aivoverenkiertohäiriöön ja keuhkovaltimoverenpainetautiin. Uniapnea ja diabetes ovat myös yhteydessä toisiinsa, ja hoitamaton uniapnea on turvallisuusriski liikenteessä ja lisää työtapaturmien vaaraa. 

”Onneksi uniapnea on hyvin hoidettavissa. Ylipainehengityshoito nykyisillä käyttäjäystävällisillä CPAP-laitteilla auttaa uniapnean oireisiin hyvin ja tehoaa nopeasti, jo 1–2 nukutun yön jälkeen”, Puolanne kertoo. 

CPAP-hoidossa hengitetään huoneilmaa ylipaineella maskin avulla, ja ilmavirta pitää hengitystiet auki unen aikana. Laitetta käytetään keskivaikean ja vaikean uniapnean hoidossa, ja se sopii lähes kaikille. 

Kansallista uniapneapäivää vietetään 20.3.2019 teemalla ”Uniapnean monet kasvot”. 

Hengitysliitto

Hyvinvointi verkostoituneessa verkkomaailmassa

Digitaalinen kehitys luo valtavia mahdollisuuksia. Yhteiskunnan siirtyessä verkkoon ja verkostoituessa on kuitenkin yhä tärkeämpää miettiä sitä, miten tämä kehitys tukee henkistä ja fyysistä hyvinvointiamme, ja että pidämme terveytemme teknologian kehityksen keskipisteessä.

Elämme yhä verkostoituneemmassa verkkoyhteiskunnassa. Puhelimista on tullut älypuhelimia, jotka toimivat pankkina, viihteenä, ruokakauppana, opettajana ja monena muuna. Televisiosi voi vastata äänikomentoihin ja pesukoneen voi käynnistää etäkomennolla. Arkiesineet verkostoituvat ja siirtyvät digitaaliseen ympäristöön yhä enenevissä määrin, mistä on niin yhteiskunnalle kuin yksilöillekin suurta hyötyä.

Verkkoelämän keskellä yhä useampi meistä kuitenkin miettii, kuinka paljon aikaa kuluu ruutujen ääressä, miten liikun ja nukun ja miltä jatkuvat keskeytykset ja nykyhetken hukkaaminen tuntuvat. Samsung näkee tärkeänä sen, että teknologian kehitys tukee ihmisten hyvinvointia. Sekä yksilöt että yhteiskunta tarvitsevat tietoa ja välineitä sitä varten, että terveydestämme pidetään kestävästi huolta.

Terve verkostoitunut elämä on sitä, että käytämme ruutuaikaa järkevästi, ja kykenemme irrottautumaan laitteista ja rentoutumaan, meillä on aikaa liikkua, nukkua kunnolla ja viettää aikaa lähimmäistemme kanssa.

Samsung on kehittänyt S-Health -alustan, joka rohkaisee ja tukee käyttäjiämme terveempään elämään muun muassa ravinnon, liikunnan ja stressin hallinnan suhteen. Viimeisimmässä S10-mallissamme on muun muassa vähennetty näytön tuottaman sinisen valon määrää. On myös tärkeää, että pystymme irrottautumaan laitteista vapaata oleskelua varten. Voimme kytkeä tarpeettomat push-ilmoitukset pois päältä ja jättää puhelimen makuuhuoneen ulkopuolelle. S10 –puhelimesta löytyy Googlen “Digital Wellbeing” –toiminto, mikä auttaa käyttäjäänsä havainnoimaan sitä, paljonko hän käyttää puhelintaan. Toiminnon ansiosta käyttäjät voivat tehdä parempia ratkaisuja sen suhteen paljonko ja kuinka usein hän käyttää puhelintaan.

Teemme kaiken käyttäjän parasta ajatellen. Haluamme aina helpottaa käyttäjiemme arkea, jolloin on itsestäänselvää myös se, että käyttäjämme voivat mahdollisimman hyvin nykypäivän verkostoituneessa verkkomaailmassa.