Joka
viides suomalainen saa oireita siitepölystä. Tästä keväästä ennustetaan
siitepölyallergikoille tukalaa, koska lämmin viime kesä oli suotuisa
puiden kukka-aiheiden kehittymiselle. Yliopiston Apteekin asiantuntijat
listasivat viisi tuotetta, joilla saa allergiaoireet hallintaan.
Pähkinäpensaan
kukinta on parhaillaan päättymässä maan eteläosissa. Lepän
siitepölymäärät ilmassa vaihtelevat nyt kohtalaisista runsaisiin maan
etelä- ja keskiosissa ja ovat kohtalaisia Pohjois-Pohjanmaan alueella.
Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi, että metsäpuut koivu, mänty ja kuusi
kukkivat tänä vuonna runsaasti. Yleisin siitepölyallergiaoireiden
aiheuttaja on koivu, jonka kukinta alkaa tavallisesti toukokuun alussa.
– Meiltä kysytään nyt päivittäin, mitkä tuotteet tepsivät
siitepölyallergiaan parhaiten ja milloin hoito tulee aloittaa.
Kysymyksiä tulee myös paljon puhelimitse ympäri vuorokauden ja ya.fi
-verkkopalvelun chatissa, jossa asiantuntijamme vastaavat kysymyksiin,
johtava proviisori Mikko Käenmäki Yliopiston Apteekista kertoo.
Yliopiston Apteekin vinkit allergiaoireisiin
1. Nenäsumute
Allergiaoireiden hoito kannattaa aloittaa
paikallisesti sieltä, missä oireet ovat. Kortisonia sisältävä nenäsumute
on tehokas apu allergiseen nuhaan. Sumutteesta saattaa olla apua myös
allergiseen silmien kutinaan ja punoitukseen.
2. Silmätipat
Kun siitepölyallergia tuntuu silmissä, avuksi kannattaa ottaa
antihistamiinia sisältävät silmätipat. Käytä silmätippoja
siitepölykaudella aamuin illoin.
3. Nenähuuhtelukannu
Paikallishoidon tukena allergiaoireiden hoidossa kannattaa käyttää
lisäksi nenänhuuhtelukannua. Suolavesiliuos puhdistaa nenän limakalvot
siitepölystä ja hoitaa limakalvoja. Huuhtelu auttaa tukkoiseen oloon,
poistaa limaa ja helpottaa allergiaoireita.
4. Antihistamiini
Jos allerginen nuha ja aivastelu jatkuvat
voimakkaina paikallishoidosta huolimatta, lisäavuksi voi ottaa
antihistamiinitabletit. Antihistamiinitabletit tukevat nenäsumutteen ja
silmätipan vaikutusta.
5. Nenäöljy
Useimmat allergialääkkeet kuivattavat nenän
limakalvoja. Haittavaikutuksia voi vähentää apteekista saatavalla
nenäöljyllä. Helppokäyttöinen, suihkepulloon pakattu nenäöljy hoitaa
nenän limakalvoja ja ehkäisee nenän karstoittumista.
Ifin tutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen on selvästi huolissaan vakavan sairauden mahdollisuudesta. Eniten siinä huolettaa kuoleman mahdollisuus ja sairastumisen mukanaan tuomat taloudelliset haasteet. 40 % suomalaisista uskookin, että puolen vuoden sairausloma johtaisi merkittäviin taloudellisiin vaikeuksiin.
If selvitti tuoreella tutkimuksella suomalaisten ajatuksia vakavaan sairastumiseen liittyen.Tutkimuksen mukaan joka kolmatta suomalaista huolestuttaa vakava sairastuminen paljon ja joka toistakin jonkin verran. Huoli sairastumisesta kasvaa, mitä iäkkäämpi vastaaja on.
Omaa sairastumista enemmän suomalaisia huolestuttaa silti puolison ja etenkin oman lapsen vakava sairastuminen. Oman lapsen sairastuminen on pelkona jo joka toisella vanhemmalla.
Sairastumisessa suomalaisia pelottaa eniten kuolema ja sairauden mukanaan tuomat taloudelliset haasteet: ne mainitsi joka toinen tutkimukseen vastannut. Yli 40 % vastaajista kertoi olevansa huolissaan lisäksi sekä omasta että perheen henkisestä jaksamisesta.
Sairaus laittaa monen talouden tiukille – olipa sairastunut sitten itse tai puoliso.
”Noin 30 prosenttia vastaajista arvioi, että oma tai puolison puolen vuoden sairausloma aiheuttaisi heille melko paljon taloudellisia ongelmia. Noin joka kymmenes uskoo, että ei selviäisi taloudellisesti lainkaan”, Ifin henkilövakuutusten tuotepäällikkö Piia Kononen sanoo.
Monelle on epäselvää, miten oma tulotaso sairauslomalla muotoutuu
Ifin tutkimuksessa selvisi myös, että suomalaisilla ei ole selvää kuvaa ansioiden muotoutumisesta sairauslomalla. Yli 40 prosenttia työssäkäyvistä vastaajista ei tiedä tai osaa sanoa lainkaan, miten palkka ja sairauspäiväraha muotoutuisi yli kuuden kuukauden mittaisen sairausloman aikana. Vain joka kymmenes uskoo tietävänsä asian tarkkaan.
”Tulojen muotoutuminen sairauslomalla vaihtelee työssäkäyvillä: osalla työnantaja voi maksaa sairauslomalta täyttä palkkaa esimerkiksi 1–3 kuukauden ajan, kun taas toiset tipahtavat nopeammin Kelan sairauspäivärahalle. Jokaisen kannattaa selvittää, mikä tilanne on omalla kohdalla ja työpaikalla”, Kononen toteaa.
Kysyttäessä työssäkäyviltä kuinka paljon vastaaja arvioi ansiotasonsa tippuvan puolen vuoden mittaisen sairausloman myötä, yli puolet arvioi tulojensa tippuvan vähintään 50 prosenttia nykyisistä palkkatuloistaan.
Vakavaan sairauteen voi varautua vakuutuksella
Vakavista sairauksista syöpä pelottaa kaiken ikäisiä suomalaisia eniten: se pohdituttaa kahta kolmesta tutkimukseen vastaajasta. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat aivoinfarkti ja sydän- ja verisuonitaudit.
”Nuorempia, alle 30-vuotiaita vastaajia huolettaa syövän jälkeen toiseksi eniten vakava masennus ja muut mielenterveyden sairaudet. Vanhemmat, 60 vuoden ikää lähestyvät olivat lisäksi huolissaan dementiasta ja muista muistisairauksista”, Kononen sanoo.
Puolet tutkimukseen vastaajista kertoo pyrkivänsä minimoimaan riskiä sairastumiselle elämäntavoilla eli liikkumalla säännöllisesti ja syömällä terveellisesti. Sairastumiseen varautuminen taloudellisesti on sen sijaan harvinaisempaa: esimerkiksi vain reilu neljännes on kartuttanut säästöjä ja viidennes ottanut jonkun vakuutuksen.
”Terveelliset elämäntavat ovat hyväksi, mutta riskiä sairastua vakavasti ne eivät nollaa. Moni sairaus, kuten syöpä on onneksi nykyisin hyvin hoidettavissa, vaikka sairauslomat voivat ollakin pitkiä. Siksi on hyvä pohtia omaa ja perheen taloudellista selviämistä esimerkiksi silloin, jos sairaus vie vaikka puoleksi vuodeksi pois töistä”, kehottaa Ifin terveyspalveluista vastaava johtaja, lääkäri Mika Perttu.
If onkin lanseerannut vakavan sairastumisen varalle vakavan sairauden turvan. Vakuutus kattaa 10 yleistä sairautta, kuten syövän, aivo- ja sydäninfarktin ja MS-taudin. Diagnoosin myötä sairastunut saa verottoman kertakorvauksen, jonka voi käyttää vaikkapa talouden tasapainottamiseen – tai mihin vain haluamaansa tarkoitukseen. Kertakorvauksen voi valita 50 000 euroon asti.
”Vakuutusmäärää valitessa kannattaa valita vähintään puolen vuoden tuloja vastaava summa. Moni yllättyy vakuutuksen edullisesta hinnasta: esimerkiksi 40-vuotiaalle ja 30 000 euron vakuutusmäärälle vakuutuksen hinta on noin 15 euroa kuukaudessa”, Kononen sanoo.
Myös oman lapsen sairastumiseen voi varautua vakuutuksella. Ifin lapsen sairausvakuutukseen voi valita vain muutaman euron kuukausimaksulla lisäturvan, joka kattaa lapselle tyypillisiä vakavia sairauksia. Vakuutuksin turvin vanhempi voi jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta ja paikata ansiotulojen menetyksiä.
Kyselytutkimuksen toteutti Ifin toimeksiannosta YouGov Finland. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 1002 iältään 18-59 -vuotiasta suomalaista.
Sähköinen resepti helpottaa reseptien uusintaa. Tämä kannustaa jatkamaan lääkehoitoa, mutta voi lisätä lääkehaittoja, selviää VATT:n, Jyväskylän yliopiston, Turun yliopiston ja University of Pennsylvanian tutkijoiden tutkimuksesta.
Sähköiset reseptit ovat yleistyneet useissa maissa. Suomessa sähköiset reseptit otettiin käyttöön vaiheittain vuodesta 2010 alkaen. Suomalaisiin rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus arvioi niiden vaikutuksia hyödyntämällä sähköisten reseptien vaiheittaista käyttöönottoa eri kunnissa.
Sähköinen resepti helpottaa ja nopeuttaa uusintaa, eikä potilaan tarvitse välttämättä kohdata lääkäriä reseptiä uusittaessa. Uusinnan helpottuminen kannustaa lääkityksen jatkamiseen. Sähköisten lääkemääräysten tallentuminen valtakunnalliseen tietokantaan voi myös parantaa tiedonkulkua niin, että haitalliset ja tarpeettomat lääkitykset voidaan välttää. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että sähköisellä reseptillä voi olla jopa haitallisia vaikutuksia potilaiden terveyteen.
Lääkkeiden väärinkäyttö saattaa jopa lisääntyä
Tutkimuksessa tarkastellaan potilaita, joille määrättiin bentsodiatsepiinireseptejä vuosina 2007–2014. Sähköisen reseptin käyttöönotto perusterveydenhuollossa lisäsi bentsodiatsepiinien kulutusta nuoremmilla, alle 40-vuotiailla potilailla. Vaikutus syntyi uusituista resepteistä ja näkyi entistä suurempina annoksina.
Bentsodiatsepiinit ovat yksi maailmanlaajuisesti käytetyimmistä psyykenlääkkeistä. Niitä käytetään yleisesti esimerkiksi ahdistuneisuus- ja paniikkihäiriöiden sekä unettomuuden hoidoissa, sillä ne ovat hoidollisesti tehokkaita. Bentsodiatsepiineihin liittyy kuitenkin paljon haittavaikutuksia kuten lääkeriippuvuuden ja sietokyvyn kehittyminen, vaikeat vieroitusoireet ja jopa kohonnut itsemurhariski. Pitkittynyt ja suuremmissa annoksissa tapahtuva käyttö lisäävät haittavaikutusten riskiä. Suomessa lähes 20 prosentilla väestöstä oli vuosien 2007–2014 aikana ainakin yksi bentsodiatsepiiniresepti.
– Nuorempien potilaiden terveydessä ei havaittu paranemista, vaikka bentsodiatsepiinireseptejä uusittiin enemmän. Sähköisten reseptien käyttöönotto sitä vastoin lisäsi lääkkeiden väärinkäyttöön ja itsemurhayrityksiin liittyviä erikoissairaanhoidon käyntejä tuntuvasti, lähes 20 prosenttia, kertoo VATT:n erikoistutkija Tanja Saxell.
Nuoremmilla, alle 40-vuotialla potilailla on jo valmiiksi kohonnut riski lääkkeiden väärinkäyttöön ja mielenterveysongelmiin. Vanhempien potilaiden kohdalla ei havaittu vaikutuksia bentsodiatsepiinireseptien uusintaan tai terveyteen. Vanhemmat potilaat uusivat jo ennen sähköisen reseptin käyttöönottoa reseptejä nuoria enemmän.
Reseptien uusimiskäytännöt tarkistettava?
Tutkijat muistuttavat, että reseptien uusintaan ja lääkkeiden epätarkoituksenmukaiseen käyttöön tulisi kiinnittää huomioita laajemmin myös nuorempien aikuisten kohdalla. Potilaan kohtaaminen reseptiä uusittaessa on tärkeää, sillä ilman sitä riskit lääkehaitoista ja lääkkeiden liikakulutuksesta voivat lisääntyä.
– On mahdollista, että sähköisiä reseptejä uusitaan jopa liian helposti. Tämä on ongelmallista erityisesti riippuvuutta ja muita haittoja aiheuttavien lääkkeiden tapauksessa, arvioi tutkija Liisa Laine University of Pennsylvaniasta.
Tutkimuksessa hyödynnetään rekisteriaineistoa Kelan korvaamista bentsodiatsepiiniresepteistä vuosilta 2007–2014. Potilaiden terveysmittarit perustuvat Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen rekisteriaineistoon erikoissairaanhoidon diagnooseista vastaavana ajanjaksona.
Tutkimus on osa terveydenhuollon tietojärjestelmien vaikutuksia tutkivaa laajempaa hanketta ja Mikko Nurmisen tekeillä olevaa väitöskirjatyötä.
Huono-osaisuus ja syrjäytyminen näkyvät myös hampaista. Ihmisen heikko sosioekonominen asema vaikuttaa heikentävästi sekä suunterveyteen että kokonaisterveyteen.
Suun terveydenhuolto on myös keskeinen paikka, jossa syrjäytymisvaarassa oleva ihminen voidaan tunnistaa jo varhain ja ohjata ajoissa muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piiriin.
– Suun kunnon romahdus saattaa edeltää yleiskunnon romahtamista tai olla merkkinä elämänhallinnan pettämisestä tai psyykkisen tilan romahduksesta, kertoo vs. johtajahammaslääkäri Sinikka Varsio Helsingin kaupungilta.
FinTerveys 2017 -väestötutkimuksen mukaan suunterveytensä hyväksi kokevien osuus on pienentynyt. Entistä useampi myös koki jäävänsä vaille tarpeellisina pitämiään suun terveydenhuoltopalveluita asiakasmaksujen tai hintojen vuoksi.
Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat esimerkiksi syrjäytyneet nuoret sekä monisairaat yksinäiset vanhukset. Myös osa lapsista ja perheistä tarvitsisi nykyistä enemmän tukea ja ohjausta suun terveydestä huolehtimiseen.
Suun terveydenhuollon ammattilaisilla on Varsion mukaan tärkeä rooli syrjäytymisen tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä osana muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Sote-ammattilaisten yhteistyötä vahvistamalla on tärkeä luoda entistä tiiviimpi tuki- ja palveluverkko suuren tuen tarpeessa oleville.
– Sote-järjestelmää uudistettaessa on vahvistettava rakenteita, joissa terveyden heikkeneminen voidaan ajoissa tunnistaa ja siihen voidaan puuttua jo varhaisessa vaiheessa esimerkiksi neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa tai kutsunnoissa. On myös luotava uusia moniammatillisia toimintamalleja, joiden avulla syrjäytymistä ehkäistään ja syrjäytymisvaarassa olevia yksilöitä ja yhteisöjä tunnistetaan ja autetaan.
Varsio muistuttaa, että syrjäytymisen ehkäisyssä on tärkeää kohdentaa toimenpiteet oikea-aikaisesti, vahvistaa hyvinvointia tukevia ja suojaavia tekijöitä sekä huolehtia palveluiden tavoitettavuudesta. Ratkaisuja etsitään yhdessä eri toimijoiden sekä asukkaiden ja eri väestöryhmien kanssa.
Esimerkiksi Helsingissä on jo osana riskiryhmien etsivää työtä suunniteltu psykiatrisen tai päihdeongelmaisen asiakkaan ryhmävastaanotto yhteistyössä suun terveydenhuollon ja psykiatrisen tai päihdehuollon kanssa. Tavoitteena on madaltaa hoitoon hakeutumisen kynnystä ja sitouttaa asiakkaita hoitoon.
Sote-palveluita uudistettaessa tulee kiinnittää erityistä huomioita terveyserojen kaventamiseen. Kun koko väestö on säännöllisen ja ennaltaehkäisevän suusairauksien hoidon piirissä, suusairauksiin pystytään puuttumaan varhaisessa vaiheessa ja paremmin ehkäisemään tulevaa hoidon tarvetta. Tämä vaatii riittäviä resursseja suun terveydenhuoltoon.
Suun sairaudet heikentävät monin tavoin terveyttä, elämänlaatua ja työkykyä. Kaikilla tulee olla yhdenvertainen oikeus terveeseen suuhun varallisuuteen, elämäntilanteeseen tai asuinpaikkaan katsomatta.
Ei
ole salaisuus, että huonekasvit ovat hyödyllisiä. Ne kaunistavat kotia
ja puhdistavat ilmaa sekä poistavat epäpuhtauksia, joiden olemassaolosta
emme välttämättä edes tiedä. Plantagen esittelee seitsemän kasvia
valikoimastaan, jotka toimivat sekä kauniina että hiljaisina
ilmanpuhdistajina.
Plantagenin yhdessä HUI:n kanssa laatiman
Växttrender-tutkimuksen mukaan 41 prosenttia vastaajista (lähde?) kertoo
hakeutuvansa usein luontoon rentoutumaan sekä ostavansa runsaasti ilmaa
puhdistavia sisäkasveja.
– Kasvien terveysvaikutuksista ollaan
tietoisia ja myös itse syötävät kasvinsa kasvattavat henkilöt ovat vuosi
vuodelta tarkempia siitä, että heidän ostamansa kasvit ovat ilmaa
puhdistavia tai ekologisia, Gröna Rehabin tutkija Eva Sahlin sanoo.
Plantagen vastaa yhä kasvavaan kiinnostukseen ja listaa parhaat ilmaa puhdistavat viherkasvinsa.
1. Viirivehka, rehevä valkokukkainen viherkasvi, on tehokas ilmanpuhdistaja ja ilmankostutin.
2. Muratti sopii hyvin istutettavaksi muiden kasvien kanssa. Se puhdistaa ja kosteuttaa ilmaa itsensä ja kanssakasviensa ympäriltä.
3. Kaarisulkasaniainen voidaan sijoittaa keskellä huonetta. Se sekä puhdistaa että kosteuttaa läheisyydessään olevaa ilmaa.
4. Limoviikuna on nykyaikainen, kaunis ja helppohoitoinen kasvi, jolla on kiiltävät vihreät lehdet ja sisäilmaa parantava vaikutus.
5. Puistokultapalmu on hyvä kasvi astmaatikoille. Se kosteuttaa ja puhdistaa ilmaa kullanhohtoisilla varsillaan ja kauniilla vihreillä lehdillään.
6. Flamingonkukka on koristeellinen ja hienostunut kasvi, joka elää pitkään ja puhdistaa ilmaa.
7. Anopinkieli on erittäin tehokas, suosittu, helppohoitoinen ja kestävä kasvi, joka jopa puhdistaa ilmaa kemikaaleista.
Plantasjen on Pohjoismaiden
johtava brändi kasvien ja puutarhatuotteiden alalla. Yli 120
erityyppisen myymälän sekä alati kasvavan pienempien ja paikallisten
kauppojen avulla Plantasjen pyrkii jatkuvasti parantamaan ihmisten
elämänlaatua kasvien avulla Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.
Plantasjenin liikevaihto on yli 3,5 miljardia Norjan kruunua, ja se
työllistää 1000 kasveista innostunutta työntekijää. Vuonna 2016 me
autoimme noin 13 miljoonaa asiakasta parantamaan elämäänsä kasvien
avulla. Vuodesta 2016 lähtien Plantasjenin on omistanut Tukholman
pörssiin noteerattu sijoitusyhtiö Ratos.
Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan ympäristön kemikaalit voivat edistää keskushermoston tulehdustilaa muuttamalla aivojen astrosyyttisolujen toimintaa. Astrosyyttien tulehdusaktiivisuutta lisääviä yhdisteitä ovat ainakin rikkaruohomyrkky linuroni sekä tekstiili-, polymeeri- ja lääketeollisuudessa käytettävä metyylikarbamaatti. Tutkimuksessa kehitetyllä menetelmällä arvioitiin satojen ympäristötekijöiden vaikutuksia neurologisten sairauksien kehittymiseen. Tulokset julkaistiin Cell-lehdessä.
Sekä geenien että ympäristötekijöiden tiedetään vaikuttavan neurologisten sairauksien kehittymiseen. Astrosyyteillä puolestaan on tärkeä rooli keskushermoston kehityksessä ja aivojen kemiallisen tasapainon ylläpitäjinä. Neurologisissa sairauksissa niiden poikkeava toiminta kuitenkin edistää tulehdusta.
–Näiden eri tekijöiden vaikutusten kokonaisvaltainen ja systemaattinen tutkimus on ollut tähän asti haasteellista, sillä käytetyt menetelmät eivät ole olleet tarpeeksi kattavia, kertoo FT, ohjelmapäällikkö Merja Jaronen Itä-Suomen yliopistosta.
Jaronen osallistui tutkimuksen toteutukseen työskennellessään tutkijatohtorina Harvard Medical Schoolissa ja Brigham and Women´s Hospitalissa USA:ssa. Tutkimuksessa kehitettiin lähestymistapa, jolla voidaan arvioida järjestelmällisesti ja samanaikaisesti lukuisien ympäristötekijöiden vaikutuksia neurologisten sairauksien kehitykseen. Lähestymistavassa yhdistyvät genomitieto, tietokonemallintaminen, solu- ja eläinmallit sekä MS-potilaiden kudosnäytteet. Mallin avulla tutkijat selvittivät ympäristön kemikaalien vaikutusta keskushermoston tulehdukseen.
Tietokonemallinnuksen keinoin tutkittiin Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston (EPA) ToxCast-tietokannasta 976 kemikaalia, jotka ovat peräisin useista eri lähteistä teollisuus- ja kuluttajatuotteista elintarvikelisäaineisiin. Näistä kemikaaleista 75:n havaittiin vaikuttavan MS-tautiin liittyviin signalointireitteihin.
Kehittämänsä uuden MS-taudin seeprakalamallin avulla tutkijat selvittivät, kuinka nämä 75 ympäristöstä löytyvää kemikaalia vaikuttivat keskushermoston tulehdukseen. Yhdisteitä tutkittiin myös hiiren astrosyyteillä. Tulosten perusteella tutkijat tunnistivat kaksi yhdistettä, jotka lisäsivät astrosyyttien tulehdusaktiivisuutta molemmissa malleissa: rikkaruohomyrkky linuroni sekä metyylikarbamaatti, jota käytetään tekstiili-, polymeeri- ja lääketeollisuudessa. Linuroni on kielletty Euroopassa vuonna 2016, mutta muualla se on edelleen käytössä.
Tulehdukseen johtava molekyylireitti löytyi
Tutkimuksessa myös jäljitettiin molekyylireitti, jonka kautta linuroni voi johtaa tulehdusvasteisiin astrosyyteissä. Tulokset osoittivat, että linuroni vahvistaa astrosyyttien tulehdusta edistäviä vaikutuksia aktivoimalla Sigmar1-reseptorin, IRE1a-entsyymin ja XBP1-proteiinin kautta tapahtuvaa signalointia. Tämä puolestaan osoitettiin lisäävän tulehdusta MS-taudin eläinmallissa. Tulokset vahvistettiin myös ihmisen astrosyyteillä. Lisäksi tutkijat havaitsivat kyseisen molekyylireitin lisääntynyttä aktiivisuutta MS-potilaiden kudosnäytteissä.
Tulokset vahvistavat käsitystä Sigmar1-reseptorin merkityksestä hermoston rappeumasairauksissa, sillä aikaisemmin sen on osoitettu vaikuttavan ALS-taudin kehittymiseen.
–Tämä tutkimus on tärkeä askel ympäristön kemikaalien vaikutusten arvioimiseksi entistä kokonaisvaltaisemmin systeemitasolla ja eksposomin eli koko eliniän aikana kertyvien ympäristöaltisteiden merkityksen ymmärtämiseksi. Saamamme tulokset antavat osviittaa siitä, kuinka ympäristön kemikaalit voivat vaikuttaa keskushermoston tulehdukseen, ja luovat pohjan epidemiologisille tutkimuksille, joissa seurataan altistumisen vaikutuksia ihmisillä, Jaronen toteaa.
Kevät tekee tuloaan ja siitepölykausi alkaa. Allergiaoireista kärsivän kannattaakin huolehtia nyt allergialääkitys kuntoon. Allergian hoito ei yleensä vaadi fyysistä lääkärikäyntiä: helpointa onkin asioida etälääkärissä.
Moni suomalainen kärsii siitepölyn aiheuttamista allergiaoireista keväisin ja kesäisin. Turun yliopiston siitepölytiedotus norkko.fi:n mukaan siitepölykausi on tänä vuonna jo alkanut lepän kukinnalla Etelä-Suomessa. Lämmin loppuviikko todennäköisesti lisää voimakkaasti siitepölyn määrää Etelä-ja Keski-Suomessa.
”Siitepölyallergiasta kärsivän kannattaakin nyt huolehtia lääkereseptit kuntoon ja lääkkeet kaappiin. Allergialääkitys on tärkeä aloittaa mahdollisimman nopeasti oireiden ilmaantuessa. Jos allergia aiheuttaa joka vuosi vaikeita oireita, lääkitys kannattaa aloittaa ottaa jo ennen siitepölykauden varsinaista starttia”, sanoo Ifin terveyspalveluista vastaava johtaja ja laillistettu lääkäri Mika Perttu.
Tyypillisiä allergiaoireita ovat aivastelu, kirkas vuoto nenästä, silmien vetistäminen, punoitus ja kutina, silmäluomien turvotus, nenän tukkoisuus sekä paineen tunne poskionteloissa.
Pertun mukaan allergiaoireista ei tarvitse kärsiä: suurimmalla osalla ne saadaan hyvin hallintaan oikeanlaisella lääkityksellä.
”Allergiareseptin voi uusia esimerkiksi etälääkärissä helposti. Allergian hoitaminenkaan ei välttämättä vaadi fyysistä käyntiä lääkärin luona: sekin sujuu yleensä etälääkärin välityksellä. Ifin asiakkaat voivat käyttää Mehiläisen ja Terveystalon etälääkäripalveluita”, Perttu sanoo.
Astmaatikoilla siitepöly voi pahentaa astmaoireita. Monesti suositellaankin, että astmalääkitystä lisätään siitepölykaudella. Perttu neuvoo keskustelemaan asiasta tarvittaessa lääkärin kanssa.
Lapsen allergia kannattaa hoitaa lääkkein tai siedättämällä
Lasten allergiaoireet saattavat olla erilaisia kuin aikuisilla. Lapsilla voi olla nenän tukkoisuutta, yskimistä, paksua limaa nenästä: allergia voi muistuttaa flunssaa.
”Jos lapsen niiskutteluoireet ja tukkoisuus jatkuvat keväällä pitkään, kannattaa suunnata lääkäriin. Lapselle voidaan antaa lääkitys allergiaan tai aloittaa siedätyshoidot. Kannattaa harkita allergian siedättämistä pois jo lapsena, sillä usein siedätyshoito toimii lapsilla paremmin kuin aikuisilla”, Perttu neuvoo.
Pertun mukaan siitepölyallergian puhkeamista ei voida nykytiedon valossa ehkäistä.
”Allergiaan voi olla perinnöllinen taipumus, mutta kaikkia allergian puhkeamisen syitä ei tällä hetkellä tunneta”, Perttu sanoo.
”Allergikkolastakaan ei kannata liikaa suojella esimerkiksi jättämällä ulkoilutai kyläilyt eläinperheissä välistä. Päinvastoin: tutkimusten mukaan tietty määrä varhaista altistumista voi olla jopa hyväksi.”
Voisi kuvitella, että jokainen aikuinen suomalainen kyllä tietää, mitä pitäisi tehdä, jotta olisi hyvässä kunnossa niin keholtaan kuin mieleltään, mutta aina pelkkä tieto ei ole riittävä.
Yksi elämä, yksi keho
Meillä jokaisella on vain tämä yksi elämä ja yksi keho, ja me itse päätämme pitkälti, miten elämämme elämme, mitä tavoittelemme. Totta kai monella meistä voi olla rajoitteita niin liikkumisen, kuulemisen, näkemisen, syömisen suhteen, mutta rajoitustenkin jälkeen jokaisella meillä on valinnanvaraa. Voimme olla passiivisia tai aktiivisia, voimme vetäytyä syrjään tai astua parrasvaloihin, aivan kuten kaikissa elämäntilanteissa, lopullinen päätös ja vastuu on aina meillä itsellämme.
Kesäkunto?
Kesäkuntoon sana tulee vastaan monesti vitsailuna, mutta monella se on myös iso asia, saada oma keho sellaiseksi, että kehtaa näyttää sitä vähissä vaatteissa muiden ihmisten seurassa. Meidän omakuvamme on itsemme ja ympäröivän kulttuurin muovaamaa ja katsellessamme taaksepäin historiassa voimme nähdä erilaisia kehoihanteita aina sieltä antiikin ajoista lähtien. Nykyinen kehoihanne tulee pitkälti markkinavoimien sanelemana ja aina niihin on liitetty jonkin tuotteen tai palvelun myynti.
Hyvinvointi ja omaitse
Oman itsensä hyvinvointi on elämän perusta. Hyvinvointi on kokonaisuus, johon liittyy niin fyysinen kuin psyykkinen terveys ja kesäkunto voi aivan yhtä hyvin olla päänsisäisten asioiden järjestykseen saamista kuin tiukkojen vatsalihasten aikaansaamista treenaamiselle. Molemmat osa-alueet vaativat työtä, tai ainakin aktiivisista asennetta. Valitettavasti nykyaikainen kulttuurimme kaikkine digitaalisine mahdollisuuksineen työntää suuntaamme entistä enemmän viestejä ja meidän on osattava valita niistä se meille oikeasti tärkeät, myös oman itsemme kannalta. Lähteäkö ulos kävelemään vai mennäkö television äärelle katsomaan jälleen yhtä tyhjänpäiväistä viihdeohjelmaa, jonka ainoa tarkoitus on tarjota meille pakoa jokapäiväisestä elämästämme. Ennen näitä pakoväyliä ei ollut niin paljon, vaan ihmiset joutuivat käsittelemään oman elämänsä asioita, tai olla käsittelemättä niitä – mutta valinnan vaihtoehtoja oli vähemmän – nyt jos olemme liian avoimia, saamme jopa harhaanjohtavia viestejä, jotka saattavat viedä meidät sekä terveytemme mennessään- jokainen tekee sen päätöksen itse. Haluatko sinä olla terve kesällä? Oletko ajatellut tai huomannut, että kaikki ei ole kunnossa? Mikä meille tai sinulle on oikeasti tärkeätä elämässä, onko se sitä mikä näkyy ulospäin muille, vai onko se sitä, miltä sinusta itsestäsi oikeasti tuntuu? Tämän artikkelin alkuajatus oli kirjoittaa tulevasta keväästä, ja siitä mitä pitäisi tehdä ja mitä pitäisi välttää, jos haluaa saavuttaa kesäkunnon, mutta tosiasiassa jokaiselle meistä kesä on erilainen, ja odotamme kaikki siltä jotain erilaista. Toiset haluavat rakastua, toiset etsivät uusia haasteita, toiset vain haluavat pitää kesällä lomaa jne. Ei ole vain yhtä oikeata tapaa valmistautua kesään, se on kuitenkin vain yksi vuodenaika muiden vuodenaikojen joukossa kaikissa niissä vuosissa, joita elämäämme kuuluu. Ehkä suurempi asia on päättää, mitä omalta elämältään haluaa, haluaako tehdä sen kehoaan kuunnellen terveellisesti, vai lähteekö mukaan johonkin sellaiseen, mikä ei välttämättä ole parasta terveydenkannalta? Mieti sinäkin elämääsi ja omaa tilannettasi hetki. Pidä parin minuutin tauko, sulje silmäsi, vedä henkeä ja mieti.
