Tampereen Niemenrannan alueella alkaa pian Nestorin Ellin, YIT:n uuden senioritalon rakentaminen. Viereinen Nestorin Aarre valmistui parisen vuotta sitten. Molemmat talot sijaitsevat loistopaikoilla ulkoilualueiden vieressä ja palveluiden lähistöllä. Niissä on erityisesti huomioitu esteettömyys ja asumisturvallisuus. Alueelle on myös rakenteilla palvelutalo Fanni.

– Meiltä on kyselty vuosia senioritaloja. Sana on toki moniselitteinen, mutta meille se edustaa ensisijaisesti turvallisuutta, kodissa saa asua itsenäisesti mahdollisimman pitkään ja palvelut tuodaan lähelle. Lisäetuna on talon yhteisöllisyys, sanoo Ilkka Kääriäinen, YIT Suomen Tampereen yksikönjohtaja.

Nestorin Aarteen ja Ellin palveluista vastaa Ikifit. Yrityksen tavoite on, että ihminen voi asua kotona kaiken ikäisenä. Terveyttä ja hyvinvointia tuetaan yksilötasolla.

– Aktiivinen elämä ja virikkeellisyys aktivoivat aivoja kaikin tavoin. Muisti terävöityy, liikkuminen paranee ja sosiaalinen toiminta pitää virkeänä. Monipuoliset palvelut vahvistavat terveyttä ja hyvinvointia. Nyt ne yhdistyvät kätevästi asumiseen, toteaa Ikifitin myyntijohtaja Katja Aho.

Ihmiset muuttavat nykyään aiemmin omasta kodistaan senioritaloon. Sen sijaan, että odotetaan ns. pakkotilannetta muuttaa, tutkitaan rohkeasti vaihtoehtoja. 

– Tämähän on ennaltaehkäisevää terveyspalvelua: mitä aiemmin herätään aktivoitumaan, sitä paremmat tulokset voidaan saavuttaa, Aho rohkaisee. 

Uudenlainen asumismuoto

Ikifitin palvelut pohjautuvat tutkimustuloksiin. Ihmisen terveys- ja elämäntilanne on aina yksilöllinen. Terveyden ja toimintakyvyn pohjalta suunnitellaan tarvittavat palvelut. Lähtökohtana on ikääntyvien tarpeet, kotona asumisen turvaaminen ja helpottaminen. 

– Ikifitin ammatti-ihmiset räätälöivät tarjottavat palvelut. Tarjolla on mm. allasharjoittelua fysioterapeutin kanssa, ikäihmisten tarpeet huomioiva kuntosali, virikkeellisen pihan ulkokuntoilulaitteet, lääkärin vastaanottoja, hierojia… Fannin myötä konsepti laajenee ja saadaan uusia asumispalvelumahdollisuuksia. Yövalvonta on palvelutalossa joka tapauksessa, siitä hyötyvät tarvittaessa muutkin. 

Aarteen asukkaat viihtyvät saadun palautteen mukaan talossa erittäin hyvin sekä kokevat sen ja yhteisön kodikseen. Talossa on aktiivinen vire. 

– Kuntotaso on kasvanut, he jaksavat paremmin arkiaskareita. Yhteisöllistä tekemistä piisaa: salissa kokoonnutaan, he kehittävät yhdessä tapahtumia, on virkistävää muistiryhmää ja muuta tekemistä, joka tukee virikkeellistä elämää, Aho listaa.

Kääriäisen mukaan uudelle asumismuodolle on ollut kysyntää. 

– Olemme tyytyväisiä, että voimme yhdistää ihmisten toiveita vastaavat terveys- ja hyvinvointipalvelut asumiseen. Juuri tätä tulevaisuudessa tarvitaan. Tervetuloa tutustumaan Nestorin Ellin koteihin, tarjolla on viihtyisiä asuntoja yksiöistä tilaviin kolmioihin!

KATSO VIDEO TÄSTÄ!

”Digitaaliset työympäristöt: Parempaa yhteisöllistä ongelmanratkaisua ja hyvinvointia” -hanke tuottaa tietoa työntekijöiden teknologisesta ydinosaamisesta ja työhyvinvoinnista. Lisäksi sen tutkijat kehittävät työpaikoille ratkaisuja digitaitojen ja hyvinvoinnin tueksi yhdessä seitsemän yhteistyöyrityksen ja kahden sairaanhoitopiirin kanssa. Työsuojelurahasto on myöntänyt 165 000 euron rahoituksen tälle Hämäläisen johtamalle ”Well@DigiWork”-hankkeelle.

– Digitalisoituminen muuttaa ammatteja ja työelämää. Yhtäältä se tarjoaa uusia mahdollisuuksia työn tekemisen ja työajan käytön tehostamiseen. Toisaalta tarvitaan uudenlaista osaamista, joka tukee paitsi teknologisia taitoja, myös yhteisöllisen työn ja vuorovaikutuksen taitojen vahvistumista, tutkijat KM Kirsi Heinonen ja KTT Kirsi Lainema toteavat.

Teknologinen ydinosaaminen käsittää uusien teknologioiden sujuvan hallinnan lisäksi esimerkiksi kriittistä tiedon arviointia, sisällöntuotantoa, yhteisöllistä ongelmanratkaisua, tiedon jakamista ja vastuullista toimintaa. Parhaimmillaan teknologia innostaa, nopeuttaa ja helpottaa työtä vapauttaen aikaa merkityksellisiin tehtäviin. Digityö edellyttää erilaisten vuorovaikutuksen tapojen sujuvaa yhdistämistä, jota teknologiat voivat tukea.

Hämäläisen ja tutkimusryhmän aiemmissa OECD:n tutkimusaineistoon pohjautuvissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että suomalaisten teknologinen ydinosaaminen on epätasaisesti jakautunutta. Erityisesti alle 40-vuotiaiden työntekijöiden osaamiserot ovat suuria, mikä on uhka työelämän kehitykselle.

Digitaalisuus on muuttanut työn luonnetta ja työympäristöjä. Muutokset koskettavat sekä työntekijöiden osaamisvaatimuksia että työhyvinvointia. Viime aikoina on huomattu, että monista hyvistä puolistaan huolimatta digitalisoituminen kuluttaa työntekijää aiemmasta poikkeavilla tavoilla.

– Digitaalisesta työstä on tullut fragmentoitunutta ja pahimmillaan työntekijät kokevat työn tekemisen olevan vaikeampaa ja stressaavampaa. Teknologisoitumisen aiheuttaman muutoksen seurauksena on tärkeää ymmärtää digitaalisten työympäristöjen, teknologisen osaamisen ja työntekijöiden työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä sekä löytää uusia ratkaisuja työntekijöiden tueksi, Magisys Oy:n toimitusjohtaja, KTT Timo Lainema kertoo. Hänen yrityksensä on mukana Well@DigiWork-hankkeessa.

Hanke sijoittuu Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitokselle ja integroituu yliopiston strategiseen painopistealueeseen Oppiminen, opetus ja kehitystä tukevat kasvu- ja oppimisympäristöt sekä tulevaan strategiaan Hyvinvoiva ihminen. Kasvatustieteiden laitoksella on pitkät perinteet työelämän tutkimuksessa. Professori Raija Hämäläinen toimii varajohtajana MultiLeTe 2 (Monitieteinen oppimisprosessien ja opetuksen tutkimus / Multidisciplinary Research on Learning and Teaching – Phase 2) -profilointihankkeessa.

Tsekkaa myös Sportting.fi sivuston aiheita!

Hyvinvointiala HALI ry esittää, että hallitusohjelmaan sisällytettäisiin kirjaus ikääntyneille suunnatusta laajennetusta kotitalousvähennysoikeudesta. Kotitalous-, hoiva- ja hoitopalveluissa työn osuus on noin 90 prosenttia. Oikeus voitaisiin antaa esimerkiksi yli 75 -vuotiaille kotona asuville. He asuvat usein yksin ja heidän keskimääräiset eläkkeensä ovat melko pieniä. Verovähennyksen myötä ikääntyneiden mahdollisuuksia käyttää kotiin vietäviä hoiva- ja hoitopalveluita parannettaisiin. Samalla edistettäisiin ikääntyneiden kotona asumisen edellytyksiä.

Merkittävät myönteiset yhteiskunnalliset vaikutukset

Hoiva- ja hoitopalveluiden piiriin joutumista voidaan ennaltaehkäistä ja siirtää tukemalla kotona pärjäämistä eri tavoin. Yksin asuvien osalta kyse on myös turvallisuuden lisääntymisestä. Asuminen palvelutalon tehostetussa hoivassa maksaa kuukaudessa noin 4 000 euroa. Myös julkisen kotihoidon tuottamisen tuntihinta on korkea (kunnissa keskimäärin 70-80 euroa hoitotunnilta, NHG selvitys 3/2019). On arvioitavissa, että verovähennyksen myötä saamatta jäävät verotulot ovat vähäiset verrattuna palvelukäytön vähentymisen tai myöhentymisen kautta saatuihin julkisen talouden säästöihin.

Kohdennetaan vähennys yli 75-vuotiaille

Vähennys voitaisiin rajata koskemaan vain omassa asunnossa tehtävää työtä. Keskeisin kohderyhmä ovat yli 75 -vuotiaat tällä hetkellä julkisen palvelujärjestelmän ulkopuolella olevat. Koska monien vanhusten eläkkeet ovat varsin pieniä, voitaisiin verovähennysoikeus antaa myös heidän lapsilleen ja lapsenlapsilleen omaisen puolesta maksamista verovähennykseen oikeuttavista palveluista.

Yli 75 -vuotiaiden ikäryhmä kasvaa koko ajan ja siksi laajennettu kotitalousvähennys ennaltaehkäisisi tehokkaasti painetta julkisen sektorin palvelujärjestelmää kohtaan ja vastaisi piilevään kysyntään.

Hallinnollisen taakan minimoimiseksi palvelun laskutuksessa voitaisiin siirtyä Ruotsin mallin mukaiseen järjestelmään, jossa tuottaja voi hakea vähennyksen ostajan puolesta ja vähennys huomioitaisiin jo palvelun tuottamishetkellä. Myös 100 euron omavastuuosuuden poisto vähentäisi hallintoa vaikuttamatta merkittävästi kertyvään verotuloon.

Vähennyksen taso

Ennen vuotta 2012 vähennyksen kokonaismäärä oli 3 000 euroa ja korvausosuus oli 60 %.  Kustannustason noustua oleellisesti tuohon ajankohtaan verrattuna korvaustasoa pitäisi nostaa. Hyvinvointiala HALI ehdottaa 4 000 euron korvaustasoa ja nykyisen korvausosuuden nostamista 10 prosentilla eli 60 prosenttiin.

Kotitalousvähennykseen oikeuttavat kustannukset olivat vuonna 2016 yhteensä noin 280 miljoonaa, josta hoiva- ja hoitotyön osuus oli lähes 50 miljoonaa (Lith Consulting 2018). Summat ovat merkittäviä, pienten yritysten ja järjestöpohjaisten tuottajien näkökulmasta. Näille tuottajille kotitalousvähennys luo myös uusia yritystoiminnan mahdollisuuksia ja samalla työpaikkoja.

Katso myös ihmeessä urheillaan.fi sivuston tarjonta!