7.3 C
Helsinki
maanantai, 25 marraskuun, 2024
Koti Blogi Sivu 32

Huolet eivät lomaile – Miten kuntasi mielenterveyspalvelut toimivat kesällä?

Kesä näkyy Mielenterveyden keskusliiton neuvontapalveluissa lisääntyneinä yhteydenottomäärinä. Mielenterveyden keskusliitto haluaa muistuttaa, että mielenterveyspalvelujen järjestäminen on kuntien järjestämisvelvollisuuden piirissä myös loma-aikoina.

Kesä aiheuttaa monenlaisia katkoksia yhteiskuntamme palveluihin, ja monet kuntien tarjoamat mielenterveyspalvelut ovat suljettuina tai vajaamiehityksellä koko heinäkuun ajan. Kesän aikana mielenterveyspotilaita hoidetaan akuuttiosastoilla tai hoitoa siirretään syksymmälle. Mielenterveyspalvelujen järjestäminen on kuntien järjestämisvelvollisuuden piirissä myös loma-aikoina.

Kesä näkyy Mielenterveyden keskusliiton neuvontapalveluissa lisääntyneinä yhteydenottomäärinä. Mielenterveyden keskusliiton neuvontapuhelimeen vastaa koko kesän ajan ammattilainen arkisin klo 10.00–15.00. Neuvontaamme voi olla yhteydessä, kun kuormittunut elämäntilanne tuntuu liian raskaalta sietää yksin, huoli omaan tai läheisen elämään liittyvistä asioista kasvaa liian suureksi tai asioiden hoitaminen itsenäisesti tuntuu muutoin mahdottomalta.

Kesällä mieltä painaa toimeentulon ja hoidon saannin epävarmuus.

”Kesällä neuvontaamme tulevat puhelut koskevat usein toimeentuloon liittyvien häiriöiden aiheuttamaa hätää tai läheisten huolta avun tai hoidon saamisesta. Yhä useammin kyseessä on kriisiytyneitä elämäntilanteita, joissa kasautuneet huolenaiheet vievät helposti ihmiseltä toimintakyvyn kokonaan. Alentunut toimintakyky ja taloudelliset ongelmat taas näkyvät usein myös vaikeuksina parisuhteessa ja perheessä. Oli tilanne mikä tahansa, meille voi aina soittaa. Erilaisen arjen kiemurat ja haastavatkin tilanteet ovat meille tuttuja”, kertoo neuvontatyön koordinaattori Milla Ristolainen.

Mielenterveyden keskusliiton valtakunnallisessa neuvontapalvelussa kohtaamme vuosittain lähes 12 000 ihmistä pienine ja suurempine huolineen.

Leimaantumisen pelko hidastaa avun hakemista mielenterveysongelmiin

Taklaa stigma -kampanja haluaa poistaa mielenterveysongelmien aiheuttamaa stigmaa: stigman aiheuttamaa häpeän tunnetta, joka johtaa mielenterveysongelmia kokeneen osallisuuden heikkenemiseen sekä mielenterveysongelmiin liittyviä ennakkoluuloja, jotka vaikuttavat osallistumisen mahdollisuuteen.

Mielenterveyden ongelmista puhutaan avoimemmin kuin aiemmin, mutta tästä huolimatta mielenterveyden ongelmat kantavat päällään stigmaa. Stigma vähentää hoitoon hakeutumista, kun ihminen ei uskalla hakea apua leimautumisen pelossa. Hoidon mahdollisimman aikainen aloittaminen mielenterveysongelmien hoidossa on todettu tärkeäksi toipumisen kannalta.

“Meillä Suomessa mielenterveysongelmista puhuminen on päässyt siihen pisteeseen, että voimme myöntää, että mielenterveysongelmia on paljon ja ihmiset kertovat avoimesti mielenterveysongelmiin liittyvistä diagnooseistaan. Emme kuitenkaan ole päässeet diagnoositasolta yhtään eteenpäin, ja se on pahasti leimaavaa. Ihmisen elämään liittyy niin paljon muutakin kuin diagnoosi, ja mielenterveyden ongelmia kokenut ihminen pitäisi nähdä kokonaisuutena, ei vain diagnoosin kautta”, kertoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Ihmisen oma kokemus avun tarpeesta ei nykymallilla riitä hoidon saamiseksi mielenterveysongelmiin. Kun kyseessä ovat mielenterveysongelmat, ihminen tarvitsee diagnoosin saadakseen hoitoa. Tämä on hidas prosessi, joka hidastaa myös toipumista.

“Kun ihminen hakeutuu kivun vuoksi hammaslääkäriin, kukaan ei kyseenalaista hänen kiputuntemustaan ja akuuttiajan saa samalle päivälle. Kun ihminen hakeutuu hoitoon psyykkisen pahoinvoinnin vuoksi, hän joutuu mankeliin ja testeihin ennen kuin saa hoitoa. Jos ihmisellä tunne, ettei voi hyvin ajatustensa kanssa, apua pitäisi saada nopeasti, jotta toipuminen voisi alkaa eikä tilanne pääsisi pahenemaan”, Sydänmaanlakka pohtii.

Joka viides suomalainen sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä. Ainakin joka kymmenes tai ehkä jopa joka viides suomalainen kokee elämänsä varrella ainakin yhden vakavan masennusjakson.

Stigma eli häpeäleima

Leimaantuessa ihminen määritellään muiden ihmisten taholta toisenlaiseksi liittämällä häneen ei-toivottuja ominaisuuksia. Stigmaan liittyy uskomuksia, ennakkoluuloja ja syrjintää stigmatisoituneita ryhmiä kohtaan, joka johtaa ei-toivottuihin ja osin tiedostamattomiin käyttäytymismalleihin. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi työpaikan tai asunnon saamiseen. 

Mielenterveysongelmiin liittyvät stigma, ennakkoluulot ja leimautumisen pelko hidastavat myös hoitoon hakeutumista ja vähentävät mahdollisuuksia osallisuuteen.

Taklaa stigma -kampanja haluaa poistaa mielenterveysongelmien aiheuttamaa stigmaa: stigman aiheuttamaa häpeän tunnetta, joka johtaa mielenterveysongelmia kokeneen osallisuuden heikkenemiseen sekä mielenterveysongelmiin liittyviä ennakkoluuloja, jotka vaikuttavat osallistumisen mahdollisuuteen.

Taklaa stigma -kampanja on toteutettu yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin, Kokoa ry:n, Taiteen Sulattamon ja Kukunorin kanssa.

Taklaa Stigma -kampanjan Facebook-sivu: https://www.facebook.com/taklaastigma/

Taklaa Stigma -kampanjan verkkosivut: https://www.mtkl.fi/toimintamme/taklaastigma/

Liikuta selkääsi myös kesällä

Kesällä moni pitää taukoa säännöllisistä liikuntaharrastuksista. Pieni kesätauko tekee hyvää, mutta tyystin ei liikuntaa kannata unohtaa. Selkä tarvitsee säännöllistä liikettä pysyäkseen terveenä ja toimintakykyisenä. Lue Selkäliiton vinkit kesäliikuntaan.

Selkä tykkää monipuolisesta liikunnasta ja säännöllinen liikunta ehkäisee selkävaivoja. Kesä on mitä otollisinta aikaa kokeilla uusia lajeja ja kesäinen luonto tarjoaa liikunnan harrastamiseen upeat, ilmaiset puitteet. Esimerkiksi pururatoja, ulkokuntosaleja, luonnon vesiä ja erilaisia metsämaastoja kannattaa hyödyntää. Lisäksi monia lajeja, kuten melontaa, SUP-lautailua tai rullaluistelua, pääsee kokeilemaan edullisesti. Useilla paikkakunnilla järjestetään myös puistojumppia.

Kesälomalla kannattaa nauttia aikatauluttomuudesta ja tehdä asioita sen mukaan, mikä sillä hetkellä tuntuu hyvältä.  

– Liikunnan ei tarvitse kesälläkään olla tiukkapipoista suorittamista, vaan itselle mieluisten ja hyvää oloa lisäävien asioiden tekemistä vaikka hyötyliikunnan muodossa. Esimerkiksi marjametsässä samoilu, piha- ja puutarhatyöt ja mattojen pesu ovat hyvää hyötyliikuntaa. Kauppa- ja asiointimatkat voi hoitaa auton sijasta pyörällä tai kävellen, ja näin kerryttää arvokkaita terveyttä edistäviä kilometrejä, vinkkaa Selkäliiton selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola.

Vaikka liikunta kesälomalla jäisikin vähemmälle, ei siitä kannata huolestua. Peruskunto ei romahda muutamassa viikossa. Saavutettu kuntotaso pysyy yllä huomattavasti pienemmällä liikunnan määrällä kuin mitä sen aikaansaamiseksi on tarvittu.

Nappaa joogamatto kainaloon ja joogaa vaikka laiturin nokassa. Kaunis kesämaisema ja veden liplatus hellivät aisteja.

Vinkkejä kesäliikuntaan

  1. Riko rutiineja ja kokeile uutta liikuntamuotoa, tai osallistu ohjatulle tunnille, niin pääset alkuun kokeneiden ohjaajien avustamana. Lajikokeilut tarjoavat uusia elämyksiä ja keholle uudenlaista haastetta.
  2. Hyödynnä paikkakuntasi ulkoliikuntapaikkoja ja -maastoja. Ulkona liikkuminen on ilmaista ja virkistää mieltä.
  3. Pidä peruskuntoa yllä hyötyliikunnalla. Poimi marjoja, puuhaile puutarhassa, pyöräile tai kävele kauppaan tai tutustu lomakohteeseen jalkaisin auton sijaan.
  4. Rentoudu luonnossa liikkuen. Samoile metsässä, ihaile kauniita maisemia ja kuuntele metsän ääniä. Rentoutuminen vähentää kehon jännittyneisyyttä, rauhoittaa mieltä ja lievittää kipuja.
  5. Ota iisisti. Sekä keho että mieli tarvitsevat aikaa myös palautua. Palautumista edistää mikä tahansa itselle mieluinen toiminta, kuten harrastus, urheilu, ystävien tapaaminen tai leppoisa oleskelu.
  6. Älä stressaa liikunnasta. Peruskunto ei muutaman kevyemmin liikutun viikon aikana katoa.

Lue lisää vinkkejä kesäliikuntaan Selkäliiton Selkäkanavalta: selkakanava.fi/ota-ilo-irti-kesan-liikuntamahdollisuuksista.

Selkäliitto ry

Kymmenet startup -yritykset kehittivät palveluja mielen hyvinvoinnin turvaamiseksi – Fifth Corner Inc ja Meru Health voittivat If Haasteen

Joka neljäs Kelan maksamista sairauspäiväkorvauksista johtuu mielenterveyshäiriöistä. Sairastumisen riski on suurin elämänvaiheissa, joissa ihminen kokee merkittäviä muutoksia tai omassa kehityksessä tapahtuu harppauksia. Huhtikuussa vakuutusyhtiö If heitti haasteen suomalaisille start-upeille, yrityksille, yhteisöille ja kehitystiimeille: tavoitteena oli löytää luova ja mahdollisimman vaikuttava idea tai olemassa oleva malli mielenterveyteen liittyvästä digitaalisesta palvelukonseptista, jota lähdetään yhdessä kehittämään todelliseksi digitaaliseksi palveluksi.

If Haaste huipentui 17.6. 2019 Teijon kansallispuistossa Mathildedalissa järjestettyyn haastetapahtumaan, johon osallistui viisi loppusuoralle valittua tiimiä. Kaiken kaikkiaan 28 tiimiä haki mukaan haasteeseen tavoitteena päästä kehittämään eteenpäin palveluja mielen hyvinvoinnin turvaamiseksi.

If Haasteen voittajiksi valittiin kaksi tiimiä, Fifth Corner Inc ja Meru Health.

”Päädyimme näihin kahteen tiimiin, koska heillä on yhdessä vaikuttava kokonaisuus, heidän palvelunsa voidaan räätälöidä henkilökohtaisesti ja ne ovat helposti skaalattavia myös digitaalisesti. Tiimit ovat myös valmiita muokkaamaan omia nykyisiä palveluitaan yhteistyössä. Kummastakin tiimistä löytyy intoa, joka saa posket hehkumaan” kertoo tuotejohtaja Tiina Pajamo Ifistä.

Fifth Corner Inc on kehittänyt You-valmennuspalvelun, jossa kyselytutkimuksella kartoitetaan hyvinvoinnin haasteita. Kullekin käyttäjälle laaditaan valmennusohjelma matemaattisen algoritmin avulla. Käyttäjä saa avukseen tehtäviä, jotka johdattavat hänet askel askeleelta kohti haasteiden selättämistä. Fifth Corner Inc on jo tähän mennessä pystynyt saamaan näyttöä palvelun vaikuttavuudesta. Vielä 12 kuukautta valmennusohjelman jälkeen 83 % käyttäjistä kokee saavansa hyötyä arkeensa ohjelman toteuttamisesta.

Meru Health on luonut matalan kynnyksen tukipalvelun ihmisille, joilla on todettu masennus- tai ahdistusoireita tai muuta mielenterveydellisen hoidon tarvetta. Meru Healthin palvelu muodostuu 12 viikon hoito-ohjelmasta. Palvelussa on käytössä chatin kautta oma terapeutti, anonyymi vertaistukiryhmä sekä päivittäisiä harjoitteita. Meru Healthin palvelu jatkaa siitä hyvinvoinnin ylläpitämistä siitä, mihin Fifth Corner Incin palvelu päättyy.

”Starttaamme kehitystyön uudesta henkisen hyvinvoinnin palvelusta yhdessä voittajatiimien kanssa kesän jälkeen. Ensin suunnittelemme yritykselle suunnatun matalan kynnyksen ratkaisun terveysvakuutusta täydentämään. Tärkeintä on löytää yhdessä tiimien kanssa epäkimurantti tapa tarjota palvelu Ifin yritysasiakkaiden käyttöön”, kertoo Ifin terveyspalveluista vastaava johtaja Mika Perttu.


Kiinnostaako sinua elektroninen urheilu eli esports? Katso myös ihmeessä e-urheilua.comin aiheita!

Tiedätkö, miten kehosi voi?

Säännölliset tutkimukset ennaltaehkäisevät terveyspulmia ja antavat tarkempaa tietoa omasta voinnista. Tiesitkö, että laboratoriokokeisiin pääsee myös ilman lääkärin lähetettä? 

Monet epämääräiset oireet voivat kieliä terveysongelmista: väsymys voi johtua esimerkiksi vähäisestä unenmäärästä, anemiasta, sydän- ja verisuonitaudista tai vitamiinien ja kivennäisaineiden epätasapainosta.

– Jos korjausliike elämäntavoissa ei auta, laadukkailla laboratoriokokeilla voi vaivattomasti selvittää tilanteen. Oma hyvinvointi kannattaa ottaa omiin käsiin eikä jäädä miettimään, mistä erilaiset oireet saattaisivat johtua, SYNLABin kliinisen kemian ylilääkäri Tommi Vaskivuo sanoo.

Pysy ajan tasalla terveydentilastasi

Monet sairaudet ovat helposti havaittavissa nykypäivän tutkimusmahdollisuuksilla. Joskus vakavatkin terveysongelmat alkavat ja etenevät ilman erityisiä oireita ja antavat varoitusmerkkejä vasta, kun sairaus on edennyt pidemmälle.

– Verikokeilla voidaan kartoittaa useiden sairauksien riskiä ja löytää selityksiä oireisiin. Säännöllisillä tutkimuksilla voi ennaltaehkäistä terveysongelmia ja seurata omaa hyvinvointia, Vaskivuo sanoo.

SYNLABin Terveystarkastuspaketti

Yli 40 maassa toimiva SYNLAB on koonnut tärkeimmät laboratoriokokeet edullisiin paketteihin. Terveystarkastuspaketti sisältää 13 verikoetta.

– Kokeiden tulokset kertovat yleisen terveydentilan lisäksi immuunijärjestelmän vahvuudesta, munuaisten, maksan ja kilpirauhasen toiminnasta sekä auttavat arvioimaan sydän- ja verisuonisairauksien syntymisen riskiä. Paketti sisältää myös verensokerin, kolesterolin, raudan ja D-vitamiinin pitoisuusmääritykset, Tommi Vaskivuo valottaa. |

Helppoa ja nopeaa

SYNLABin laboratoriot palvelevat ympäri Suomen. Tutkimukseen ei tarvita lääkärin lähetettä. Tulokset valmistuvat kolmessa työpäivässä – ja ne löytyvät sähköisestä Terveyskansio-palvelusta.

Treenaatko fiksusti?

Liikunta on monelle osa terveellistä elämäntapaa. Jotkut meistä nauttivat leppoisasta liikunnasta, toiset treenaavat tavoitteellisemmin. Jos treeni ei kuitenkaan jostain syystä tunnu luistavan, on mahdollista käydä testaamassa urheilijalle tärkeät veriarvot, jotka sisältyvät Liikkujan tutkimuspakettiin.


Katso uutisia ja vinkkejä harrastuksia harrasta.fi

Kymmenet startup -yritykset kehittivät palveluja mielen hyvinvoinnin turvaamiseksi

Joka neljäs Kelan maksamista sairauspäiväkorvauksista johtuu mielenterveyshäiriöistä. Sairastumisen riski on suurin elämänvaiheissa, joissa ihminen kokee merkittäviä muutoksia tai omassa kehityksessä tapahtuu harppauksia. Huhtikuussa vakuutusyhtiö If heitti haasteen suomalaisille start-upeille, yrityksille, yhteisöille ja kehitystiimeille: tavoitteena oli löytää luova ja mahdollisimman vaikuttava idea tai olemassa oleva malli mielenterveyteen liittyvästä digitaalisesta palvelukonseptista, jota lähdetään yhdessä kehittämään todelliseksi digitaaliseksi palveluksi.

If Haaste huipentui 17.6. 2019 Teijon kansallispuistossa Mathildedalissa järjestettyyn haastetapahtumaan, johon osallistui viisi loppusuoralle valittua tiimiä. Kaiken kaikkiaan 28 tiimiä haki mukaan haasteeseen tavoitteena päästä kehittämään eteenpäin palveluja mielen hyvinvoinnin turvaamiseksi.

If Haasteen voittajiksi valittiin kaksi tiimiä, Fifth Corner Inc ja Meru Health.

”Päädyimme näihin kahteen tiimiin, koska heillä on yhdessä vaikuttava kokonaisuus, heidän palvelunsa voidaan räätälöidä henkilökohtaisesti ja ne ovat helposti skaalattavia myös digitaalisesti. Tiimit ovat myös valmiita muokkaamaan omia nykyisiä palveluitaan yhteistyössä. Kummastakin tiimistä löytyy intoa, joka saa posket hehkumaan” kertoo tuotejohtaja Tiina Pajamo Ifistä.

Fifth Corner Inc on kehittänyt You-valmennuspalvelun, jossa kyselytutkimuksella kartoitetaan hyvinvoinnin haasteita. Kullekin käyttäjälle laaditaan valmennusohjelma matemaattisen algoritmin avulla. Käyttäjä saa avukseen tehtäviä, jotka johdattavat hänet askel askeleelta kohti haasteiden selättämistä. Fifth Corner Inc on jo tähän mennessä pystynyt saamaan näyttöä palvelun vaikuttavuudesta. Vielä 12 kuukautta valmennusohjelman jälkeen 83 % käyttäjistä kokee saavansa hyötyä arkeensa ohjelman toteuttamisesta.

Meru Health on luonut matalan kynnyksen tukipalvelun ihmisille, joilla on todettu masennus- tai ahdistusoireita tai muuta mielenterveydellisen hoidon tarvetta. Meru Healthin palvelu muodostuu 12 viikon hoito-ohjelmasta. Palvelussa on käytössä chatin kautta oma terapeutti, anonyymi vertaistukiryhmä sekä päivittäisiä harjoitteita. Meru Healthin palvelu jatkaa siitä hyvinvoinnin ylläpitämistä siitä, mihin Fifth Corner Incin palvelu päättyy.

”Starttaamme kehitystyön uudesta henkisen hyvinvoinnin palvelusta yhdessä voittajatiimien kanssa kesän jälkeen. Ensin suunnittelemme yritykselle suunnatun matalan kynnyksen ratkaisun terveysvakuutusta täydentämään. Tärkeintä on löytää yhdessä tiimien kanssa epäkimurantti tapa tarjota palvelu Ifin yritysasiakkaiden käyttöön”, kertoo Ifin terveyspalveluista vastaava johtaja Mika Perttu.

Riittävä proteiinin saanti on yhteydessä pienempään haurastumisen riskiin

Vanhuuteen liittyvän haurastumisen ja sen esiasteen riski on pienempi naisilla, jotka saavat ruokavaliostaan riittävästi proteiinia, osoittaa tuore tutkimus. Riittäväksi saanniksi määriteltiin pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaisesti 1,1 g proteiinia painokiloa kohden päivässä.

Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan OSTPRE-FPS-tutkimuksesta saadut tulokset julkaistiin European Journal of Nutrition -lehdessä.

Vanhuuden haurastumiseen ja raihnaisuuteen liittyy suurentunut riski liikuntakyvyn rajoittumiseen, kaatumisiin, murtumiin, sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Haurastumisen taustalla voi olla virheravitsemus, joka tarkoittaa epätasapainoista ravintoaineiden saantia.

Ikääntyneiden ravitsemuksessa keskeisenä pidetään proteiinin saantia, joka vaikuttaa lihaskuntoon. Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa yli 65-vuotiaille suositellaan proteiinia 1,2–1,4 g painokiloa kohti päivässä. Pohjoismaisissa suosituksissa määrä on 1,1–1,3 g painokiloa kohti. Tämä proteiinimäärä ylläpitää fyysistä toimintakykyä ikääntyneillä. Sen yhteyttä haurastumiseen ei kuitenkaan ole ennen tutkittu.

Nyt julkaistun tutkimuksen tavoitteena oli arvioida proteiinin saannin yhteyttä haurastumiseen ikääntyneillä naisilla. Tutkimukseen osallistui 440 naista kuopiolaisesta OSTPRE-FPS-tutkimuksesta. Osallistujien ikä oli 65–72 vuotta. Ruokavaliota ja ravintoaineiden saantia selvitettiin aluksi kolmen päivän ruokapäiväkirjanpidon avulla. Haurastumista mitattiin kolme vuotta myöhemmin.  

Haurastumisen osa-alueita ovat heikko käden puristusvoima, hidas kävelyvauhti, vähäinen fyysinen aktiivisuus, väsymys, jota mitattiin tyytymättömyydellä elämään, ja yli viiden prosentin painon alenema. Naiset, joilla oli vähintään kolme näistä piirteistä, luokiteltiin haurastuneiksi, ja yksi tai kaksi piirrettä katsottiin haurastumisen esiasteeksi.

Tulosten mukaan naisilla, joilla proteiinin saanti oli suositusten mukainen eli vähintään 1,1 g painokiloa kohti, oli pienempi haurastumisen ja sen esiasteen vaara. Lisäksi suurempi eläinperäisen proteiinin saanti oli yhteydessä pienempään haurastumisen vaaraan.

– Riittävä proteiinin saanti on tärkeä osa ikääntyneiden terveellistä ravitsemusta. Se auttaa lihaskunnon ylläpitämisessä ja voi näiden tulosten mukaan myös estää haurastumista, yliopistonlehtori Arja Erkkilä toteaa.

Suositeltava 1,1 g proteiinia painokiloa kohti tarkoittaa 70 kg:n painoiselle henkilölle vähintään 80 g proteiinia päivässä. Annoksessa broilerin rintafilettä on noin 25 g, yhdessä kananmunassa 7 g ja kahdessa viipaleessa täysjyväleipää 6 g proteiinia.

Tutkimusartikkeli: Masoud Isanejad, Joonas Sirola, Toni Rikkonen, Jaakko Mursu, Heikki Kröger, Sarang Latif Qazi, Marjo Tuppurainen, Arja T. Erkkilä. Higher protein intake is associated with a lower likelihood of frailty among older women, Kuopio OSTPRE-Fracture Prevention Study. European Journal of Nutrition, May 2019. DOI: 10.1007/s00394-019-01978-7

Riittämättömän liikunnan haastetta ei ratkaista yksin

Vain viidesosa aikuisista ja kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Liikunta ajatellaan usein erillisenä elämänalueena, jota erityisesti lähdetään harrastamaan. Liian vähäinen liikkuminen vaikuttaa niin yksilöiden hyvinvointiin ja elämänlaatuun kuin laaja-alaisesti yhteiskunnan eri sektoreilla, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin, työkykyyn ja sotilaallisen valmiuden suorituskykyyn.

Suomalaiset ovat aktiivisia liikunnan harrastajia, mutta siitä huolimatta ihmiset liikkuvat kokonaisuudessaan yhä vähemmän. Lisääntynyt liikunnan harrastaminen ei ole riittänyt korvaamaan muun elämäntavan fyysistä passiivisuutta. Ihmisten arki kuluu suurelta osin eri hallinnonalojen vaikutuspiirissä varsinaisen liikuntahallinnon toimenpiteiden ulottumattomissa, kuten varhaiskasvatuksessa, kouluissa, työpaikoilla tai näiden välisillä matkoilla.

Valtion keskushallinto muodostuu 12 ministeriöstä ja niiden alaisista virastoista ja laitoksista. Käytännössä kaikkien hallinnonalojen toimilla vaikutetaan väestön liikkumiseen ja liikuntaan. Valtion liikuntaneuvoston tehtävänä on arvioida koko valtionhallinnon toimenpiteiden vaiku­tuksia liikunnan alueella. Liikuntaneuvosto on valmistellut yhteistyössä ministeriöiden kanssa ministeriöiden liikunnan ja liikkumisen tuloskortit. Tuloskorteissa kuvataan kunkin ministeriön intressi, tavoitteet, toimenpiteet, resurssit, mittarit, keskeinen lainsäädäntö ja keskeiset kehit­tämiskohteet liittyen liikkumisen ja liikunnan edistämiseen.

Esimerkiksi puolustusministeriön hallinnonalalla oleellista on edistää liikuntaa sotilaallisen valmiuden suorituskyvyn näkökulmasta. Ympäristöministeriötä kiinnostaa hyvinvoiva ihminen hyvinvoivassa ympäristössä ja luontosuhteen kehittäminen liikunnan avulla. Opetus- ja kulttuuriministeriössä perusopetuksen näkökulmasta liikunta edistää oppimista ja nuorisopolitiikan näkökulmasta osallisuutta. Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on kehittää kestävää liikkumista, yhtenä keinona fyysisesti aktiiviset kulutavat kuten pyöräily.    

Ministeriöiden liikunnan ja liikkumisen tuloskorttien avulla lisätään ymmärrystä ja tietoa eri hallinnonalojen toimenpiteistä ja intresseistä liikkumi­sen ja liikunnan edistämisessä. Mikäli liian vähäiseen liikuntaan halutaan puuttua valtionhallinnossa toden teolla, on asiaa alettava tarkastelemaan yhä poikkihallinnollisemmin.

Valtion liikuntaneuvosto ja valtion nuorisoneuvosto