Kansalaiset suhtautuvat pääsääntöisesti positiivisesti MyDatan hyödyntämiseen terveydenhuollossa. Jopa 2/3 kansalaisista mittaa tai on kiinnostunut mittaamaan omaa terveyttään ja yli puolet on kokenut mittaamiseen liittyviä hyötyjä. Kuitenkin ainoastaan 15% on hyödyntänyt mittaamaansa tietoa terevydenhuollon käynnin yhteydessä.

Kestävä Terveydenhuolto –hankkeen teettämässä kyselytutkimuksessa selvitettiin kansalaisten näkemyksiä ja kokemuksia MyDatan käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa. MyDatalla tarkoitetaan tässä yhteydessä tietoa, jota henkilö kerää itse itsestään terveysteknologian avulla. Tämä tieto voi olla esimerkiksi älyrannekkeen avulla kerättyä tietoa fyysisestä aktiivisuudesta, palautumisesta tai unen laadusta. Kyselytutkimukseen vastasi 1021 henkilöä, ja sen toteutti Kantar TNS ajalla 16.-21.5.2019. Kyselytutkimuksen tuloksia esiteltiin myös terveydenhuollon ammattilaisille ja pyydettiin heiltä näkemyksiä ja kommentteja tuloksiin.

Mitattuja tietoja ei hyödynnetä osana terveydenhuoltoa

Kyselytutkimuksen perusteella kansalaisten suhtautiminen MyDatan hyödyntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa on positiivista. Yhteensä 2/3 kansalaisista joko mittaa tai on kiinnostunut mittaamaan omaa terveyttään. Eniten kansalaisia kiinnostaa mitata terveysteknologian avulla omaa fyysistä aktiivisuuttaan. Suurin motivaatiotekijä oman terveyden mittaamiseen on suurimmalla osalla vastaajista halu parantaa omaa jaksamista, terveyttä tai vointia.

Kyselytutkimukseen vastanneista yli puolet kokevat, että terveyden mittaamisesta on ollut heille itselleen hyötyä. Kuitenkin vajaat puolet vastaajista ei koe saaneensa mittaamisesta hyötyä. Ainoastaan 15% on omatoimisesti hyödyntänyt mittaamiaan tietoja terveydenhuollon vastaanotolla.

• Oli yllättävää, miten myönteisesti väestö näyttää suhtautuvan terveyttään koskevan tiedon keruuseen ja hyödyntämiseen. Mittaamiskohteet ja motiivit ymmärrettävästi vaihtelevat iän mukaan. Terveydenhuollossa tulisi paremmin pystyä hyödyntämään tätä asiakkaidemme omaa aktiivisuutta ja itsemittauksen tuloksia, sanoo Heikki Pärnänen Lääkäriliitosta.
  
• MyDatan hyödyntäminen on mahdollisuus lisätä yhteistyötä kansalaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä. Tämä edellyttää kuitenkin uudenlaista osaamista myös terveydenhuollon ammattilaisille, mikä tuleekin huomioida koulutuksen kaikilla tasoilla, sanoo Kirsi Sillanpää Tehystä.

Tietojen hallinnointi halutaan säilyttää yksilöllä itsellään

Kyselytutkimukseen vastanneista lähes 90% on sitä mieltä, että jokaisella tulisi olla oikeus hallinnoida omaa terveystietoaan. Lähes yhtä moni on sitä mieltä, että kaiken terveystiedon tulisi kertyä samaan paikkaan. Vastaajista lähes ¾ suhtautuu positiivisesti siihen, että MyDatan avulla on mahdollista ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestä. MyDatan kansalaisia eriavoistavasta näkökulmasta on huolissaan noin 40% vastaajista.

• Terveyteen liittyvän eriarvoisuuden vähentämiseksi ja myös MyDatan laajemman hyödyntämisen näkökulmasta on tärkeää panostaa kansalaisten terveysosaamisen ja terveydenlukutaidon ylläpitoon sekä kehittämiseen. MyDatan kerääminen luo monenlaisia mahdollisuuksia, mutta yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeää, että tulevaisuudessa kaikilla on halutessaan mahdollisuus mitata omaa terveyttään sekä saada siihen ohjausta ja neuvontaa, sanoo Anne Knaapi SOSTEsta.

Katso myös e-urheiluun ja pelaamiseen liittyviä aiheita!

Sanotaan, että nykyinen yhteiskunta digilaitteineen pikemminkin passivoi kuin aktivoi terveydelle suotuisaan käyttäytymiseen. Uutta teknologiaa voidaan kuitenkin hyödyntää myös terveyden edistämisessä ja kansansairauksien ennaltaehkäisyssä.

Millaisia ovat kansansairauksien kustannukset sosiaali- ja terveydenhuollolle? Entä miten erilaiset elämäntapainterventiot ja hoitomuodot vaikuttavat kansansairauksien ennaltaehkäisyyn? Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tutkijat selvittivät näitä asioita Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa.

Tutkimuksessa analysoitiin Keski-Suomen, Kainuun ja Hämeenlinnan alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon rekisteriaineistoja. Tarkastelu osoitti, että vuosina 2013–2014 erikoissairaanhoidon asiakastapahtumissa kansansairaudet oli kattavasti kirjattu, mutta perusterveydenhuollossa käyntisyyt ja diagnoosit puuttuivat lähes 80 prosentissa tapahtumista. Epätarkkojen tietojen vuoksi kansansairauksien hoidon kustannusten ja ennaltaehkäisevien käytäntöjen vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa.

– Viime vuosina kirjaamisen tarkkuus on parantunut myös perusterveydenhuollossa. Kun tietojen kattavuus lisääntyy, voidaan arvioida tarkemmin myös ennaltaehkäisevien käytäntöjen vaikuttavuutta, kertoo tutkimusryhmässä mukana ollut tutkija Karoliina Kaasalainen.

Tutkimustieto auttaa kohdentamaan toimenpiteet oikein

Uusi hallitusohjelma korostaa investoimista ennaltaehkäisyyn sekä peruspalveluiden saatavuuden parantamista. Sote-uudistuksen tavoitteena on lisätä palvelujen yhtenäisyyttä muun muassa asiakassuunnitelmilla.

Hämeenlinnassa otettiin jo vuonna 2012 käyttöön hoitosuunnitelma, jonka vaikutuksia tarkasteltiin osana tutkimushanketta. Tulosten mukaan hoitosuunnitelman piirissä olleiden potilaiden terveydentila parani ja tarve kalliimpien palveluiden käytölle väheni neljän vuoden (2012–2016) tarkastelujaksolla.

Elämäntapainterventiot ovat investointi kansansairauksista aiheutuvien kulujen alentamiseen. Tätä ei aina nähdä, vaikka tutkimuksissa ennaltaehkäisyn terveydelliset ja taloudelliset hyödyt on laajasti tunnistettu. Tutkimustieto auttaa päättäjiä ja kansalaisia kohdentamaan ennaltaehkäisevät toimenpiteet oikeaan aikaan.

– Simulointi on interventioiden vaikuttavuuden tutkimuksessa uusi teknologia, jonka avulla voidaan oikean potilasdatan perusteella tuottaa reaalimaailman tilannetta vastaava aineisto ja analysoida eri interventioiden ja hoitomuotojen vaikuttavuutta, Kaasalainen sanoo.

Tulevaisuudessa panostettava analytiikkatyökalujen kehittämiseen

Informaatioteknologian tiedekunnan tutkimusryhmä arvioi tapahtumapohjaisen simuloinnin avulla kolmen erilaisen interventiomallin ja näiden yhdistelmän vaikutuksia diabeteksen hoitokustannuksiin. Kaikki interventiot tuottivat odotetusti kustannussäästöjä, kun sairastuneiden määrä väheni.

Havainnot data-analyyseista ja simuloinnista toivat esille tarpeen kehittää sekä tiedonkeruutapoja että analytiikkatyökaluja.

– Väestön terveyden edistämisen näkökulmasta tulevaisuudessa on tärkeää panostaa entistä enemmän sellaisten analytiikkatyökalujen hyödyntämiseen, jotka tuovat yhteen tietoja useista eri tietolähteistä ja mahdollistavat valtakunnallisesti ja paikallisesti kokonaiskuvan muodostamisen, toteaa tutkimuksen vastuullinen johtaja Pekka Neittaanmäki.

Aloe vera -kasvi on kiitollinen kasvatettava, vaikka et olisikaan viherpeukalo. Miksipä et siis piristäisi kotiasi tällä tyylikkäällä sisustusyksityiskohdalla? Tarvitset ainoastaan ison ruukun, kukkamultaa, rahkasammalta, soraa ja halutessasi kevytsoraa ja tietenkin Aloe veran pistokkaan. 

ISTUTTAMINEN

1. Levitä kerros soraa tai kevytsoraa ruukun pohjalle, jotta liika vesi pääsee valumaan pois.

2. Täytä puoli ruukkua kukkamullalla ja loput rahkasammalella.

3. Istuta Aloe veran pistokas ruukun keskelle ja peitä se mullalla lehtien hankaan asti.

4. Älä kastele kasvia noin kahteen viikkoon. Näin juuret saavat kasvaa rauhassa ennen kastelun aloittamista. 

HOITO

1. Sijoita Aloe vera aurinkoiseen paikkaan, valoisaan nurkkaan tai ulkoterassille.

2. Kastele niukasti noin joka toinen viikko.

3. Kasvi kasvaa yleensä nopeasti ja tuottaa pieniä versoja. Ota ne talteen, kun ne ovat kasvaneet hieman, ja istuta uusiin ruukkuihin. Hyvä nyrkkisääntö on, että versojen kannattaa antaa kasvaa noin neljän senttimetrin korkuisiksi ennen irrottamista ja uudelleenistuttamista.

4. Aloe vera tuottaa versoja nopeasti, ja siksi sinulla voi pian olla kokonainen lauma pieniä kasvinalkuja hoidettavanasi. Muista irrottaa versot emokasvista, jotta se saa kasvaa rauhassa. 

Vinkki!

Kesällä Aloe vera -kasvisi viihtyy ulkona aurinkoisella ja suojaisella paikalla. Muista kuitenkin suojata kasvi liialliselta sateelta, jotta se ei ala mädäntyä. 

• Sietää hyvin kuivuutta.
• Altistuu harvoin tuholaisille tai kasvitaudeille.
• Tuottaa happea ja poistaa hiilidioksidia ja on siksi hyödyllinen kasvi makuuhuoneessa.
• Selviää alimmillaan 5 °C:ssa, mutta silloin kasvia on kasteltava hyvin niukasti. 

Urheillaan? Katso myös urheillaan.fi sivuston tarjonta!