6.9 C
Helsinki
maanantai, 25 marraskuun, 2024
Koti Blogi Sivu 30

​Pyörä on taas keksitty

Kuva: Tiina Eloranta , kuvassa Tuija Brax

Uskollinen purjepurtilomme s/y Ajatella seilasi kanssamme kuluneena kesänä yli Suomenlahden, läpi Väinämeren aina Riianlahden pohjaan Väinäjoelle. Pitkähköjen merietappien jälkeen oli mukava satamissa vaihtaa navigointi- ja köysihommat pyöräilyyn. Pyörätiet ja -polut kutsuivat Dirhamissa, Muhussa, Kihnussa, Riaassa, Pärnussa, Vormsissa ja Haapsalussa sekä kesäpyöräilyn klassikossa, Hangossa.

Leppoisassa lomapyöräilyssä tulee miettineeksi, miksi arkipyöräily toisinaan herättää ristiriitoja, kun kesän liikenteessä näki vain hymyileviä ja toisensa huomioivia kävelijöitä, pyöräilijöitä ja autoilijoita. Miten säilyttää maltti, ilo ja joustavuus myös silloin, kun liikkeellä on paljon enemmän ihmisiä, kaikki tuntuvat olevan myöhässä ja monet omasta mielestään oikeassa ja muut tietenkin väärässä? Jonkinlainen liikenteen ritarillisuus olisi saatava leviämään meihin kaikkiin, kulloisesta liikkumistavastamme riippumatta. Harva meistä on yksiomaan jotakin näistä, vaan vuoroin ratissa, bussin penkillä, satulassa tai apostolin kyydillä.

Pyöräilyn ilo ja sen hyvät terveys- ja ilmastovaikutukset olivat näkyvässä roolissa kevään Sydänviikolla. Saimme hienosti väkeä liikkeelle yhdessä Suomen Ladun, Liikenneturvan ja Pyöräilykuntien verkoston kanssa. Lapsiperheille Sydänliitto antaa pyörävinkkejä Neuvokas perhe -ohjelman Hei me pyöräillään -videosarjan avulla. Yleisimpiin sähköpyöräkysymyksiin löytyy vastauksia esimerkiksi Helenin verkkosivuilta.

Sähköpyöräily edistää sydänterveyttä monella tapaa, sillä se tekee pyöräilystä houkuttelevaa, hauskaa ja turvallista myös niille, jotka joko terveys- tai kuntosyistä eivät voisi muuten lähteä pidemmälle matkalle, kuljettaa painavia ostoksia tai rohjeta ylämäkiin. Entistä useampi työmatkapyöräilijä vannoo sähköpyörän nimiin siksi, ettei siinä tule niin kova hiki, että täytyy töissä käydä suihkussa ja vaihtaa vaatteet.

Pyöräilyn voi myös näppärästi yhdistää muihin liikkumismuotoihin. VR:n sivuilta löytyy ohjeet ja hinnat (useimmiten 5 euroa) pyörän kuljettamiseen Inter-city- ja yöjunissa ja kiskobusseissa. Etelä-Suomen lähiliikenteessä ja metrossa pyörä kulkee jo ilmaiseksi ja olisi kyllä reilua, että näin olisi jatkossa koko maassa. Matkahuollon sivuilta löytyy tietoa hyvistä liityntäpyöräparkeista sekä pyörän pakkaamisesta bussiin matkatavaraksi. Helposti mukaan napattavia kaupunkipyöriä löytyy jo monesta kaupungista ja lisää on tulossa.

Kesäpyöräilyn huolettomuus vaihtuu syksyn tullen kunnon vaatetuksen ja valaistuksen muistamiseen. Olen talvipyöräillyt Helsingissä jo yli 30 vuotta ja vuosi vuodelta meitä näkyy mm. Keskuspuistossa yhä enemmän. Oulussa talvipyöräillään jo ties monennessako sukupolvessa ja talvifillaroinnin suosio kasvaa ympäri maan. Aikoinaan sain hyvän vinkin talven varalta: kannattaa pukeutua kuin olisi hiihtolenkille lähdössä, mutta käsiin tuplasti enemmän lämpöä.

Vielä yksi hauska näkökulma pyöräilyn terveysvaikutuksista. Pyöräily on vähentänyt aikoinaan merkittävästi suomalaisten perinnöllisten sairauksien tautitaakkaa. Pyörä nimittäin mahdollisti entistä pidemmät saattomatkat tansseista ja muutkin riiustelureissut naapurikyliin ja pitäjiin. Näin liian läheisen geeniperimän riski pieneni ja sitä kautta pyörä teki tällaisenkin palveluksen kansanterveydelle.

Terveellinen ja turvallinen ruoka – parempi olo!

Kesän jälkeen teen aina inventaariota siitä, mitä tuli kesällä tehtyä. Vai tuliko mitään? Tälläkin kertaa analyysini tulos on, että kesällä tuli liikuttua enemmän – sitä pitää syksyllä jatkaa.

Ruokapuoli sen sijaan vaatii taas tervehdyttämistä. Ei nimittäin ole ihan sama mitä suuhumme laitamme.

Terveellinen ruoka muodostaa merkittävän osan ihmisen hyvinvoinnista. Ruualla on vaikutusta myös sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.

Suomalainen puhdas ruoka on terveellistä ja turvallista, ketju pellolta pöytään tiedetään ja tuotanto tapahtuu meidän omien sääntöjemme ja valvonnan alaisuudessa.

Suomalaisella ruualla on merkitystä myös työllisyyden, huoltovarmuuden ja maaseudun elinvoiman näkökulmasta.

Perinteisiä elintarvikkeita on syytä arvostaa. Kotimainen ruis ja kaura sekä marjat ovat superfoodia luonnostaan. Suomalainen peruna ja juurekset ovat sekä ihmisen terveyden että ympäristön kannalta esimerkiksi tuontiriisiä parempi valinta lautaselle.

Omat kalamme, marjamme ja sienemme ovat usein aliarvostettuja, samoin kuin rypsiöljy, jonka on tieteellisesti osoitettu olevan terveellisempää kuin paljon mainostettu oliiviöljy.

Kotimaisen elintarvikealan tuotekehitys terveellisten ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden parissa ansaitsee niin ikään kiitoksen ja tunnustuksen. Tuotteilla on jopa vientimahdollisuuksia, vaikka viennin haasteet ovatkin suuret erityisesti tällä sektorilla.

Ruualla on myös esteettisiä ja sosiaalisia hyvinvointivaikutuksia. On paljon merkitystä sillä, miten ruoka tarjoillaan ja millaisia kokemuksia ruokanautinto antaa kaikille aisteille. Kauniisti tarjoiltua ruokaa on maittavampaa syödä.

Tämä pätee myös lasten ruokatottumusten kehittämisessä. Jos kasviksia on tarjolla helposti ja luontevasti osana ateriaa, väitän että suuremmalla todennäköisyydellä ne myös löytävät tiensä suuhun.

Ja mikä sen mukavampaa, kuin syödä yhdessä läheisten ja ystävien kanssa. Perheiden päivittäisen yhteisen ruokahetken myönteisistä vaikutuksista lasten hyvinvoinnille on ihan tutkittua tietoa.

Meillä on rikas ruokakulttuuri, puhdas maaperä, vesivarat, raaka-aineet sekä pitkään jatkunut systemaattinen koko ruokaketjua sitouttava elintarvikkeiden laatutyö. Nämä kaikki ovat tekijöitä, joista suomalainen laadukas ruoka muodostuu. Kannattaa siis hyödyntää.

Terveellistä syksyä. Monipuolista Maailman Sydänpäivää 29.9!

Lähde: MyNewsDesk


e-urheiluun liittyviä juttuja ja paljon muuta löydät täältä!

Suojattu: Mielen hyvinvointia

Tämä sisältö on suojattu salasanalla. Syötä salasanasi näyttääksesi sisällön:

Kävelyn tauottaminen ja hidastaminen voi auttaa ikääntynyttä jatkamaan ulkona liikkumista

Kävelyn mukauttaminen toimintakyvyn heikentyessä esimerkiksi kävelyn tauottamisella, liikkumalla hitaammin tai käyttämällä apuvälineitä tukee iäkkäiden ihmisten ulkona liikkumista. Tämä näkyy laajempana elinpiirinä ja tyytyväisyytenä ulkona liikkumisen mahdollisuuksiin. Tulokset kävivät ilmi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä tutkimuksessa.

Erityisesti pidempien matkojen kävely saattaa tuntua hankalalta toimintakyvyn laskiessa, jolloin henkilö alkaa tiedostamatta tai tiedostaen muokkaamaan kävelyään.

– Muutokset voivat näkyä esimerkiksi kävelynopeuden hidastumisena, kävelyn tauottamisena tai jopa liikkumisen vähentämisenä. Tällaisia kävelyn varhaisia muutoksia kutsutaan kävelymodifikaatioiksi, tohtorikoulutettava Heidi Skantz selventää.

Aiemmin kävelymodifikaatioita on pidetty lähinnä toimintakyvyn alenemisen ensimmäisinä merkkeinä ja niiden on todettu ennustavan kävelyvaikeuksien syntymistä tulevaisuudessa, tuoden lähinnä liikkumisen muutosten negatiivista puolta esille. Aiempien tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että toiminnan muuttaminen ei ole aina huono asia.

– Halusimme selvittää voisiko joistain näistä kävelyn muutoksista olla kuitenkin hyötyä ulkona liikkumisen säilymisen kannalta, Skantz täsmentää.

Apuvälineet avuksi lenkille

Apuvälineen käyttö, kävelyn hidastaminen ja kävelyn tauottaminen luokiteltiin positiivisiin kävelymodifikaatioihin, sillä niiden käytöllä on toiminnan jatkumiseen pyrkivä ote, kun taas negatiivisiin kävelymodifikaatioihin luokiteltiin pidempien kävelymatkojen lopettaminen tai vähentäminen. Tämä jaottelu osoittautui mielekkääksi.

– Iäkkäillä, jotka käyttivät negatiivisia kävelymodifikaatioita, oli pieni elinpiiri ja he kokivat ettei heillä ollut mahdollisuuksia ulkona liikkumiseen. Puolestaan iäkkäät, jotka käyttivät positiivisia kävelymodifikaatioita, pystyivät ylläpitämään elinpiirinsä laajempana ja olivat myös tyytyväisempiä ulkona liikkumisen mahdollisuuksiinsa, Skantz kertoo.

Kunnon heikentyessä pidempien matkojen kävely saattaa tuntua raskaammalta ja pelottavammalta kuin aikaisemmin. Tällöin kävelyä kannattaa kuitenkin jatkaa, vaikkapa sitten apuvälineen kanssa tai levähdystaukoja pitämällä, jotta kävely ei pikkuhiljaa jää kokonaan pois.

– Esimerkiksi Jyväskylässä on useiden kävelyreittien varrella penkkejä, joille voi levähtää pidempien kävelylenkkien aikana, Skantz kannustaa.

Tutkimukseen osallistui 848 Jyväskylän ja Muuramen alueella itsenäisesti asuvaa 75–90-vuotiasta henkilöä. Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa (GEREC). Tutkimusta rahoittivat opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia ja Euroopan tiedeneuvosto.

Alkuperäisjulkaisu: Skantz, H., Rantanen, T., Palmberg, L., Rantalainen, T., Aartolahti, E., Portegijs, E., Viljanen, A., Eronen, J. & Rantakokko, M. (2019). Outdoor Mobility and Use of Adaptive or Maladaptive Walking Modifications among Older People. The Journals of Gerontology: Series A, First published July 29, 2019. https://doi.org/10.1093/gerona/glz172

Lähde: STT

Sydäniskurilla pelastetaan ihmishenkiä

Sydäniskuri, defibrillaattori, defi tai deffa. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Nimien monimuotoisuudesta ja markkinoilla olevien laitteiden kirjosta huolimatta sydäniskureiden käyttöperiaate on hyvin samanlainen. Laitteella pyritään poistamaan sydämen pysäyttänyt rytmihäiriö sähköiskulla. Sydänpysähdys on yllättävä tilanne, johon kuka tahansa voi osua ensimmäisenä paikalle. Tämän vuoksi sydäniskurin käyttöön kannattaa tutustua. Laitteita löytyy nykyään monista julkisista ja puolijulkisista tiloista. Kannattaa siis tarkistaa mistä lähin sydäniskuri löytyy esimerkiksi työpaikan lähistöltä.

Yhteisen turvallisuuden parantamiseksi osana juhlavuoden turvallisuustekojen sarjaa olemme kuvanneet ja julkaisseet sydäniskurin käyttöopasvideon. Videolla esiintyvä Heartsine -iskuri kuuluu Alertumin edustamiin helppokäyttöisiin ja 8 vuoden takuulla toimitettaviin iskureihin. Toimitamme iskurit kohteeseen ja suoritamme tarvittaessa myös henkilöstön perehdytyksen niiden käyttöön. Käyttöä opetellaan myös ensiapukoulutuksissamme, jotta toiminta hätätilanteessa on varmaa.

10 Turvallisuustekoa

Kymmenen turvallisuustekoa on Alertumin juhlavuoden kampanja, jolla juhlistamme yrityksen kymmenvuotista taivalta ja luomme entistäkin turvallisempaa yhteiskuntaa. Kuluvan vuoden aikana alertumilaiset tekevät kymmenen meidän kaikkien ihmisten yhteistä turvallisuutta lisäävää tekoa. Tätä turvallisuustekojen matkaa voi seurata eri kanavissa tunnisteilla #10Turvallisuustekoa ja #Alertum10.

Lähde: MyNewsDesk


e-urheilu tekee kovaa nousua nyt suomeesa! Katso e-urheiluun liittyviä aiheita sekä paljon muuta suoraan täältä!

Muista hoitaa hampaasi

Hampaiden hoito vaikuttaa paljon muuhunkin kuin vain ulkonäköön. Asia on helppo päätellä myös loogisesti, koska suusi kautta kulkee kehoosi niin energia kuin neste ja mikäli suu ei ole kunnossa bakteeristoltaan, niin ruoan mukana elimistöön kulkee myös ei toivottuja aineita.

Toisaalla taasen jos hampaista huolehtiminen on unohtunut, on todennäköistä että hampaisiin on päässyt kariesta ja ien on tulehtunut, saattaa olla että myös hampaiden juuret ovat tulehtuneet ja hampaiden purentaankin on tullut poikkeamia, jotka sitten ilmenevät pään- ja niskan alueen särkynä

Ekologisuus mukaan hampaiden hoitoon

Hyvä lähtökohta on hoitaa omat hampaat kaksi kertaa päivissä, aamuin ja illoin hammasharjalla. Harjan lisäksi voit luonnollisesti käyttää myös muita apuvälineitä, mutta harja toimii jo hyväksi aluksi.

Jos vielä lisäksi olet kiinnostunut ekologisuudesta, sinua varmaan kiinnostaa, että voit tilata kotiisi bambusta tehdyn hammasharjan ja vielä siten, että voit tehdä vuositilauksen eli tasaisin väliajoin saat uuden harjan ja voit heittää vanhan pois – aivan kuten sinun tulisi tehdä joka tapauksessa hammasharjallesi. Jos olet päätynyt sähköiseen hammasharjaan, niin silloinkin sinun tulee huolehtia, että vaihdat siihenkin tarpeeksi usein sen varsinaisen harjaosan.

Muista perusohjeet hampaidenhoitoon

Hampaan pinnalle kertyy päivittäin bakteerimassaa eli plakkia. Bakteerit aiheuttavat suussa hampaiden reikiintymistä ja ientulehdusta. Hampaiden harjauksella saadaan vähennettyä bakteerimassan määrää. Siksi hampaiden harjaus fluorihammastahnalla aamuin ja illoin on suun hoidon perusta.

Hampaat tulee puhdistaa huolellisesti harjaamalla kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla. Hampaita tulee harjata huolellisesti noin kahden minuutin ajan. Harjaus on hyvä tehdä aina tietyssä järjestyksessä esimerkiksi leukapuolisko kerrallaan. Tärkeää on, että jokainen hammas ja hampaan pinta tulee puhdistetuksi.

Jotta plakki saadaan parhaiten irtoamaan, tulee hampaat harjata edestakaisilla nykäyksittäisillä liikkeillä. Hampaita ei ole hyvä kuitenkaan harjata heti happamien ruokien tai juomien nauttimisen jälkeen, jotta kiilteen pinta ei vaurioituisi.

Onko ksylitolipurukumista hyötyä?

Ksylitoli ehkäisee hampaiden reikiintymistä. Sitä on hyvä käyttää päivittäin vähintään 5 grammaa. Määrä vastaa esimerkiksi kuutta täysksylitolipurkkatyynyä. Ksylitoli suojaa hampaita, mutta se ei korvaa hampaiden harjausta fluorihammastahnalla ja pehmeällä hammasharjalla vähintään kahdesti päivässä.

Aterian jälkeen nautittu ksylitoli ehkäisee happohyökkäystä. Se vähentää ravintoaineiden aiheuttamaa suun happamuutta ja bakteerien hampaan pinnalle tuottamia happoja. Eli älä harjaa hampaitasi heti ruokailun jälkeen, mutta hyvä vaihtoehto on ottaa purukumi.

Mitä enemmän tuotteessa on ksylitolia sitä parempi hampaille. Parhaan tuloksen saat käyttämällä täysksylitolituotteita säännöllisesti

Nipistä lapsen ruutuaikaa ja lisää ulkoilua – tuloksena terävämpi näkö?

Suomalaislasten likinäköisyys on viime vuosina yleistynyt. Tuoreen tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista tunnistaa lisääntyneen mobiililaitteiden käytön yhdeksi lasten likinäköisyyden yleistymisen syyksi. Mutta kuinka tauottaa lasten ruutuaikaa tehokkaimmin? Asiantuntija listaa parhaat keinot vanhempien kokeiltavaksi.

Lapsi näpertää päivät pitkät älypuhelinta ja pelaa illat tietokoneella tai konsolilla. Kuulostaako tutulta? Specsaversin teettämän tutkimuksen mukaan neljä viidestä suomalaisesta tietää lisääntyneen mobiililaitteiden käytön olevan mahdollinen syy lasten likinäköisyyden yleistymiseen. Nuoremmista, 18–22-vuotiaista vastaajista jopa 92 prosenttia tunnistaa mobiililaitteiden lisääntyneen käytön voivan olla likinäköisyyden lisääntymisen taustalla.

– Jatkuva lähelle katsominen rasittaa silmiä. Älylaitteiden lisääntyneen käytön myötä moni lapsi viettää myös entistä vähemmän aikaa ulkona. Silmät pyrkivät sopeutumaan siihen, mihin niitä käytetään, ja lisääntyneen lähietäisyydelle katselun myötä silmän takaosa voi kasvaa liikaa pituutta, jolloin näkö muuttuu likitaitteiseksi, selventää näköfysiologi Juha Päällysaho Specsaversilta.

Siristeleekö lapsi silmiään? Kyseessä voi olla likinäkö

Likinäköisyydestä eli likitaitteisuudesta kärsivä ei näe terävästi kauas ilman silmälaseja. Likinäköisten vanhempien lapset kärsivät tästä taittovirheestä muita todennäköisemmin, mutta vaiva voi kehittyä kenelle tahansa. Kaukonäkö alkaa yleensä heikentyä nuorena, jo 7–15 vuoden iässä.

– Vanhempien on hyvä olla lastensa näön suhteen tarkkana. Vanhemmat voivat esimerkiksi huomata lapsensa alkaneen siristellä tai hieroa silmiään. Se voi olla likinäön merkki, sanoo Päällysaho.

Likinäköisyyden kehittymistä voi myös ennaltaehkäistä. Lapsen huoneessa on esimerkiksi hyvä olla riittävä valaistus, ja vanhemmat voivat ohjata lasta pitämään riittävän, vähintään 25–30 sentin etäisyyden katsomaansa kohteeseen.

– Lapsen päivittäistä ruutuaikaa on hyvä rajoittaa. Myös runsas ulkoilu tekee lapselle hyvää – se virkistää sekä kehoa että mieltä, ja ehkäisee samalla likitaitteisuuden kehittymistä, Päällysaho perustelee.

Ulkoilu saa silmät rentoutumaan

Tuoreen tutkimuksen mukaan noin viidesosa suomalaisista uskoo sisätiloissa pysyttelyn vaikuttavan lasten likinäköisyyden lisääntymiseen. Huomattavasti suurempi osa, yli puolet suomalaisista, näkee lisääntyneen ruutuajan ja mobiililaitteiden käytön olevan lasten miinuslinssien tarpeen takana.

– Moni ei tule edes ajatelleeksi, että ulkoilulla olisi näön kanssa juurikaan tekemistä. Ulkoillessa tulee kuitenkin luonnostaan katseltua joustavasti eri etäisyyksille, jolloin silmät pääsevät rentoutumaan, toteaa Päällysaho.

37 prosenttia suomalaisista arvioi lasten viettävän ruudun äärellä keskimäärin 3–4 tuntia päivässä. Ruutuajan tauottamisessa parhaimpina keinoina nähdään selkeiden rajojen asettaminen laitteiden käytölle sekä yhteisistä pelisäännöistä sopiminen.

– Myopiasta eli likinäöstä kärsivien koululaisten osuus on digiaikana kaksinkertaistunut. Pelisäännöille voikin olla tarvetta, jotta lapsen likinäkö ei pääse ruudun äärellä vietettyjen tuntien takia pahenemaan. Syksyn tullen ja koulujen alkaessa ulkoilusta olisi hyvä pitää kiinni – koko perheelle voi helposti keksiä yhteistä, mukavaa tekemistä ulkosalla. Vanhempienkin on hyvä muistaa, että jo 20 minuutin lähietäisyydelle tarkentamisen jälkeen on syytä katsoa jonkin aikaa kauas, jotta silmän lihakset pääsevät rentoutumaan, muistuttaa Päällysaho.

Näin tauotat lapsen ruutuaikaa: 3 kikkaa vanhemmille

  1. Sopikaa ruutuajan suhteen pelisäännöt, joista pidetään kiinni.
    Vanhempien on hyvä keskustella älylaitteiden käytöstä lapsen kanssa ja valvoa, että sovittuja käytäntöjä myös noudatetaan.
  2. Ulkoilkaa yhdessä.
    Kun vanhempi näyttää hyvää esimerkkiä, on lapsellekin mukavaa ja luontevaa viettää aikaa ulkona. Lähtekää vaikka metsäretkelle ja laskekaa, montako lintua tai oravaa oksistossa vilahtaa.
  3. Muista paussit!
    Lähelle katsellessa on tärkeää pitää säännöllisiä taukoja, jotta silmät pääsevät rentoutumaan. Puhelinta, tablettia tai tietokonetta käyttävää lasta voi neuvoa katsomaan aina välillä ulos ikkunasta niin pitkälle kuin silmä kantaa ja vaikka kertomaan, mitä näkee.

Tutkimuksesta:

Specsaversin kysely toteutettiin Syno Internationalin verkkopaneelissa kesäkuussa 2019. Kyselyyn vastasi 1006 18-80 -vuotiasta suomalaista. Otos on iän, sukupuolen ja alueen osalta kansallisesti edustava. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi Pohjoisranta BCW.

Tutkimuksen tuloksia:

Mitkä seuraavista ovat mielestäsi syitä sille, että suomalaisten lasten likinäköisyys on yleistynyt? Valitse kaikki mielestäsi oikeat vaihtoehdot.

Lasten mobiililaitteiden käyttö on lisääntynyt 70 %
Lasten ruutuaika on lisääntynyt 56 %
Lapset viettävät yhä enemmän aikaa sisällä 22 %
Lasten näön heikkenemistä ei tunnisteta riittävän ajoissa 15 %
Perinnölliset syyt ovat lisääntyneet 11 %
Lasten ravinto ei tue silmien terveyttä 9 %
Jokin muu 0 %
En osaa sanoa 19 %

Tiesitkö, että lisääntynyt mobiililaitteiden käyttö saattaa johtaa lasten likinäköisyyteen?

Kyllä 81 %
En 19 %

18-22 -vuotiaat:
Kyllä 92 %
En 8 %

23-35 -vuotiaat:
Kyllä 76 %
Ei 24 %

36-55 -vuotiaat:
Kyllä 70 %
Ei 30 %

56-80 -vuotiaat:
Kyllä 73 %
Ei 27 %

Paljonko arvioisit, että suomalaiset lapset käyttävät päivässä aikaa ruudun äärellä?

Alle tunnin 0 %
1-2 tuntia 4 %
2-3 tuntia 35 %
3-4 tuntia 37 %
4-5 tuntia 17 %
Yli viisi tuntia 7 %

Mikä olisi mielestäsi paras keino, jolla lasten vanhemmat voisivat auttaa lapsiaan tauottamaan ruutuaikaa? Valitse 1-3 parasta keinoa.

Asettamalla selkeät aikarajat laitteiden käytölle 56 %
Sopimalla lapsen kanssa yhteisistä pelisäännöistä ruutuajan suhteen 56 %
Kannustamalla lasta harrastusten pariin 44 %
Keksimällä lapselle muuta mielekästä tekemistä 41 %
Kannustamalla lisäämään ulkoilua 33 %
Rajoittamalla lapsen pääsyä mobiililaitteelle 19 %
Kertomalla lapselle liikakäytön haitoista 17 %
Muu 0 %

Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ja Fazer Food Servicesin yhteistyö laajenee

Turun kaupungin hyvinvointitoimiala ja strateginen hankinta on kilpailuttanut laajasti hyvinvointitoimialan ruokapalveluita ja palveluntuottajaksi on valittu Fazer Food Services. Sopimus alkaa 1. elokuuta 2019. Kilpailutuksessa oli mukana suurin osa hyvinvointitoimialan vanhusten asumispalveluiden ruokapalveluista sekä vammaispalveluiden ja asumis- ja päihdepalveluiden ruokapalvelut. Asukkaiden ja asiakkaiden ruokapalveluiden lisäksi Fazer Food Services huolehtii jatkossa myös yksiköiden ruokasalien toiminnasta.

Fazer Food Services on toiminut Turun Mäntymäen sairaala-alueen ruokapalveluiden tuottajana lokakuusta 2017 lähtien. Uuden sopimuksen myötä Turun kaupungin ja Fazer Food Servicesin yhteistyö laajenee. 

”Yhteistyö Fazerin kanssa on ollut luontevaa ja potilasruokailua kehittävää Mäntymäen sairaala-alueella ja tästä on hyvä jatkaa asukkaiden ja asiakkaiden ruokapalveluiden hyväksi tehtävää työtä”, kertoo palvelupäällikkö Suvi Haukioja Turun kaupungin strategisesta hankinnasta. 

”Olemme todella iloisia laajentuvasta kumppanuudesta Turun kaupungin kanssa. Tulemme jatkossakin tekemään päivittäin töitä sen eteen, että jokaisella on oikeus syödä hyvin. Tavoite on erityisen tärkeä, koska olemme huomanneet aterian olevan monelle päivän kohokohta. Vain syöty ruoka ravitsee. Siksi panostamme erityisesti ruoan makuun, laatuun ja vastuullisuuteen”, sanoo Fazer Food Servicesin asiakkuusjohtaja Tuomas Nurmela.

Lähde: News.Cision


Kiinnostaako suomessa nouseva e-urheilu? Käy tutustumassa myös e-urheilua.comin juttuihin!