Etätyöt, yhteisölliset työskentelytavat, digitaaliset järjestelmät, erityyppiset työpisteet ja paikan vaihtamisen rytmi vaikuttavat työn vaativuuteen ja mielekkyyteen. Työskentely-ympäristöjen on muututtava niin, että ne tukevat erilaisia tekemisen tapoja ja tilojen käyttäjien hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Mutta miten muutos saadaan aikaan?

Miten toimitilat ja niissä käytettävät digitaaliset käyttäjäpalvelut voivat tukea ja parantaa ihmisten hyvinvointia? Mihin palvelujen markkinat ovat kehittymässä? Näihin kysymyksiin vastaa Smart wellbeing 2019 -markkinaselvitys.

Smart wellbeing eli fiksu hyvinvointi on yhteiskunnan monialaisessa muutoksessa yksi nousevista ilmiöistä. Termi yhdistää yksilön, organisaation ja yhteiskunnan hyvinvoinnin näkökulmia. Kiinteistöjen kohdalla smart wellbeing tarkoittaa rakennetun ympäristön suunnitteluun, käyttöön ja ylläpitoon liittyviä digitaalisia ratkaisuja, jotka edesauttavat niin yksilön, organisaation kuin yhteiskunnankin hyvinvointia ja kestävyyttä. Smart wellbeingiä voi olla esimerkiksi palvelu, sovellus tai toimintatapa, joka parantaa ihmisen hyvinvointia.

Markkinaselvitys on koostettu tieteellisen katsauksen, asiantuntijoiden haastattelujen ja smart wellbeing -palvelujen analyysin pohjalta. ”Tarkastelemme hyvinvointia tietotyöläisen, organisaation ja kestävän kehityksen näkökulmista, samalla kun valotamme lyhyesti myös digitalisaatiota”, kertoo selvityksen toimittanut Granlundin ympäristöasiantuntija Anniina Peltonen. ”Esittelemme fiksujen hyvinvointipalvelujen eri kehitystasoja ja nostamme esille esimerkkejä palveluista meiltä ja maailmalta”.

Palvelujen ekosysteemissä huomioidaan toiminnallinen, mielen ja sosiaalinen hyvinvointi

Toimitilojen käyttäjien hyvinvoinnin kehittämisessä ihminen on keskiössä. Smart wellbeing -hyvinvointipalvelut ja -toimintatavat voidaan jakaa kolmelle kehitystasolle (ks. graafi smart wellbeing -kehitystasot). Niiden avulla on mahdollista tunnistaa tietyn hyvinvointipalvelun taso ja kehittää sitä edelleen vastaamaan entistä kokonaisvaltaisemmin yksilön ja organisaation tarpeita.

Toiminnallisen hyvinvoinnin palveluilla tuetaan tervettä ja turvallista työympäristöä ja työolosuhteita niin organisaatiossa yleisesti kuin erillisissä työpisteissä. Mielen hyvinvoinnin palveluilla tuetaan henkistä ja fyysistä hyvinvointia edistävää toimintaa. Sosiaalisen hyvinvoinnin tasolla smart wellbeing -palvelut perustuvat verkostojen luomiseen ja yhteisön tuen vahvistamiseen. ”Sosiaalisen hyvinvoinnin tasoa voidaan kehittää mahdollistamalla tilan käyttäjien fyysistä läsnäoloa ja kohtaamisia, esimerkiksi yhteisöllisillä coworking-tiloilla”, kuvaa Anniina Peltonen.

Selvitystä varten käytiin läpi yli 130 smart wellbeing -palvelua sekä niihin liittyviä kehitysvaiheita ja arvoja. Analysoidut smart wellbeing -palvelut tukevat nykyisin eniten toiminnallista ja mielen hyvinvointia.

Sen sijaan sosiaalista hyvinvointia kehittäviä palveluja on yhä niukasti saatavilla. Vain reilu 20 prosenttia palveluista sisältää digitaalisen yhteisön luomisen. Tämä on loogista, koska toiminnallisen ja mielen hyvinvoinnin tasojen täytyy olla kunnossa, ennen kuin voidaan edetä sosiaaliseen hyvinvointiin. Toisaalta palvelujen vähäisyys voi kertoa siitä, että markkinat käyttäjineen eivät ole vielä valmiit yhteisöllisyyttä lisääville digitaalisille palveluille.

Smart wellbeing -palvelut edellyttävät monen näkökulman yhdistämistä. Toimitilojen käyttäjien hyvinvointia tuetaan monimutkaisessa ekosysteemissä, jossa on useita toimijoita ja toimialoja. Ekosysteemissä yhdistyvät erilaiset hyvinvointia tukevat prosessit, rakennetun ympäristön kehittäminen, käyttäjäkokemus ja saavutetut tulokset. Laajimpana tavoitteena on vastata hyvinvointia kehittämällä myös kestävän kehityksen haasteisiin.

Ei pelkästään digitaalisia ratkaisuja

Hyvinvointia vahvistavat palvelut ovat usein digitaalisia, mutta niiden ei tarvitse olla. ”Esimerkiksi yhteisöllisesti koottava palapeli yrityksen taukotilassa on perinteinen ja käsin kosketeltava hyvinvointipalvelu, joka sisältää arvoja sekä mielen että sosiaalisen hyvinvoinnin tasoilta”, sanoo selvitystä varten haastateltu Suomen Yliopistokiinteistöjen Sygge-työympäristökonseptin koordinaattori Salla Hanhinen.

Digitaalisuudella on suurta potentiaalia ja kysyntää kiinteistöjen käyttäjien hyvinvoinnin kehittämisessä. Suurimmat haasteet liittyvät kustannusrakenteeseen, datan hallinnan prosesseihin ja analysointiin, palvelupakettien muotoiluun sekä hyvinvoinnin taloudellisten vaikutusten mittaamiseen. ”Tietoa jakamalla ja rohkeita kokeiluja tekemällä haasteiden yli on mahdollista päästä yhdessä”, uskoo yksi selvityksen tekijöistä, dosentti Suvi Nenonen Tampereen yliopistosta.

Markkinaselvitys on laadittu yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa osana Virpa D -hanketta. Yliopistojen ja yrityselämän yhteisprojekti Virpa D:ssä kehitetään uusia palveluja ja ratkaisuja kiinteistö- ja toimialasektorille.

Selvitys: https://issuu.com/granlundoy/docs/smart_wellbeing_2019

Granlund on talotekniikkasuunnittelun, kiinteistö-, energia- ja ympäristöasioiden konsultoinnin sekä ohjelmistojen asiantuntijakonserni. Vuonna 1960 perustettu yhtiö on Suomessa talotekniikan johtava toimija, joka panostaa voimakkaasti innovaatioihin ja kehitykseen. Toiminnan keskiössä on hyvinvoinnin edistäminen rakennetussa ympäristössä. Granlundilla työskentelee yli 900 asiantuntijaa 21 kotimaan toimipisteessä sekä Malmössa, Shanghaissa, Dubaissa ja Sheffieldissä.

Ihminen on monimutkainen kokonaisuus ja hyvinvointi koostuu sekä fyysisistä että psyykkisistä osatekijöistä. Monen hyvinvointi voi romahtaa syystä tai toisesta ja toiset saattavat luoda ympärilleen muurin, jolla he peittelevät todellista tilannettaan.

Ihminen on sosiaalinen eläin, joka yleisesti ottaen kaipaa muiden ihmisten seuraa ja toisten ihmisten hyväksyntää. Jos siis ihminen huomaa itsessään jonkin asian tai osan, josta hän ei pidä, on sillä vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Lyhyesti sanottuna ei ihmisen hyvinvointi ole todellakaan yksiselitteinen asia, ja jokaisella yksilöllä on erilainen tapa selvitä elämässään ja vaalia hyvinvointiaan.

Pelaaminen hyvinvoinnin mörkönä

Pelaamiseen yhdistetään valitettavan useasti huonoja piirteitä ja sanotaan jopa, että pelaaminen on este hyvinvoinnille. Pelaaminen vähentää liikkumista, pelaaminen aiheuttaa riippuvuutta, pelaaminen aiheuttaa sitä sun tätä – tosiasia on, että jokaisella asialla on aina kaksi puolta ja tällä kertaa haluamme käydä läpi pelaamisen hyviä puolia – sillä niitäkin on.

Ajatellaan vaikka 80-luvun Suomea, kun Suomi vielä opetteli olemaan länsimaalainen yhteiskunta. Pojat kävivät isien kanssa huoltoasemilla ja saivat pelata pajatsoa ja rakas hedelmäpeli oli myös rantautunut Suomeen. Pojat löysivät isien kanssa ensi kertaa jotain muutakin yhteistä tekemistä, kuin pallon potkiminen tai vanhempien mukana töihin meneminen. Silloin ei ollut kulunut vielä kovin pitkää aikaa sotavuosien jälkeisestä jälleenrakentamisesta ja ihmisten suhde työhön oli 100 % erilainen kuin mitä se on nykyään. Pelaaminen oli siihen aikaan lapsille tarkoitettua ajanvietettä ja aikuisilla oli korttipelinsä.

90-luvulla tulivat koteihin entistä enemmän tietotekniikka ja pelikonsolit ja alkoi aika, kun vanhemmat pelasivat lastensa kanssa pelejä, jotka toivat näille kahdelle sukupolvelle uutta yhteistä aikaa, mitä aiemmin ei ollut olemassakaan. Nykyään pelaamiseen käytetty aika nähdään vain huonona asiana, ja sen sosiaalisuus täysin sivuutetaan, koska tietokonepelaaminen ei vie lapsia ulos leikkimään, liikkumaan ja pelaamaan – mutta eivät ne aikuisetkaan enää siellä ulkona viihdy, joten miksi lasten tai nuorten pitäisi?

Internet on toinen kehityssuunta, joka toi entistä enemmän eri sukupolville yhteistä tekemistä ja kaikki sen tuomat uudet palvelut ovat itseasiassa lisänneet ihmisten kanssakäymistä eivätkä vähentäneet sitä, yhteydenpidon muoto on vain muuttunut. Ja sitten tulivat saataville netin palvelut, jotka ovat kehittyneet vuosi vuodelta eteenpäin niin, että nykyisin palveluiden kirjo on todella suuri. Ajatellaan vaikka aikuisille tarkoitettuja pelipalveluita, kuten nettikasino. Se tuli markkinoille uutena palveluna Suomessakin vuosituhannen vaihteessa tarjoten aikuisille uutta ajanvietettä kenties muuten tylsiin hetkiin. Totta kai rahapelaamiseen liittyy aina riskejä, mutta ihmiset ovat pelanneet rahasta tuhansia vuosia, eikä se lopu koskaan, sen pitää huolen meidän sisäänrakennettu kilpailuviettimme ja halumme aina vain saada lisää ja enemmän.

Pelaamisen monet puolet

On totta, että liikapelaaminen on huonoksi, mutta niin on liika liikkuminen, liika syöminen ja kaiken muunkin liika tekeminen. Mutta jos asioita tekee oikeassa suhteessa ja pitää elämänsä tasapainossa, voi pelaaminen olla hyväksi. Pelaaminen esimerkiksi aktivoi aivojen monia osia, ja jos siinä on taloudellinen houkutin mukana, on sillä myös entistä stimuloivampi vaikutus aivolle ja koko keholle verrattuna esimerkiksi Pasianssin pelaamiseen. Rahapelaamisessa vain pitää ymmärtää pelaamisen lähtökohdat, tehdä itselle selväksi rajat ja ymmärtää että se on ajanvietepelaamista, jossa voi voittaa mutta todennäköisesti se vie rahaa, aivan kuten tenniksen peluu, punttisalilla käynti yms palveluiden käyttö. Me nykyajan ihmiset maksamme ajan käytöstä, mitä sitten teemmekin.

Jos sitten puhutaan itse tietokonepelaamisesta ja tietokoneista, ovat ne toden totta pienentäneet maailmaa ja mahdollistaneet entisten kirjekavereiden maailman muuttumisen videoiden, äänen ja värien maailmaksi – monipuolisempana, ilmeikkäämpänä ja avoimena. Tietokonepelaaminen on yksi nykyaikaisista tavoista saada uusia kansainvälisiä tuttuja ja jopa luoda ystävyyssuhteita ympäri maailman, nähdä toisia livenä videon välityksellä ja kenties sitten myös joku päivä ihan henkilökohtaisesti. Tämä ei ollut mitenkään mahdollista vuosikymmeniä sitten, ja sen me välillä unohdamme.

Pelaaminen voi nykyään tuoda avun epäsosiaaliseen käyttäytymiseen ja antaa mahdollisuuden luoda yhteyksiä toisiin samankaltaisiin ihmisiin, joita ei välttämättä siltä omalta pieneltä paikkakunnalta löydy. Jälleen kerran voidaan muistuttaa siitä, että kaikissa uusissa ja vanhoissa käyttäytymismalleissamme on omat hyvät ja huonot puolensa.

Tänään tyli sähköpostiini kirje Terveystalolta, mikä käsitteli stressiä – ajattelin jakaa tänne nuo ohjeet sellaisinaan.

Salakavala stressi

Kun stressi jatkuu riittävän kauan, sitä ei enää itse tunnista. Asiantuntijat kertovat, kuinka stressin voi selättää.

Työasiat pyörivät mielessä iltamyöhään, päätä särkee eikä unikaan tahdo tulla? Stressistä voivat ärtyneisyyden ja levottomuuden lisäksi kieliä esimerkiksi päänsärky, sydämentykytys, vatsavaivat, hikoilu sekä flunssakierre. Jos jatkuvaan stressiin tottuu, oireiden voi alkaa kuvitella kuuluvan normaaliin elämään ja ajatella, ettei ole muita mahdollisuuksia kuin sinnitellä.

Työterveyshuollon erikoislääkärimme Heini Ahveninen ja johtava työterveyspsykologimme Kaisu Behm listaavat viisi vinkkiä stressinhallintaan:

1. Pidä huolta perusasioista

Varsinkin stressin pitkittyessä itsestä huolehtiminen jää herkästi sivuun. Riittävällä unella, ravitsevalla ruoalla ja arkiliikunnalla pääsee kuitenkin pitkälle. Roskaruoka ei poista stressiä – sen sijaan terveellisillä elämäntavoilla on suuri merkitys sekä psyykkiselle että fyysiselle hyvinvoinnille.

2. Puhu työstä ja sen tavoitteista esimiehesi kanssa

Kaikki työ stressaa jossain määrin, mutta mahdoton työmäärä tai kaoottinen työympäristö voivat kuormittaa liikaa. Pomon kanssa keskustelu kannattaa – se auttaa jäsentämään työtehtäviä ja hahmottamaan tavoitteita. Kun työtä voi suunnitella, se pysyy paremmin otteessa eikä tunnu niin stressaavalta.

3. Tauota työpäivää

Erityisesti pitkittynyt stressi vaikuttaa ihmisen kykyyn tehdä töitä. Viisi minuuttia vaativan tehtävän tekemiseen voi rasittuneilta aivoilta kulua puolikin tuntia. Lyhyet tauot tekevät aivoille hyvää: paikallaan istuminen ja näytön tuijottaminen ei tuo kinkkisiin tilanteisiin helpotusta. Työn tauotus auttaa omaksumaan asioita ja pitämään työasiat oikeassa mittakaavassa.

4. Vaali läheisiä ihmissuhteita

Vastavuoroiset ihmissuhteet pitävät jalat maassa ja stressin paremmin kurissa. Stressin kipua ja tunteita turruttavien vaikutusten takia sen pitkittymistä voi olla hankala itse havaita. Toiset ihmiset huomaavat pitkittyneen stressin usein parhaiten – läheiset voivat toimia hyvänä peilinä omalle voinnille.

5. Valitse harrastuksia, joiden parissa rentoudut

Pystytkö stressaavan päivän päätteeksi rauhoittumaan esimerkiksi kävelylenkin, keskustelun tai kirjan äärelle? Arkipäivisinkin on tärkeää tehdä asioita, jotka tuottavat itselle iloa ja nautintoa. Puuhaile siis vähintään parin päivän välein asioita, joiden parissa todella viihdyt. Kun vapaa-ajan harrastuksiin kuuluu keskittymistä ja rauhoittumista, oppii samalla kuuntelemaan kehoaan ja tunnistamaan stressaantuneen olon ajoissa.

Lähde ja lisätietoja TERVEYSTALO