Sydänliitto on myöntänyt sydänterveyden alueellisen kunniamaininnan Nummelan Tarmolle Nummelanharjun Hiihtokeskuksen latuverkoston esimerkillisestä ylläpidosta.

Nummelan Tarmon hiihtojaos huolehtii vapaaehtoisvoimin latujen ylläpidosta koko hiihtokauden ajan. Hiihtokautta pidennetään lumettamalla lyhyempää latua heti säiden salliessa.

Hyvin hoidetut ladut houkuttelevat yhden viikonlopun aikana jopa 1 000 hiihtäjää lähiseudulta ja kauempaakin. Lisäksi seura edistää hiihtoharrastusta järjestämällä hiihtokoulua sekä erilaisia kilpailuja aluemestaruuskilpailuista leikkimieliseen perheviestiin.

Kunniamaininta myönnettiin erityisesti kaikenikäisten ja -kuntoisten sivakoijien innostamisesta terveyttä edistävän hiihtoharrastuksen pariin.

Tunnustus julkistettiin Vihdin Sydänyhdistyksen Terveydeksi-tapahtumassa Vihdin lukiolla torstaina 17.10.

Lähde: MyNewsDesk

Jokainen meistä elää omaa elämäänsä ja taklaa vastaantulevat haasteet omalla tavallaan. Jokaisella meistä on myös ovat tapamme hallita stressiä ja toimia ihmisten kanssa. Teemme siis asiat itselle parhaiten sopivalla tavalla, mutta se tarkoita, ettemmekö voisi kuunnella neuvoja ja ohjeita muilta ottaen niistä opiksi ja kenties jopa muuttaen omaa tekemisestämme mahdollistaen näin paremman ja kokonaisvaltaisesti hyvinvoivan arjen.

Keksi mielekästä tekemistä

Arkeen kuuluu useimmille meistä työ. Monelle työ on vain tapa hankkia rahaa, jolla sitten maksaa muu eläminen – moni ei koekaan työtään mieleiseksi. Juuri siksi onkin hyvä kehittää jotain mukavaa tekemistä työn ohelle arkeen. Sen tulisi olla mahdollista ilman kovia panostuksia tai lisästressiä.

Tekeminen voi olla vaikka lenkillä käynti, kavereiden kanssa hengailu, live casino -nettiseikkailut pelaamisen äärellä tai uuden harrastuksen aloittaminen yksin, kaverin kanssa tai porukassa. Tärkeintä on mielenkiintoisen ja motivoivan tekemisen löytäminen.

Samalla kun kehittää jotain mielekästä tekemistä, voi myös miettiä omaa sosiaalisuuttaan ja ihmisten kanssa olemistaan sekä uusien ihmisten tapaamista. Meitä on toki moneen lähtöön ja osa meistä viihtyy ekstrovertteina ihmisten kanssa, kun toiset haluavat olla introvertin luonteensa takia enemmän omissa oloissaan.

Uni ja lepo

Ihmisen mieli ja keho vaativat tietyn määrän unta joka päivä. Unen varsinainen määrä vaihtelee henkilöstä toiseen, mutta yleensä 6-8 tunnin yöunia pidetään riittävinä. Lisäksi myös lepo ilman unta on tärkeää. Ei pidä rakentaa arkeansa täyteen tekemistä, vaan jokaiselle päivälle tulisi löytää oma aikansa antaa kehon ja mielen rauhoittua. Toiset lukevat kirjaa, osa käy kävelyllä ja muut käyvät rentouttavassa kylvyssä tai makoilevat sohvalla – kukin omalla tavallaan. Uni ja lepo ovat keholle tärkeitä hetkiä ladata akkuja ja valmistautua tuleviin koitoksiin, olivatpa ne sitten psyykkisiä tai fyysisiä.

Vastaavasti jos unirytmi ei ole kunnossa, on siitä seurauksena monia negatiivisia asioita. Huonot yöunet näkyvät muun muassa mielialan heittelyinä ja ärtyneisyytenä heikentäen myös keskittymiskykyä.

Nukkumisen suhteen yksi hyvä vinkki on vähentää kännykän käyttöä juuri ennen nukkumaanmenoa. Kännykän sininen valo on tutkitusti huono asia hyvien yöunien kannalta. Toisaalta rauhoittuminen olisi hyvä aloittaa muutenkin jo pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. Pieni iltapala ja vähän juotavaa rentouttavat kummasti. Tärkeää on myös tehdä omasta makuuhuoneesta tai nukkumistilasta mahdollisimman mukava.

Syömisen merkitystä ei voi väheksyä

Emme aina tiedosta, että kehoamme ja toimintojamme ohjaavat aivomme tarvitsevat ravintoa aivan samalla lailla kuin muukin kehomme. Suurin osa päivittäisistä tekemisistämme tapahtuu automaattisesti aivojemme sanelemana ilman, että itse sitä edes tiedostamme, joten ravinnon ja syömisen merkitys on suuri kaikilla elämämme osa-alueilla.

Meidän olisi hyvä rakentaa itsellemme selkeä ruokarytmi oman päivärytmimme mukaisesti siten, että saamme ravintoa sekä aamulla, että päivällä ja illallakin. Ravinnon ja ruoan määrä määräytyy oman aktiivisuuden mukaan. On luonnollista, että raskasta työtä tekevä henkilö tarvitsee enemmän ravintoa kuin toimistotyöläinen, mutta molemmat heistä tarvitsevat silti säännöllisen rytmin syömiselle sekä tarpeeksi monipuolisen ruokavalion. Jos oma ruokavalio ei kata kaikkia tarvittavia vitamiineja ja hivenaineita, ei ole huono ajatus ottaa osaa ravintoaineistaan purkista esimerkiksi luontaistuotteiden muodossa.

Liikunta pitää kehon virkeänä

Liikunta tarkoittaa tässä tapauksessa mitä tahansa liikkumista. Liikunta voi tarkoittaa sitä, että käyt töiden lomassa välillä pihalla venyttelemässä tai vedät kymmenen kilometrin lenkin joka toinen päivä. Tärkeintä ei välttämättä ole se, mitä teet ja kuinka paljon teet, vaan se, että rutiiniisi kuuluu jonkinlainen liikunta.

Liikunnalla on tutkitusti positiivinen vaikutus kehomme lisäksi myös mieleemme eli se tukee hyvinvointia monelta kantilta. Liikkumattomuus sen sijaan voi johtaa monenlaisiin ongelmiin niin mentaalisella kuin fyysiselläkin puolella.

Se, mikä on kenellekin hyvä määrä liikuntaa tai hyvä tapa liikkua, on jokaisen itsensä valittavissa. Suomessa on tarjolla hyvin monenlaisia ja moneen budjettiin sopivia harrastusmahdollisuuksia. Kaikki elämässämme on lopulta kiinni siitä, mitä itse päätämme tehdä ja miten asennoidumme omaan tilanteeseemme.

Kokonaisvaltainen elämäntapamuutos

Yksi hyvinvointiin liittyvä asia on oma elämäntapamme. Saatamme stressata liikaa, liikkua liian vähän, syödä epäsäännöllisesti ja huonosti, nukkua surkeasti ja muutenkin olla välittämättä itsestämme ja kehostamme – puhutaan jo kokonaisvaltaisen elämäntapamuutoksen tarpeesta. Aiemmin tämä ajatus liitettiin enemmän painonpudotukseen ja painonhallintaan, mutta sittemmin ollaan ymmärretty, että aivan kuten painonhallinnassa, myös oman elämän hallinnassa kokonaisuus ratkaisee. Merkittävää ei pelkästään ole se, mitä syöt tai miten liikut vaan myös se, miten toimit elämässäsi muiden kanssa, töissä ja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Markkinoilla on paljon erilaisia sähköisiä liikkumisvälineitä, joita mainostetaan usein erityisesti ikääntyneille sopivina kulkupeleinä. Liikenneturva kannustaa selvittämään tarkkaan ennen hankintaa, mitkä säännöt ja rajoitukset kyseistä laitetta koskevat – ja sopiiko laite juuri minulle.

Paraikaa vietetään vanhustenviikkoa teemalla ”Varaudu vanhuuteen”. Varautuminen voi monelle tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suunnittelee etukäteen ajokortin jälkeistä elämää. Miten liikun sitten, kun oma auto ei enää ole vaihtoehto? Tähän tarpeeseen on viime vuosien aikana markkinoille tullut monenlaista laitetta, joiden kirjo saattaa kuitenkin hämmentää kuluttajaa.

”Esimerkiksi mainoksissa näkee usein puhuttavan vaikkapa sähköskoottereista, sähkömopoista tai senioriskoottereista. Laitteen nopeus, teho ja mitat määrittävät lopulta sen, missä sillä saa kulkea ja millä säännöillä. Ennen ostopäätöstä kannattaa varmistaa, mihin luokkaan laite kuuluu. Myyjän pitäisi ainakin tietää, mitä on myymässä”, muistuttaa Liikenneturvan suunnittelija Mia Koski.

Markkinoilla on esimerkiksi jalankulkua avustavia tai korvaavia liikkumisvälineitä, kevyitä sähköajoneuvoja sekä sähkömopoja ja sähkömopoautoja. Lisäksi ovat vielä sähköavusteiset ja moottorilla varustetut polkupyörät.

”Hämmennystä voi aiheuttaa se, että kaksi ulkoisesti lähes samannäköistä laitetta voivat kuulua eri luokkiin. Rakenteellinen enimmäisnopeus, laitteen mittasuhteet ja moottorin teho ratkaisevat, onko kyseessä vaikkapa kevyt sähköajoneuvo (max. 25 km/h) vaiko sittenkin sähkömopo (max. 45 km/h) – luokka sitten on määrittämässä myös esimerkiksi sitä, onko laitteelle hankittava liikennevakuutus”, Koski kertoo.

Laite kuin laite – ei suoraan liikenteeseen

Hankkii sitten minkä kulkuneuvon tahansa, on sen toimintaan perehdyttävä ennen liikenteeseen menoa – paikassa, jossa laitteeseen perehtymisen ja kokeilemisen voi varmasti tehdä turvallisesti.

”Esimerkiksi alamäissä laitteen nopeus voi helposti karata kokemattoman käyttäjän käsistä. Liian kova tilannenopeus vaikeuttaa myös muuttuvien liikennetilanteiden havainnointia ja niihin reagointia. Perehtyminen ja harjoittelu ottavat oman aikansa”, Koski sanoo.

Moni voi pohtia sähköisen liikkumisvälineen hankintaa siksi, että ajokortti on evätty terveydellisistä syistä tai siitä on luovuttu vapaaehtoisesti. Jos autoilu jää taakse, on puntaroitava turvallisinta ratkaisua liikkumiseen uudesta näkökulmasta.

”On hyvä, että tarjolla on useita erilaisia vaihtoehtoja kulkea paikasta toiseen ilman ajokorttiakin. Kannattaakin miettiä, mikä kulkutapa sopii parhaiten omaan käyttötarpeeseen. Sekin on muistettava, että auton lisäksi muitakaan ajoneuvoja ei saa kuljettaa, jos siihen tarvittavat edellytykset puuttuvat esimerkiksi sairauden takia. Silloin kuljettaja on riski itsensä lisäksi myös muille liikenteessä liikkujille”, huomauttaa Koski.

Muista ainakin nämä:

• Tiedä, mitä olet hankkimassa – selvitä laitetta koskevat säännöt, rajoitukset ja oikeudet.
• Harjoittele laitteen käyttöä ja perehdy siihen huolella ennen siirtymistä liikenteeseen.
• Muista oikea tilannenopeus ja huomioi muut kulkijat liikkuessasi.
• Suojaa päätäsi asianmukaisella kypärällä, jos laitteen ympärillä ei ole koria suojana.

Autoista ja liikenteestä uutisia löydät lisää: www.autotjaliikenne.fi