Ranualaiset ovat nauttineet pian vuoden ajan uuden hyvinvointikeskuksen terveellisistä ja turvallisista tiloista. Swecon suunnittelijat vastasivat LEED Gold -ympäristösertikaatin saavuttaneen kohteen LVI-, sähkö-, tele- ja turvasuunnittelusta.

Ranuan hyvinvointikeskuksen erityispiirteenä on vain 2000 neliön koko. Kompakteihin tiloihin mahtuvat kaikki nykyaikaisen terveyskeskuksen palvelut laboratorioista vuodeosastoon ja röntgenhuoneisiin. Onnistunut lopputulos saavutti LEED-ympäristösertifioinnin Gold-tason, vaikka noin 7,9 miljoonaa euroa kustantanut hanke valmistui alle budjetin.

”Ranuan hyvinvointikeskus saavutti sertifioinnissa Gold-tason v4 Healthcare -järjestelmällä, mikä on poikkeuksellinen saavutus ainakin Suomessa”, kertoo Swecon LVI-suunnittelun projektipäällikkö Nina Komu. Käytössä ollut v4-luokitus on haastavampi kuin aikaisemmat versiot. ”Myös terveydenhuollon rakennusten luokitusjärjestelmä on toistaiseksi harvinaisuus.”

Asiakkaiden turvallisuus etusijalla

Terveydenhoitotilojen suunnittelu vaatii aina puhtaus- ja hygienialuokitusten tuntemusta, mutta suunnittelijat halusivat panostaa myös käyttäjien hyvinvointiin. Ilmanvaihdon suunnittelussa saavutettiin keskimääräistä korkeampi S2-sisäilmaluokitus.

”Yhden ilmanvaihtokoneen sijaan jokaisella vyöhykkeellä on oma koneensa, jolloin esimerkiksi vuodeosaston olosuhteita on helppo muuttaa tarvittaessa”, Komu kertoo. Huomioon otettiin myös eri tilojen kohdepoisto sekä ali- ja ylipaineisuus. Jäähdytyslaitteiden kylmäaineina käytettiin vihreitä vaihtoehtoja.

Käyttäjät pääsivät vaikuttamaan suunnitteluvalintoihin, joissa korostui tasapaino turvallisuuden ja kestävyyden välillä. ”Laboratoriotiloihin valittiin hygieniasyistä kosketusvapaat hanat, mutta esimerkiksi keittiötiloissa keskityttiin vettä säästäviin laitteisiin ja vesikalusteisiin.”

Myös sähkö-, tele- ja turvasuunnittelussa korostettiin käyttäjien turvallisuutta. ”Hoitajakutsujärjestelmän lisäksi suunnittelimme kohteen rikos- ja palonilmoitinjärjestelmät sekä kamera- ja kulunvalvonnan sisä- ja ulkotiloihin”, kertoo Swecon sähkösuunnittelun projektipäällikkö Tapio Mehtälä.

Energiatehokas ja kestävä kokonaisuus

Suurimmat energiasäästöt saavutettiin energiatehokkaalla valaistuksella ja IV-koneilla.

”Valaistus on toteutettu kautta linjan LED-valaisimilla, jotka ovat yhteydessä valaistuksenohjausjärjestelmään”, Mehtälä toteaa. ”Valaistusta voidaan säätää joustavasti eri tiloissa, ja valaistus voidaan ohjelmoida kokonaan uudelleen tilan käyttötarpeiden muuttuessa.”

LEEDin ansiosta kohteeseen luotiin kattava sähkön mittarointisuunnitelma. ”Tavoitteena on todentaa sähkönkulutus eri tiloissa aina keittiöstä hammaslääkärin vastaanottoon”, Mehtälä kertoo. Sähköistyksen varmistuksessa on käytössä varavoimakone ja katkeamatonta sähkönsyöttöä varten UPS-järjestelmä. ”LEEDin ansiosta hyvinvointikeskuksen pihaan tehtiin myös kunnan toistaiseksi ainoa sähköauton latauspiste!”

Luonnonmukaisuudesta lisäpisteitä

Hyvinvointikeskus sai LEED-pisteitä muun muassa pyöräilymahdollisuuksista, ulko-oleskelupaikoista ja näkymistä. Suurten ikkunoiden ansiosta vuodepotilaatkin näkevät ulos aina läheiselle vesistölle asti. Vaikka pienellä paikkakunnalla on mahdotonta tarjota kattavia joukkoliikenteen palveluja, luonto- ja hyvinvointiarvot ovat Ranualla kohdallaan.

”Iso osa tontista voitiin jättää luonnontilaan, mikä on suurissa kaupungeissa äärettömän vaikeaa!” Komu sanoo. Hyvinvointikeskuksen vastaanottotilat ovat kahdessa kerroksessa, mutta vuodeosasto sijaitsee yksitasoisessa siivessä. ”Myös pitkäaikaispotilaat ja vanhukset pääsevät omatoimisesti jaloittelemaan oleskelualueille ja puutarhaan, josta löytyy penkkejä ja esteettömiä ulkoilureittejä.”

Hulevesien viivytys pystyttiin toteuttamaan tontilla luonnonmukaisella ratkaisulla. ”Muovisten kasettipatteristojen sijaan hulevesiä viivytetään kivimurskekentillä, jotka rakennettiin samalla alueella tehtyjen kaivantojen materiaaleista. Maa-aineksia ei tarvinnut kuljettaa paikasta toiseen”, Komu kertoo.

Lähde: MyNewsDesk

Elektronisen urheilun eli e-urheilun jutut löydät kätevästi eepelit-sivustolta.

Tradeka omistaa ja kehittää tätä nykyä yrityksiä ja niiden toimintaa usealla eri toimialalla. Tradeka-Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Perttu Puro toteaa, että tekemistä ohjaa omistajien arvomaailman ohella viitisen vuotta sitten määritelty osuuskunnan strategia.

– Me haluamme tehdä jokaisesta omistamastamme yrityksestä oman toimialansa vastuullisimman toimijan, Puro kertoo. 

– Emme tee sitä kielikuvilla tai vastuullisuuspesulla, vaan aidolla asioista huolehtimisella, joka kantaa osuuskunnan jäsenten arvomaailmasta jokaisen työntekijän päivittäiseen tekemiseen.

Ympäristöstä ja työntekijöistä huolehtiminen ja sosiaalinen vastuu ovat olleet kantavina ajatuksina läpi osuuskunnan historian. Vuosikymmenten aikana kertynyt mainepääoma myös velvoittaa.

– Tradekalla on lähes 220 000 jäsentä ja vahvat perinteet, Puro muistuttaa. – Kun kyse on vastuullisuusjohtajuuden tavoittelemisesta erittäin herkillä toimialoilla, epäonnistumisen marginaalit ovat erityisen pienet.

Hoiva-alalla vastuullisuuden merkitys korostuu

Puro viittaa erityisesti hoiva-alaan ja Tradekan omistamaan Med Groupiin, joka on erikoistunut kotiin vietävien hoivapalvelujen tuottajaksi. 

– Kodinomainen asuminen on sekä inhimillisestä näkökulmasta että julkisen talouden kannalta useimmiten paras vaihtoehto. Vastaavasti kotiin vietävä hoivapalvelu on erittäin herkkä asia, myös vastuullisuuden näkökulmasta. Koti on intiimi ja vaativa ympäristö, se ansaitsee poikkeuksellisen paljon huomiota.

Puro korostaa, että etenkin vammaisten hoivapalveluissa sekä vastuullisuuden että hyvän asiakaskokemuksen määritelmien on tultava palveluntuottajan puolelta. Pelkästään asiakkaan vastuulle sitä ei voida sälyttää. Kevään sote-kiehunnan yhteydessä laineet löivät rajusti nimenomaan hoivayhtiöiden kykyyn tuottaa palveluja, jotka olisivat vastanneet yhteiskunnan odotuksia ja tarpeita.

Monelta tuntui kasvun huumassa unohtuneen se, että paras – ja vastuullisin – arvonluonti tehdään pitkällä aikavälillä, toimintaa kehittämällä ja asiakkaista huolehtimalla.

– On selvää, että liian aggressiivinen kasvuhakuisuus ei tue vastuullisuuden toteutumista, Puro kertoo. 

– Liiketoiminnassa ei ole helppoa kieltäytyä kaupasta, vaikka tietäisikin että ei pysty toimittamaan sitä palvelun tasoa, jota tilaaja edellyttää. Vastuullisella toimijalla olisi kuitenkin oltava kanttia tähän.

Tradeka palauttaa 10 prosenttia verojen jälkeisestä tuloksestaan yhteiskunnalle. Osuuskunta on teettänyt myös lokakuun alussa julkaistun, professori Marja Vaaraman johdolla laaditun selvityksen hoivapalveluiden vastuullisesta hankkimisesta. Sen pohjalta tehty vastuullisen hoivapalvelujen ostamisen opas on kaikkien asiasta kiinnostuneiden ja alalla toimivien saatavilla. Perttu Puro korostaakin, että osallistuminen niin toimialan kuin koko yhteiskunnankin kehittämiseen on – arvopohjan mukaisen liiketoiminnan harjoittamisen ohella – yksi parhaista tavoista toteuttaa vastuullisuutta käytännön tasolla.

Teksti: Timo Mansikka-aho