Nopeasti voisi ajatella, että videopelaaminen ei kuulu hyvinvoinnin piiriin, mutta kyllä se kuuluu. Jokaisen ihmisen elämä on kokonaisuus, joka koostuu toinen toistaa tukevista palasista, silloin kuin se kokonaisuus on ehyt. Esimerkiksi töiden vastakohtana on vapaa-aika, ja pelaaminen voi olla hyvinkin tasapainoittava osa työtä vastaan. Joskin nykyään videopelaaminen tai tietokonepelaaminen voi olla eSports pelien kautta myös ammatti, mutta tässä artikkelissa katsomme lähemmin pelien kehityskaarta nykyhetkeen saakka.

Kaikki alkoi 60-luvulla

Tämä on ehkä kaukaa haettua, mutta kaikki alkoi jo 1966 kun Ralph Baer teki testejä, miten televisiolla voisi pelata pelejä. Hän teki näitä testejä kahden kumppaninsa eli Bill Ruschin ja Bill Harrisonin kanssa ja yhdessä he saivat aikaan Brown Box-nimisen ratkaisun. Se oli käytännössä maailman ensimmäinen videopelikonsoli joka vuonna 1972 siirtyi Magnavoxilla ja siitä tule Magnavox Odyssey-tuote.

Tekninen kehitys ajaa pelejä eteenpäin

Jos nyt muistellaan 80- ja 90-lukuja, pelejä oli jo tarjolla useamman konsolin kautta televisiossa pelattavaksi ja kotitietokoneet olivat tulleet tuoden lisää pelejä koteihin. Tuohon aikaan pelien ja laitteiden tekninen taso oli vielä kuvanlaadun ja äänen suhteen alkutekijöissään mutta peliteollisuus kasvoi kohisten.

Tekninen kehitys kehitti peliälyä, konsoleita, tietokoneita vuosi vuodelta eteenpäin ja koneiden tehot, graafiset mahdollisuudet, ja monen pelaajan yhtäaikainen pelaaminen lisäsi entisestään pelaamisen mahdollisuuksia.

Pelaaminen kehittyi myös rahapelien alalla, kun 90-luvulla kivijalkakasinot alkoivat miettiä, miten saada lisää asiakkaita. Internet näytti antavan siihen loistavan mahdollisuuden. Olisivatko kasino-omistajat avanneet tätä Pandoran laatikkoa, jos olisivat tienneet kuinka isoksi iGaming eli nettipelaaminen onkaan kasvanut ja kasvaa vuosi vuodelta. Nettikasino on jo tavalla tai toisella tullut tutuksi joka toiselle aikuiselle eurooppalaiselle, niiden pelit ja mahdollisuudet. Nykyään nettikasinoiden pelivalikoimissa on jo yli 12 000 peliä ja uusia pelejä julkaistaan kuukausittain. Tällekin alalle on 20-luku tuomassa lisämahdollisuuksia.

3D pelaaminen

Kolmiulotteisuus tuli peleihin jo 90-luvulla kun 1995 Sega Saturn System tuli markkinoille Kanadassa ja USA:ssa – Virtual Fifhter ja Super Mario olivat pelejä, jotka osoittivat 3D mahdollisuudet pelimaailmassa ja Sony Playstation lienee yksi tämän kehityksen parhaista taidonnäytteistä. Sonystä tuli jo vuonna 2000 eniten myyty videopelikonsoli maailmassa.

Sosiaalinen pelaaminen

Jos 90-luvulla monipelaaminen oli vain haaveissa, sosiaalinen media ja ennen sitä internetin kehitys oli tehnyt monipelaamisesta jokapäiväistä. 2000-luvun sosiaalisen median kehitys vain vei pelaamisen vielä pari askelta eteenpäin ja viimeistään 2010-luvun mobiiliaikakauden kehitysaskeleet toivat pelaamisen jokapäiväiseen elämäämme entistä lähemmäksi älypuhelimen ollessa meillä aina mukana ja pelien jopa itse ilmoittaessa pelaajalle, että ”tuleppas takaisin pelaamaan”.

Sosiaalisesta pelaamisesta on puhuttu jo pitkään ja olemme siitäkin nähneet vasta ensimmäisen aallon. Tiedämme mitä mahdollisuuksia peliteollisuudella, peleillä ja sosiaalisen median kanavilla on, eikä niitä mahdollisuuksia ole vielä otettu kaikkia aktiiviseen käyttöön.

Netti ja mobiilipelaaminen

Tällä hetkellä pelaaminen on entisestään siirtynyt nettiin ja mobiilisovelluksiin. Jopa siinä määrin, että Aasiassa nimenomaan mobiilipelaaminen kasvaa räjähdysmäisesti, koska pelaaminen ei vaadi niin paljon laitteita tai rahaa, kuin esimerkiksi eSports pelaaminen.

Lisäksi netin mahdollisuudet ovat luoneet pelejä myös vähemmistöille ja antanut mahdollisuuksia luoda pelejä, jotka ovat pienemmälle marginaaliselle ryhmälle tarkoitettuja, koska pelien kulut ovat pienemmät netissä – ei tarvitse painaa DVD-levyjä eikä pahvilaatikoita. Peleihin on tullut myös entistä enemmän paikallista kulttuuria ja koko pelaaminen on kehittynyt inhimillisempää suuntaa- joka yleensä lienee parempi suuntaus?

Videopeleissä näemme heijastuksia maailman menosta, kulttuureistamme ja eroistamme – tämän ajanjakson erikoishetkistä ja nyansseista, jotka jäävät pelien kautta elämään historiaan aivan eri tavalla kuin historian kirjoituksissa ennen netti ja peliaikaa.

2020-luvun tulevat 5G-verkkojen kehitysnäkymät tulevat tuottamaan netti- ja mobiilipelaamiseen entisestään laajempia mahdollisuuksia, mutta ne näemme toteutuvan vasta 2020-luvun loppupuolella.

Pelaamisen vapaus

Pelaaminen alkoi ajanvietteestä mutta siitä on tullut monipuolinen katsaus ja peilaus elämään nykymaailmassa. Jos verrataan ensimmäisiä Space Invaders pelejä nykyaikaisiin seikkailupeleihin ja netin virtuaalisiin maailmoihin, näemme kuinka pitkälle olemme tulleet ja ymmärrämme helposti, ettei meillä oikeasti ole mitään käsitystä mitä seuraavan vuosikymmenen aikana tulee tapahtumaan. Se onkin pelaamisen, elämän ja maailmamme ihanuus – koskaan ei voi tietää

Tiesitkö, että vatsasi terveys on riippuvainen 7 metriä pitkän ruoansulatuskanavan ja satojen miljardien suolistobakteerien yhteistyöstä? Myös monet ulkoiset tekijät vaikuttavat vatsan hyvinvointiin. Tavallisimmat haasteet vatsan kanssa voivat olla ikäviä, mutta monet niistä ovat onneksi taltutettavissa pienillä arkisilla asioilla.

Herkkä vatsa, kova vatsa, vatsan turvotus tai ärtynyt suoli ovat ongelmia, jotka ovat tulleet tutuiksi monelle suomalaiselle. Vatsavaivat voivat olla varsin inhottavia, ja joskus myös hyvin kivuliaita. Vatsan ja suoliston hyvinvointi vaikuttaakin merkittävästi siihen, miten terveeksi itsemme tunnemme.

Suomalaisten vatsavaivat ovat yleistyneet viime vuosina, ja sama ilmiö on nähtävissä myös muissa länsimaissa. Muuttuneet elintavat, ruokavalio, lisääntynyt stressi ja kiireisempi elämäntyyli aiheuttavat monille ongelmia vatsan kanssa.

Herkästä vatsasta kärsii ravitsemusterapeutti Leena Putkosen mukaan suomalaisista jopa viidennes ja ärtyvästä suolesta joka kymmenes. Oma lukunsa ovat lisäksi tulehdukselliset suolistosairaudet, jotka vaativat usein hoitoa läpi elämän.

”Huonossa hoitotasapainossa oleva ärtyvä suoli ei todellakaan ole ihan pikku juttu. Se voi rajoittaa todella paljon sosiaalista elämää, normaalia vapaa-ajanviettoa ja esimerkiksi matkustamista”, Putkonen kertoo.

Säännöllinen ateriarytmi, päivittäinen liikunta, riittävä yöuni ja rentoutuminen vaikuttavat monen muun asian lisäksi positiivisesti myös vatsan hyvinvointiin. Nämä ovatkin ensimmäisiä asioita, joihin vatsavaivojen kanssa kamppailevan kannattaa Putkosen mukaan kiinnittää huomiota.

”Pienilläkin asioilla saattaa olla yllättävän iso vaikutus vatsavaivojen selättämisessä, ja jokainen meistä voi elintavoillaan vaikuttaa vatsan ja suoliston toimintaan”, sanoo Putkonen.

Muista siis ainakin nämä arkiset asiat, jos kärsit vatsavaivoista:

1. Yritä liikkua päivittäin. Liikunta vähentää vatsan turvotusta ja edistää suoliston toimintaa.
2. Vähennä istumista. Paikallaan olo ei tee hyvää suolistolle ja voi aiheuttaa esimerkiksi ummetusta.
3. Nuku riittävästi. Uni vaikuttaa vatsaan ja suolistoon sekä toisinpäin.
4. Syö säännöllisin väliajoin ja monipuolisesti. Suosi kuitupitoista ja kasvisvoittoista ruokavaliota.
5. Käy vessassa heti tarpeen tullen.
6. Juo riittävästi vettä. Runsas veden juonti on tärkeää suoliston toiminnalle.
7. Varaa aikaa rentoutumiselle. Stressi on suoliston vihollinen.
8. Jos arjessa tehtävät asiat eivät auta, apua saa myös apteekin itsehoitolääkkeistä, kuten kuituvalmisteista tai maitohappobakteereista.

Lisää kuituja lautaselle

Kuidut ovat ruokavaliossamme tuiki tärkeitä siksi, että suolistomikrobit valmistavat niistä lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka pitävät suolen hyvässä kunnossa. Sekä liukoiset että liukenemattomat kuidut lisäävät ulostemassa ja helpottavat näin vatsan ja suoliston toimintaa. 

Putkosen mukaan suomalaiset eivät vieläkään syö tarpeeksi kuituja, vaikka asiasta on puhuttu jo vuosia, ja vatsan toiminnan lisäksi kuiduilla on tutkitusti myös muita hyviä terveysvaikutuksia. Parhaimpia kuidun lähteitä ovat täysjyväviljat, kasvikset, marjat ja hedelmät.

Kaikkien vatsoille osa kuiduista ei kuitenkaan sovi. Esimerkiksi herkkävatsaiset ja ärtyvästä suolesta kärsivät voivat saada vatsaoireita niin sanotuista FODMAP-hiilihydraateista, joihin osa kuiduista luokitellaan. 

FODMAP-hiilihydraatteja on runsaasti vehnä-, ohra- ja ruisleivässä, sipulissa, pavuissa, punajuuressa ja herneissä, kivellisissä hedelmissä sekä paljon fruktoosia ja laktoosia sisältävissä ruoissa. FODMAP-hiilihydraattien karsiminen ruokavaliosta onkin viime vuosina yleistynyt hoitomuoto vatsan oireillessa.

”Tervevatsaisen ei kannata kuitenkaan omin päin lähteä karsimaan ruokavaliotaan, ja yksittäisten ruoka-aineiden sietäminen on hyvin yksilöllistä”, Putkonen kertoo.

Lähde: MyNewsDesk

Tutustu myös sportting aiheeseen sivuston aiheisiin täältä.