Lääkäri 2020 -näyttely esittelee terveysteknologian innovaatioita, jotka helpottavat lääkärin työtä. Lisäksi näyttelyssä on potilaan hoitoa helpottavia ja sairauksien ennaltaehkäisyyn keskittyneitä teknologisia uutuuksia. Uudet lääkkeet ovat entistä tehokkaampia, ja osuvat tarkemmin juuri oikeaan, hoidettavaan kohteeseen. Uusista lääkkeistä on luvassa apua esimerkiksi tupakoinnin lopettamiseen sekä astman ja migreenin hoitoon.

Lääkäri 2020 on Suomen suurin lääkäreiden koulutustapahtuma ja näyttely, joka järjestetään Messukeskuksessa 8.-10.1.2020. Näyttelyssä on mukana yli 100 yritystä, ja lisäksi näyttelyalueella on kiinnostavia puheenvuoroja mm. digiteknologiasta, genomitiedosta ja uudenlaisista hoitomenetelmistä.

Alla olevaan NÄYTTELYTÄRPIT-listaukseen on kerätty poimintoja näyttelyn osastotarjonnasta, jaoteltuna viiden eri otsikon alle:

• terveysteknologia
• lääkkeet
• lääkärin työtä helpottavat innovaatiot
• vastuu ympäristöstä ja potilaasta
• uusinta tutkimustietoa.

Luetteloon on merkitty sanalla NÄYTTELYKIERROS ne osastot, joilla vierailemme näyttelyssä osana mediakierrosta keskiviikkona 8.1. Mediakierros alkaa lyhyellä alustuksella klo 14 kokoustilassa 203 ja jatkuu sen jälkeen näyttelyalueella. Kierrokselle ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Tervetuloa!

Lopusta löydät tapahtuman aukioloajat, ohjeet akkreditoitumiseen, linkin mediapankkiin ja tarvittavat yhteystiedot.

Lääkäri 2020 -NÄYTTELYTÄRPIT:

TERVEYSTEKNOLOGIA

• Hertta-laboratoriotesti mittaa vakavan sydäntapahtuman ja tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä. Testin mittaamien riskimolekyylien perusteella voidaan arvioida kunkin henkilökohtainen sairastumisriski. Testi peilaa henkilön sen hetkistä terveydentilaa, ja testin ilmoittamaan kohonneeseen riskiin voi vaikuttaa mm. elämäntapamuutoksilla. (Zora Biosciences Oy, 2f70)
• Mobiili-EKG tuo sydänongelmien tunnistuksen kaikkiin päätelaitteisiin. Rytmihäiriöt jäävät usein havaitsematta terveystutkimuksissa siksi, että oireita ilmenee vain ajoittain. Suomessa kehitetty Beat2phone tunnistaa sydänongelmia nopeasti ja kustannustehokkaasti. Beat2Phone-mittaria voi pitää yllä ympäri vuorokauden, ja tuloksena on sydänfilmi, josta voidaan havaita rytmihäiriöiden kaltaisia poikkeamia ja selvittää oireiden syitä. (VitalSignum Oy, 2d46) NÄYTTELYKIERROS
• Alkoholiongelmien hoitoon suunniteltu ratkaisu hyödyntää tekoälyä. Previctin avulla potilaan retkahdus voidaan parhaassa tapauksessa havaita ennalta, ja siihen voidaan puuttua tarjota apua jo ennen kuin ongelma karkaa käsistä. Potilaan käytössä olevan alkomittarin ja puhelinsovelluksen lisäksi kokonaisratkaisuun kuuluu hoitavalle taholle tuleva portaali, josta potilaan vointia ja raittiutta voi seurata reaaliajassa. (A-klinikka, 1c14) NÄYTTELYKIERROS
• Huipputeknologia muuttaa sydänsairauksien hoitoa, kun esimerkiksi leikkaushoidon tilalle ovat tulleet erilaiset katetrilla tehtävät toimenpiteet. Vaikeimmissa tapauksissa sydämen tilalle voidaan jopa asentaa mekaaninen pumppu. (HUS Sydän- ja keuhkokeskus 2a81)
• Haastavien sairauksien kuten aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuksen tueksi on kehitetty modernia teknologiaa. Kävelykuntoutuksessa auttaa kävelyrobotiikka ja kuntoutujan tahdissa liikkuva dynaaminen painokevennysjärjestelmä. (Vetrea 2f71 ja Oulunkylän kuntoutuskeskus 2e69)
• Potilaiden hoitoon on kehitetty digitaalisia hoitopolkuja eri sairauksiin. Ne ennustavat sairauden kulkua ja nostavat esiin potilaat, joiden hoitoa tai lääkitystä täytyy muuttaa. Omaseurannasta tulee vaikuttavampaa ja potilaiden asiakaskokemus paranee. (HUS Älykkäät digihoitopolut, 2a81)
• Puutteellinen tietoturvaosaaminen, tietojärjestelmien viat ja kyberhyökkäykset uhkaavat terveydenhuoltoa. Kaksivuoinen Kyber-Terveys-hanke pohjautuu kansalliseen riskiarvioon ja kyberturvallisuusstrategiaan ja sitä on työstetty yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa. Näyttelyssä esitellään hankkeen tulokset ja työkalut. (Huoltovarmuuskeskus, 1d31)
• Optomed Aurora on potilasystävällinen laite silmänpohjan kuvaamiseen kaikenikäisillä lapsilla ja aikuisilla. Sitä voi hyödyntää esimerkiksi päivystyksessä neurologisien tutkimusten yhteydessä korvaamaan suoraa oftalmoskopiaa tai poliklinikoilla silmänpohjanseulontaan. (Mediq Suomi, 1d21)

LÄÄKKEET

• Nikotiiniongelmat kasvavat, koska monet siirtyvät tupakasta vain toiseen myrkkyyn, eli nikotiinikorvausvalmisteeseen tai jopa nuuskaan. Tupakoinnin aikana imeskeltävä tabletti tarjoaa aiempaa terveemmän vaihtoehdon lopettaa tupakointi vähitellen ja ilman nikotiinia. Acetium-valmiste sitoo tupakansavusta asetaldehydin, jolloin tupakoinnin nautinto vähenee ja maku huononee, ja tupakoinnin lopetus onnistuu vähitellen. (Biohit, 1f41)
• Tutkimusten mukaan iso osa astma- ja keuhkoahtaumatautipotilaista ei käytä inhalaattoreitaan oikein, eli kyseessä on merkittävä ongelma. Hengitettävät astma- ja keuhkoahtaumatautilääkkeet auttavat potilasta vain silloin kun ne ovat otettu oikein. Orion haluaa tukea inhalaattorin oikeaa käyttöä ja uudistaa Easyhaler-valmisteiden potilasohjeita lisäämällä niihin selkeitä kuvia sekä linkkejä videoihin. (Orion, 1c11) NÄYTTELYKIERROS
• Prep on ennaltaehkäisevä lääke, jonka tarkoituksena on estää hivin tarttuminen. Suomen apteekkeihin ensimmäiset, edullisemmat rinnakkaisvalmisteet saapuivat toukokuun 2019 alussa. Prepin saatavuutta aiemmin Suomessa on rajoittanut alkuperäisvalmisteen kallis hinta. Yleisimmin lääkehoito toteutetaan ottamalla yksi pilleri päivittäin. (Hivpoint, 1c29)
• Migreenin estohoidon uusi periaate on salvata valtimoita laajentava ja kipua aiheuttava kalsitoniinin geeniin liittyvä peptidi CGRP. Lääkkeet annetaan systeemisesti kuukauden tai usean kuukauden välein. (Novartis Finland, 1f28) NÄYTTELYKIERROS
• Ärtyvän suolen oireyhtymän oireiden hoitoon on tarjolla uniikki hoitosarja. Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon puolestaan on uusia lääkevahvuuksia, jotka mahdollistavat paremman hoitotasapainon tavoittelun. (Verman, 1g38)

LÄÄKÄRIN TYÖTÄ HELPOTTAVAT INNOVAATIOT

• Lifecare-järjestelmä tukee lääkärin arjen sujuvuutta, sillä helposti tarjolla oleva tieto mahdollistaa lääkärille enemmän aikaa keskittyä potilaaseen. Avoimeen tietomalliin pohjautuvat terveydenhuollon ratkaisut ovat esimerkki uraauurtavasta kehityksestä Suomen sote-palveluiden saralla ja laajemmasta terveydenhuollon kehityssuunnasta kohti avoimia terveydenhuollon tietomalleja. Lifecaren käyttöä esitellään potilastarinoiden avulla. (Tieto, Tieto-Café, halli 1).
• Miten terveyskeskus voi olla tavoitettavissa kustannustehokkaasti vuorokauden ympäri? Oulaskankaan sairaala on saavuttanut puheluiden takaisinsoiton avulla 100 % tavoitettavuuden samalla, kun hoitohenkilökunnan stressi väheni ja hoitotyölle vapautui enemmän aikaa. THL:n keväällä 2019 tekemän tutkimuksen mukaan 95 % kyselyyn vastanneista terveyskeskuksista oli takaisinsoittojärjestelmän piirissä, mutta näistä kuitenkin vain 10 %:lla oli järjestelmä käytössä koko terveyskeskuksen aukioloajan. Parempi tavoitettavuus on potilaiden etu. (Aurora Innovation, 2d70)
• Potilas hyötyy, kun lääkkeiden saatavuustiedot ovat lääkäreiden ulottuvilla. Lääkkeiden saatavuusongelmat työllistävät lääkäreitä vastaanotoilla päivittäin. Kun tiedot lääkkeiden saatavuudesta ovat nähtävissä muun lääketiedon yhteydessä, tietää lääkäri jo lääkettä määrätessään, onko sitä saatavana. (Duodecim, 1a31, Lääketietokeskus, 1a11) NÄYTTELYKIERROS
• Minkälaista on chat-lääkärin työ Mehiläisen Digiklinikassa? Valtaosa yhteydenotoista voidaan hoitaa loppuun asti laadukkaalla hoidolla ilman fyysistä lääkärikäyntiä. Tätä kautta myös terveyspalveluiden saatavuus paranee, kun lääkäreille jää aikaa entistä enemmän haastavampien oireiden hoitoon. Demossa on mukana ”potilas” ja lääkäri, ja potilas hoidetaan oireiden mukaan chatin kautta. Digiklinikka on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta, ja alusta on jo myyty Kreikkaan. Lisäksi Mehiläisen etälääkäripalvelut on viime keväänä avattu alueellisesti osaksi julkisia terveyspalveluita ensimmäisenä Suomessa, jolloin palvelu on asiakkaalle maksuton. (Mehiläinen, 2f51)
• ”Päivystämisen peruskoulussa” nuoret lääkärit oppivat päivystystyön perusteet. Koulutuksen tavoitteena on saada päivystystyö mielekkääksi ja hoidon laatua kohennettua. Kun työ on mielekästä, se myös houkuttelee ja sitä myöden yhteispäivystyksien työvoimapulaa voidaan osin helpottaa. (HUS Akuutti, 2a81)
• Miten lääkäri pystyy kehittymään ammatillisesti toimiessaan kansainvälisessä avustustyössä? Mitä kansainvälisessä avustustyössä toimiminen tuo takaisin oman terveydenhuollon organisaation päivittäiseen työhön sekä suomalaisen terveydenhuollon valmiuteen ja varautumiseen? (SPR, 1a15)
• Uuden sukupolven OMNI360-ratkaisut terveydenhuollon tietojärjestelmissä helpottavat ammattilaisten arkea. CGI:n järjestelmien avulla huolehditaan yli 3 miljoonan suomalaisen terveys- ja sosiaalipalveluista. Lisäksi osastolla esitellään tekoälyn ja edistyneen analytiikan toteutuksia mm. työkyvyttömyysriskien ja aivoverenvuotojen tunnistamiseen. (CGI, 2d61)
• Virtuaalimaailmassa on mahdollista harjoitella tilanteita, joihin harvoin joudutaan ja joiden harjoittelua tosielämässä on vaikea toteuttaa. Oppiportti on käytössä kaikkialla maamme julkisessa terveydenhuollossa ja sen kautta kouluttautuvat lääkäreiden lisäksi hoitohenkilökunta ja muut terveydenhuollon ammattilaiset. Osastolla näytetään, miten defibrillaattorin käytön harjoittelu VR-maailmassa tapahtuu. (Duodecim, 1a31)

VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ JA POTILAASTA

• Astman ja keuhkoahtaumataudin hoito kasvattaa hiilijalanjälkeä. Yhden kuukauden hoito ponnekaasuinhalaattorilla vaikuttaa ilmakehän lämpenemiseen saman verran kuin kahden vuoden hoito jauheinhalaattorilla. Miten ympäristökuormaa voi vähentää? Potilaan siirtyminen kuivajauheinhalaattorien käyttäjäksi vastaa henkilötasolla punaisen lihan syönnin lopettamista tai tavallisen auton vaihtamista hybridiautoon. Hoidon tehon kannalta ei ole eroa käytetäänkö ponnekaasu- vai kuivajauheinhalaattoria, mutta potilaan tarpeet tulee kuitenkin aina huomioida hoitomuotoa valittaessa. (GSK, 1f11)
• Osa käyttämättä jääneistä lääkkeistä päätyy kotitalousjätteisiin, josta ne päätyvät vesistöihin sen sijaan, että ne palautuisivat asianmukaisesti apteekkiin hävitettäväksi. Aineet kulkeutuvat vesistöihin myös jätevesien mukana ja ovat myrkyllisiä vesieliöille. Ruotsissa ympäristönäkökulmat on huomioitu jo 15 vuoden ajan, muut Pohjoismaat seuraavat perässä. Lääketietokeskus on tuomassa lääkkeiden ympäristöluokitusta Suomeen. Ympäristöluokitus tuodaan osaksi Pharmaca Fennica -aineistoja, jolloin se on nähtävissä osana muuta lääketietoa. Näin lääkäri voi lääkettä määrätessään valita mahdollisuuksien mukaan ympäristöä vähemmän kuormittavan vaihtoehdon. (Lääketietokeskus, 1a11)
• Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisy ja hoito sekä avaus- ja korjausleikkaus. (THL, 1b14)
• THL nollalinja -puhelinpalvelu ja turvakodit ovat maksuttomia palveluita lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville. Lääkäri voi ohjata potilaan palveluun, lähetettä ei tarvita. Palvelu on tarkoitettu myös ammattilaisille, ja lääkärit voivat soittaa ja kysyä neuvoa nollalinja-palvelusta 24/7. (THL, 1b14)

UUSINTA TUTKIMUSTIETOA

• Suolistomikrobiston merkitys terveyteen ja elintapasairauksiin: Mitä mikrobien merkityksestä tänä päivänä tiedetään? Vasta viime aikoina on havaittu kuinka merkityksellisiä suoliston bakteerit ja muut mikrobit ovat ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. (Biocodex, 2f49) NÄYTTELYKIERROS
• HUSin alaisuudessa toimiva Helsingin Biopankki on Suomen suurin sairaalabiopankki. Potilaiden suostumuksella kerätyt aineistot mahdollistavat näytteiden hyödyntämisen monenlaisiin kysymyksenasetteluihin – myös sellaisiin, joita emme juuri tällä hetkellä tule ajatelleeksi. Tulevaisuuden hoidot syntyvät tämän päivän tutkimuksesta. Ilman potilaan vapaaehtoista suostumusta biopankkitutkimus ei ole mahdollista. Siksi HUSissa pyritään tarjoamaan jokaiselle potilaalle mahdollisuus antaa näyte biopankkiin. (HUS Helsingin Biopankki, 2a81)

KÄYTÄNNÖN OHJEITA MEDIALLE LÄÄKÄRI 2020 -TAPAHTUMASTA

Näyttely on avoinna:
ke 8.1.2018 klo 9.30–17.00
to 9.1.2018 klo 9.30–18.00
pe 10.1.2018 klo 9.30–15.30

Messukeskuksen Lehdistökeskus aukioloajat:
ke 8.1. klo 8.00–17.00
to 9.1. klo 9.00–18.00
pe 10.1. klo 9.00–15.30

Lähde: STT Info

Savuton kunta -ohjelma on saavuttanut hyvin tavoitteensa. Vuosien 2010–2019 aikana valtaosa Suomen kunnista on sitoutunut savuttomaan toimintakulttuuriin ja työaikainen savuttomuus on lisääntynyt. Myös nikotiinivieroituksen tueksi kehitetty 28paivaailman.fi-ohjelma on otettu tai ollaan ottamassa monessa kunnassa osaksi potilaan hoitoketjua.

Savon sydänpiiri käynnisti Savuton Savo -ohjelman vuonna 2008 ja valtakunnallisen Savuton kunta -ohjelman vuonna 2012 osana Savuton Suomi -verkostoa. Vuosien 2010–2019 aikana 91 prosenttia manner-Suomen kunnista on sitoutunut savuttoman toimintakulttuurin edistämiseen. Vain kaksi kuntaa, Pyhtää ja Ylivieska, ovat tehneet kielteisen päätöksen. Tällä hetkellä 22 kuntaa valmistelee ohjelmaan sitoutumista.

Nikotiiniriippuvuuden hoitoon kehitettyä 28paivaailman.fi-toimintamallia toteutetaan osana nikotiiniriippuvaisen potilaan hoitoketjua Turussa, Tampereella ja Oulussa. Kuopiossa on pilotoitu toimintamallin liittämistä kaupungin työterveyshuollon palveluvalikoimaan. 28 päivää ilman on kaikille sopiva tupakoinnin lopettamisen ohjelma. Ohjelma koostuu tapaamisista ja vertaistuesta. Tulevaisuuden tavoitteena on, että jokaisessa eritysvastuusairaanhoitopiirissä tuotetaan 28paivaailman.fi-verkkopalvelua nikotiiniriippuvaisten tueksi.

– Savuton kunta -ohjelma osoittaa, kuten aiemmin Pohjois-Karjala-projekti teki, että yhteisötason terveyden edistämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä vaikutuksia toimintakulttuuriin, sekä tukea yksilön terveyttä ja yhteiskunnan terveyspoliittisia tavoitteita, Savon Sydänpiirin toiminnanjohtaja Tarja Kristiina Ikonen toteaa. – Kuntien savuttomuuspäätöksiä ei olisi saatu näin laajasti ilman Savuton kunta -ohjelmaa, ja ilman konkreettista tukea, jolla ohjelman toimenpiteet saatiin osaksi kuntien arkeen.

Lähde: MyNewsDesk

Liikunnallisesti aktiiviset henkilöt syövät enemmän ja useammin kasviksia ja hedelmiä kuin vähän liikkuvat henkilöt. Tuore tutkimus osoittaa, että niin säännöllinen, lapsuudesta aikuisuuteen jatkunut liikunta-aktiivisuus kuin liikunta-aktiivisuuden lisääminen myöhemmin elämässä ovat molemmat yhteydessä kasvisten ja hedelmien suurempaan käyttöön.

Liikunnallinen elämäntapa sekä runsaasti kasviksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio pitävät yllä terveyttä ja ehkäisevät useita kansantauteja. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutettu tuore tutkimus pyrki selvittämään, miten liikunta-aktiivisuuden kehitys 30 vuoden aikana lapsuudesta aikuisuuteen oli yhteydessä kasvisten ja hedelmien käyttöön.

Lapsuudesta aikuisuuteen jatkuneen liikunnan havaittiin olevan yhteydessä suurempaan ja säännöllisempään kasvisten ja hedelmien käyttöön verrattuna jonkin verran tai vähän liikkuviin henkilöihin. Myös liikunnan lisääntyminen elämänkulun aikana näytti olevan yhteydessä positiivisiin muutoksiin kasvisten ja hedelmien käytössä – etenkin naisilla.

Toisaalta etenkin miehillä liikunnan väheneminen oli yhteydessä samanaikaiseen ravinnon laadun heikkenemiseen. Tutkimuksessa havaittiin myös, että niin liikunta-aktiivisuus kuin kasvisten ja hedelmien käyttö usein vähenivät murrosiässä – joskin liikunnallisemmilla nuorilla kasvisten ja hedelmien käyttö oli silti yleisempää kuin vähemmän liikkuvilla. Kahden terveystavan heikkeneminen voi olla merkittävä riski terveydelle.

– Tämä terveystapojen samanaikainen muuttuminen olisi tärkeä huomioida liikunta- ja terveysneuvonnassa jo kouluiästä alkaen. Kun esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaiset tai liikuntakeskusten ’personal trainerit’ pyrkivät tukemaan asiakkaittensa liikunnan lisäämistä, olisi luontevaa samalla keskustella ravitsemuksesta, kuten kasvisten ja hedelmien käytöstä. Näin samalla tuettaisiin hyvinvointia niin ravinnon kuin liikunnan osalta, suosittelee Jyväskylän yliopistolla väitöskirjatutkimustaan tekevä Irinja Lounassalo.

Tutkimuksen viimeisimpinä mittausvuosina, tutkittavien ollessa jo aikuisia, oli kasvisten ja hedelmien käytössä havaittavissa puolestaan pienoista lisääntymistä myös vähemmän liikkuvien ryhmissä.

– Tutkimuksemme tulokset ovat linjassa Finravinto-tutkimuksen kanssa, jonka mukaan suomalaisten kasvisten ja hedelmien käyttö on lisääntynyt tasaisesti vuosina 1997–2012, kertoo Lounassalo.

Syitä kasvisten ja hedelmien käytön lisääntymiseen viime vuosina on monia: muun muassa niiden saatavuus on parantunut, ravintosuositukset ovat olleet näkyvästi esillä mediassa ja yleinen tietoisuus terveellisestä ravinnosta on lisääntynyt. Lisäksi Pohjoismaissa useimpien ihmisten tulotaso mahdollistaa kasvisten ja hedelmien säännöllisen käytön.

– Edelleenkään ravintosuositus, puoli kiloa kasviksia ja hedelmiä päivässä, ei toteudu läheskään jokaisella suomalaisella, vaikka suunta onkin lupaava. Toivoisin, että terveellisten elintarvikkeiden arvonlisäveroa pyrittäisiin laskemaan. Näin muun muassa kasvisten, vihannesten, juuresten, marjojen ja hedelmien käyttö saattaisi lisääntyä, jatkaa Lounassalo.

Tutkimus on tehty Jyväskylän yliopistossa yhteistyössä Turun, Tampereen ja Helsingin yliopistojen sekä LIKES-tutkimuskeskuksen kanssa. Tutkimusaineisto on peräisin Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -pitkittäistutkimuksesta, jota johtaa Akatemiaprofessori Olli Raitakari Turun yliopiston Väestötutkimuskeskuksesta. Alkumittauksessa vuonna 1980 tutkittavat olivat 9–18-vuotiaita ja viimeisimmässä mittauksessa 33–48-vuotiaita vuonna 2011.Tutkimusta rahoittivat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Juho Vainion säätiö.

Lähde: SST Info