1.3 C
Helsinki
maanantai, 25 marraskuun, 2024
Koti Blogi Sivu 23

HALI: Hyvinvointialan työvoimapula on ratkaistavissa – vaatii nopeita toimia

Julkisen alan työeläkevaikuttajien tuoreen ennusteen mukaan joka kolmas kuntatyöntekijä eli yli 170 000 henkilöä jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Pelkästään lähihoitajia ennustetaan jäävän vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle vastaavana aikana yli 18 000 henkilöä. Kyseessä on jättimäinen murros hoiva-alan työvoiman saatavuudessa. Yksityinen sektori tuottaa lähes puolet hoivasta, joten sen rooli eläköitymisten osalta on suuri.

– Kevan tuoreet ennusteet ovat pysäyttäviä. Jo nyt sote- ja varhaiskasvatusala kärsii merkittävästä työvoimapulasta ja useat alalla toimivat yritykset ja järjestöt ovat ilmoittaneet rekrytointihaasteista. Väestön ikääntymisen myötä nopeasti kasvava hoivan ja hoidon tarve asettaa suuria haasteita työvoiman saatavuudelle, sanoo HALIn hoiva- ja osaamisjohtaja Arja Laitinen.

Mistä tarvittavat 23 000 hoitajaa ja hoiva-avustajaa?

Laskelmien mukaan tehostetun palveluasumisen 0,7 henkilöstömitoituksen tason saavuttamiseksi tarvitaan yli 5 000 uutta hoitajaa nykyisten lisäksi ja noin 250 miljoonan euron vuotuinen lisärahoitus. Luvuissa ei ole otettu huomioon nopeasti vanhenevan väestön lisäpalveluiden tarvetta eikä nykyhenkilöstön eläkepoistuman kattamista.

–  Karkealla laskelmalla, huomioiden 0,7-mitoituksen edellyttämät 5000 hoitajaa ja Kevan laskelmien 18 000 eläkkeelle jäävää hoitajaa, tarvitsemme vuoteen 2030 mennessä yli 23 000 uutta hoitajaa. Jos olemassa olevat vanhuspalvelut halutaan säilyttää, on toimiin ryhdyttävä välittömästi, Laitinen painottaa.

HALIn mukaan sote-alan koulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä ja hoiva-avustajien koulutuksen asema on vahvistettava ja vakinaistettava pikaisesti. Oppisopimuskoulutus mahdollistuu nykyistä paremmin, kun opiskelijoiden lukemista mitoitukseen selkiytettiin. Työsuhteinen oppisopimuskoulutus on kaikkein nopein väylä kohti hallituksen tavoittelemaa työllisyysasteen nostamista.

– Nyt on jo kiire rajat leikkaavalle tiiviille yhteystyölle kaikkien alan toimijoiden, valtion ja kuntien kesken. Sote- ja varhaiskasvatuspalvelujen tulevaisuus on turvattava. Yritykset ja järjestöt ovat valmiita kantamaan oman kortensa kekoon, Laitinen lupaa.

Suomalaisia huolettaa omassa taloudessaan eniten vakava sairastuminen – rahallista tukea tarjoava vakuutus kiinnostaa monia

Iso osa suomalaisista säästää ja varautuu taloudellisesti erityisesti vakavaa sairautta varten. Monen suomalaisen mielestä juuri vakava sairaus voisi olla isoin syy sille, että oma talous ajautuisi ongelmiin.

LähiTapiolan teettämässä Arjen katsaus –kyselyssä joka viides vastaaja sanoi varautuvansa taloudellisesti vakavaa sairautta silmällä pitäen. Vain hieman vähemmän oli heitä, jotka sanoivat varautuvansa eläkeaikaan.

Huoli vakavasta sairastumisesta ei ole yllättävää, sillä esimerkiksi syöpään sairastuneiden määrä kasvaa edelleen. Vakava sairaus voi pakottaa sairastuneen pitkällekin sairauslomalle tai hän voi menettää työkykynsä kokonaan. Näin hänen saamat tulonsa voivat heiketä merkittävästi.

LähiTapiola Henkiyhtiön tekemän laskelman mukaan esimerkiksi 2 150 euroa kuukaudessa nettotuloja saavan henkilön kuukausiansio putoaisi kuukausitasolla sairauspäivärahalla 900 euroa ja mahdollisella työkyvyttömyyseläkkeellä henkilö saisi 700 euroa vähemmän tuloja kuin töissä ollessaan. Lue lisää

Arjen katsaus –kyselyn mukaan enemmän kaksi viidestä (42%) pitää kiinnostavana vakuutus- tai rahoitustuotetta, joka tarjoaisi rahallista tukea vakavan sairauden sattuessa. Sukupuoli- tai tuloeroilla ei näytä olevan kiinnostavuuteen juurikaan vaikutusta. Sen sijaan velkaantuneisuus lisää kiinnostusta. Samoin useamman lapsen perheissä kiinnostus on hieman muita korkeampi.

– Vakava sairastuminen voi osua kohdalle iästä tai sukupuolesta riippumatta. Sairastuminen johtaa usein sairauslomaan tai jopa pidempään työkyvyttömyyteen, jolloin tuloista voi lähteä jopa puolet pois. Tällä on merkittävä vaikutus sairastuneen ja hänen perheensä talouteen.  Sairaus itsessään mullistaa arjen täysin ja onkin tärkeä voida keskittyä täysillä paranemiseen ilman, että arjessa pärjäämisestä tarvitsee huolehtia, johtaja Veera Lammi LähiTapiola Henkivakuutusyhtiöstä sanoo.

Rahat sairauden aiheuttamiin kuluihin

Toimeentulon menetys vakavan sairauden yhteydessä ei ole suomalaisten mielestä ainoa huoli. Moni uskoo sairauden aiheuttavan ylimääräisiä kuluja.

Peräti joka toinen kyselyyn vastannut sanoi, että käyttäisi vakuutuksesta saamansa rahat sairauden hoitokulujen kattamiseen. Toiseksi yleisin vakuutusrahojen käyttökohde olisivat arjen menot.

– Vakavien sairauksien hoito tapahtuu pitkälti julkisen sairaanhoidon toimesta, jolloin yhteiskunta vastaa merkittävästä osasta hoidon kustannuksia. Kuitenkin sairaus tuo usein mukanaan yllättäviä menoja joko hoitojen yhteydessä tai toipumiseen liittyvinä tarpeina, kuten kuntoutuksena, jotka jäävät yksilön omalle vastuulle. Vakavan sairauden turvaksi otettu vakuutus on yksi tapa varmistaa pärjääminen myös, jos sairaus osuu omalle kohdalle, Lammi toteaa.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1034 suomalaista, jotka olivat iältään 15-74 –vuotiaita. Kysely toteutettiin syyskuussa 2019. Kyselyn tulosten virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.

Näin vakavan sairauden turva korvaa:

Vakavan sairauden turvasta maksettava kertakorvaus on veroton ja sen voi käyttää itselle parhaiten sopivalla tavalla. Vakuutuksen avulla on siis esimerkiksi mahdollista helpottaa arjessa pärjäämistä ja sairauden hoitokuluista selviämistä. Vakuutus korvaa nämä sairaudet ja toimenpiteet:

  • Useimmat syövät
  • Aivokasvain
  • Sepelvaltimon ohitus avosydänleikkauksella
  • Sydänläpän korvaaminen keinoläpällä
  • Sydäninfarkti
  • Munuaisten vajaatoiminta
  • Elin- tai luuydinsiirto
  • MS-tauti
  • Aivohalvaus

Vakavan sairauden turvan myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Tutustu tuoteselosteeseen ja ehtoihin, josta löydät tarkat kuvaukset korvattavuudesta ja sen rajoituksista.

Iso osa suomalaisista säästää ja varautuu taloudellisesti erityisesti vakavaa sairautta varten. Monen suomalaisen mielestä juuri vakava sairaus voisi olla isoin syy sille, että oma talous ajautuisi ongelmiin.

Verta luovutettiin viime vuonna lähes 200 000 kertaa

Punasolujen käyttö sairaaloissa on laskenut tasaisesti 2000-luvulla, ja myös verta on vastaavasti kerätty useimpina vuosina hieman edellisvuotta vähemmän. Viime vuonna kokoverta luovutettiin yhteensä yli 198 000 kertaa.

Verta kerättiin valtakunnallisesti noin 3 % edellisvuotta vähemmän, johtuen verivalmisteiden käytön vähenemisestä sairaaloissa.

– Verivalmisteiden käytön väheneminen kertoo siitä, että hoitomenetelmät sekä leikkaustekniikat kehittyvät edelleen, ja verensiirtoja tehdään ainoastaan tilanteissa, joissa se on aivan välttämätöntä, kertoo verenluovutuksen johtaja Satu Pastila Veripalvelusta.

Potilaiden kannalta on kuitenkin tärkeää, että oman veriryhmän verivalmisteita on aina saatavilla tilanteen niin vaatiessa, vuoden jokaisena päivänä. Veripalvelu viestii tämän vuoksi verenluovuttajille aktiivisesti eri veriryhmien päivittäisestä varastotilanteesta. Veripalvelun etusivulla on ajantasainen pisarabarometri, joka kertoo, minkä veriryhmän verenluovuttajia juuri nyt tarvitaan. Myös sosiaalisessa mediassa Veripalvelu viestii aktiivisesti verentarpeesta.

– Vuonna 2019 verta riitti hyvin potilaille ympäri vuoden, siitä iso kiitos kaikille verenluovuttajille, Pastila kiittää.

Verta luovutti viime vuonna noin 114 000 eri henkilöä. Keskimäärin luovutuksessa käydään siis yhdestä kahteen kertaan vuodessa. Miehet voivat luovuttaa verta kahden kuukauden välein ja naiset kolmen kuukauden välein. Nuorille naisille suositellaan verenluovutusta korkeintaan 1-2 kertaa vuodessa, jotta raudanpuutetta ei pääsisi kehittymään.

Vuonna 2020 verenluovutusten määrän odotetaan pysyvän viime vuoden tasolla tai laskevan edelleen muutaman prosentin.

– Viime vuonna luovuttaneista uusia oli noin 15 %, mikä on hyvä luku tulevaisuuden kannalta. Verenluovuttajia tarvitaan edelleen joka arkipäivä 800, jotta potilaat saavat tarvitsemansa valmisteet, Pastila muistuttaa.

Lähde: STT Info

Suun kautta annosteltavien syöpälääkkeiden saatavuus on edelleen kehittynyt parempaan suuntaan ehdollisen korvattavuuden myötä

Suun kautta annosteltavien syöpälääkkeiden saatavuusVuosi 2019 vahvistaa, että oraalisten eli suun kautta annosteltavien syöpälääkkeiden markkinoille tulon keston negatiivinen kehitys on pysyvästi taittunut. Uudet lääkkeet saadaan nyt aiempaa nopeammin käyttöön. Tässä on ollut apuna ehdollisen korvattavuuden toimintamalli eli ns. riskinjakosopimukset.

Vuosina 2014–2017 korvattavuuden saaneiden suun kautta annosteltavien syöpälääkkeiden markkinoille tulo kesti noin 2,8 vuotta, kun myös myyntilupahakemukseen kulunut aika otetaan huomioon. Lisäksi vielä vuonna 2017 näytti selvästi siltä, että markkinoille tulon kesto oli pidentymässä ja että vuosikausia kestänyt negatiivinen trendi jatkuu.[1,2,3]

Vuoden 2018 tiedot antoivat kuitenkin jo viitteitä myönteisestä kehityksestä.[4] Vuoden 2019 tiedot vahvistavat sen, että myönteinen trendi on jatkunut.

Kun tarkastellaan myyntiluvan saamisen kannalta uusimpia valmisteita, näyttäisi niiden markkinoille tulon kesto edelleen lyhenevän. Alla olevassa kuviossa on reaalimaailman aineistoon perustuen havainnollistettu tätä kehitystä. Käyrä kuvaa markkinoille tulon keston trendiä Suomessa vuosien 2004–2019 korvattavuuspäätösten aikana (ko. valmisteiden myyntiluvat on saatu ennen vuotta 2019).

Ehdollisen korvattavuuden toimintamalli toimii

Kun lääke on saanut myyntiluvan Euroopan lääkevirastolta, lääkkeiden hintalautakunnan on vahvistettava uuden apteekkijakeluun kuuluvan lääkkeen hinta ja korvattavuus. Tällaiset lääkkeet ovat tosiasiassa potilaiden saatavilla vasta, kun ne ovat Kela-korvauksen piirissä.

Ehdollisen korvattavuuden toimintamalli otettiin käyttöön vuoden 2017 alussa perustuen määräaikaiseen, vuoden 2019 loppuun saakka voimassa olevaan lakiin.

Tavoitteena oli, että potilaat saisivat uudet lääkkeet käyttöön aiempaa paremmin. Toimintamalli mahdollisti myös sen, että hoitokustannuksiin, kustannusvaikuttavuuteen tai hoidolliseen arvoon liittyvää epävarmuutta voidaan hallita aiempaa paremmin.[5] Käytännössä uusi toimintamalli on tarkoittanut sellaisia taloudellisia sopimuksia, joissa lääkeyritys ja lääkkeiden hintalautakunta ovat sopineet lääkevalmisteelle luottamuksellisen nettohinnan. Lakia on päätetty jatkaa määräaikaisena vuoden 2025 loppuun saakka.

Tähän mennessä sopimuksia on tehty noin 30 eri lääkeaineesta 50 kappaletta. Noin 70 prosenttia näistä lääkevalmisteista on ollut oraalisia syöpälääkkeitä. Vuoden 2019 tiedot vahvistavat myös sen, että käytännössä lähes kaikki uudet oraaliset syöpävalmisteet tulevat käyttöön ehdollisen korvattavuuden avulla sen sijaan, että ne kävisivät läpi lääkkeiden hintalautakunnan tavanomaisen hinnan ja korvattavuuden vahvistamisprosessin.

Jos ehdollisen korvattavuuden mallia ei olisi käytössä, potilaiden lääkehoitovalikoima olisi nykyistä rajallisempi tai ainakin lääkkeet tulisivat potilaiden saataville nykyistä hitaammin. Toimintamallin avulla yhä useammat potilaat ovat saaneet käyttöönsä uusimpia syöpälääkkeitä. Samalla on voitu hillitä budjettipaineita ja epävarmuuden merkitystä päätöksenteossa. Toimintamallia ja riskien jakamista voidaan edelleen kehittää esimerkiksi siirtymällä enemmän kohti vaikuttavuusperusteisia sopimuksia.[6]

Lähde: MyNewsDesk

Kysely: ruoka yhdistää lähes puolet eri-ikäisistä suomalaisista saman pöydän ääreen vähintään kerran kuukaudessa

Ikäihmisistä lähes joka neljäs ei syö koskaan itseään nuorempien kanssa. Yhteisöllisyyttä tarvitaankin tuoreen kyselyn perusteella lisää, sillä lähes neljännes suomalaisista jättää aterioita väliin yksinäisyyden vuoksi.

Gerontologinen ravitsemus Gery ry:n tutkimusyritys Norstatilla teettämästä kuluttajakyselystä käy ilmi, että noin neljännes suomalaisista jättää silloin tällöin aterioita väliin seuran puutteen vuoksi. Ilmiö koskettaa joka viidettä yli 65-vuotiasta, mutta on yleisintä alle 25-vuotiaiden keskuudessa.

– Kyselyyn vastanneista yli 65-vuotiaista lähes viidennekselle ruoka maistuu huonommin, kun syö yksin. Tutkimusten mukaan yksin aterioidessa tulee usein syötyä myös yksipuolisemmin ja epäterveellisemmin kuin seurassa, ikäihmisten hyvinvointia edistävän Gery ry:n toiminnanjohtaja, ETT Merja Suominen sanoo.

Ihmiset haluavat syödä yhdessä

Suomista ilahduttavat kyselyn tulokset siitä, kuinka eri-ikäiset suomalaiset syövät yhdessä. Lähes seitsemänkymmentä prosenttia suomalaisista kokoontuu eri sukupolvia yhdistävän aterian ääreen vähintään neljä kertaa vuodessa. Ahkerimpia yhdessä syöjiä ovat länsisuomalaiset, joista vajaa viidennes syö yhdessä vähintään kerran viikossa.

– Yhteiset ruokailuhetket ovat tärkeitä erityisesti yksin asuville ikäihmisille, jotka eivät enää ole mukana työelämässä. Ikäihmisten vajaaravitsemus on yleisintä juuri yksin asuvien keskuudessa. Olenkin monesti sanonut, että yhdessä seniorin kanssa syöminen tekee kaikille hyvää, Suominen toteaa ja jatkaa:

–  Ikäihmisistä lähes joka neljäs ei aterioi itseään nuorempien kanssa. Kyselyn perusteella yleisimmät syyt siihen, miksi emme syö yhdessä, ovat yksinkertaisia ja ymmärrettäviä. Ystävät ja perheenjäsenet voivat asua kaukana toisistaan, ei ole perhettä tai aikataulut eivät käy yhteen. Vain kolme prosenttia sanoo, etteivät perheenjäsenet halua syödä yhdessä, Suominen toteaa.

Voimaa ruuasta -viikko haastaa syömään yhdessä

Gery ry on nimennyt helmikuun toisen viikon Voimaa ruuasta -viikoksi. Sen avulla yhdistys haluaa nostaa esiin hyvän ravitsemuksen ja ruokailun sosiaalista merkitystä.

–  Teemaviikko on erinomainen hetki muistaa esimerkiksi eläköitynyttä kollegaa ja kutsua hänet yhteiselle lounaalle. Toivoisin myös, että viikon aikana perheet ja ystävät kokoontuisivat vanhempien kanssa yhteisen pöydän ääreen kodeissa tai palvelukodeissa. Syömään voi kutsua myös vaikka ikääntyneen naapurinsa, Suominen kannustaa.

Suominen toivoo myös, että seniorit lähtisivät entistäkin rohkeammin syömään ystävien kesken.

–  Ystävien kesken ruokailu vähenee merkittävästi iän myötä. Kun kaikista suomalaisista lähes puolet ruokailee ystävänsä kanssa vähintään kerran kuukaudessa, laskee luku kolmannekseen yli 65-vuotiaiden keskuudessa, Suominen sanoo.

– Haluaisinkin nähdä entistä enemmän toimintaa, jossa yhdistettäisiin nuoria ja ikäihmisiä keskenään. Esimerkiksi opiskelijaravintolat voisivat tarjota ateriamahdollisuuksia myös ikäihmisille, Suominen ideoi.

Geryn teettämän kyselyn toteutti tutkimusyritys Norstat Finland Oy:n kuluttajapaneelissa. Kyselyyn vastasi 1002 vastaaja Suomessa tammikuussa, ja otos oli väestöä demografisesti edustava.

Gery järjestää Voimaa ruuasta -viikolla avoimen tapahtuman tiistaina 4.2. klo 12–14 keskustakirjasto Oodin Maijansalissa. Ohjelmassa on Pirkko Lahden esitelmä, musiikkia ja runoja sekä tietokirjailijoiden ajatuksia ruuasta. Tilaisuudessa palkitaan lisäksi vuoden 2020 Voimaa ruuasta -teko

www.voimaaruuasta.fi ja www.gery.fi.

Vinkkilista Voimaa ruuasta -viikolle

Ikääntyneen omaiset, kollegat ja naapurit: Tarjoa ruokaseuraa!

  • Vieraile omaisesi luona ruoka-aikaan ja syökää yhdessä.
  • Kutsu ikääntynyt omaisesi tai kollegasi lounasruokalaan kanssasi.
  • Vie omainen/ystävä/naapuri ulos syömään tai kutsu hänet kylään.
  • Kerro lounashetkestä sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #voimaaruuasta

Kaikki, jotka haluavat edistää yhdessä syömisen mahdollisuuksia ja vinkata hyvistä ruokaravintoloista.

  • Jaa kuva tai viesti sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #voimaaruuasta: missä ja kenen kanssa söit?

Ravintolat

  • Tarjoa seniorialennus. Kaksi syö yhden hinnalla, kun toisella ruokailijalla on eläkeläiskortti.

Järjestöt, seurakunnat, kerhot

  • Järjestä yhteisruokailua Voimaa ruuasta -teemalla: vinkkaa, että yhdessä nautittu ruoka ravitsee sekä kehoa että mieltä.
  • Jaa hyviä reseptejä tai ruokamuistoja.
  • Järjestä yhteistä ruuanvalmistusta tai uutuuksien maistelua (esim. proteiinirahkat, satokauden hedelmät, itse tehdyt smoothiet).

Palvelukeskukset tai hoivakodit

  • Kutsu omaiset syömään yhdessä asiakkaiden kanssa tai edistä muuten yhdessä syömistä.

Kuvat: Gery/Voimaa ruuasta.

Ruokatrendit tieviittoina kestävämpään tulevaisuuteen

​Suomalaisten ruokailutottumukset ovat nyt myllerryksessä, kun hiilipihi, terveellisempi ravinto nostaa jatkuvasti kurssiaan. Tutkimusjohtaja Suvi Luoma Foodwest Oy:stä katsoo, että ruokailutottumuksissa koetaan nyt kenties historiallisia muutoksia.

”Kriittisyys lihankäyttöä kohtaan on yksi asia, joka nousee esille lähes jokaisessa kuluttajatutkimuksessa. Ihmiset etsivät vaihtoehtoja lihalle ja vähentävät sen käyttöä”, toteaa Luoma, jolla on 20 vuoden kokemus alalta.

Ihmisten ruokakoreissa ja jääkaapeissa on nyt näkymättömänä ainesosana vastuullisuus. Luoman mukaan vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat globaaleja megatrendejä, jotka lyövät väistämättä leimansa myös ruokateollisuuteen.

Yritysten on pystyttävä vastaamaan kuluttajien odotuksiin ja vaatimuksiin, mikä ei aina ole helppoa.”

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) syyskuinen ennuste antaa lisäpontta Luoman sanoille: PTT:n mukaan lihan kokonaiskulutus kääntyy tänä vuonna laskuun Suomessa, yhtenä syynä kasvisten kulutuksen lisääntyminen ja kasvipohjaisten lihankorvikkeiden ilmestyminen markkinoille.

Lisäksi PTT katsoo, että terveys- ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen kulutuspäätöksissä on kasvattanut kasvipohjaisten tuotteiden markkinoita varsin vilkkaasti.

Valmisruokaa terveyskärjellä

Tiedostavankaan kuluttajan vuorokauteen ei silti mahdu enempää kuin 24 tuntia. Ajasta on krooninen puute, mikä taas ohjaa ruokailutottumuksia kohti ”helpompaa ja nopeampaa”, toteaa Luoma. Mutta siinä missä ennen käsi hamusi lihapiirakkaa tai pizzalättyä, nyt myös valmisruoka voi olla terveellistä elämäntapaa tukevaa.

”Kuluttajien käytöksessä on sisäänrakennettua ristiriitaa siinä mielessä, että he arvostavat aitoutta ja lähiruokaa, mutta toisaalta suosivat myös helppoa ja nopeaa einestä.”

Ristiriita selittyy sillä, että nykykuluttajan tarpeet ja fiilikset vaihtelevat tilanteesta toiseen. ”Tällöin ostetaan sitä tuotetta, joka sopii juuri siihen hetkeen.”

Jos kerran kuluttaja on näin arvaamaton toimija, miten kummassa ruokatoimiala voi ennakoida, mitä markkinassa tapahtuu seuraavaksi? – Luoma myöntää, että kuluttajatottumusten pirstaloituminen heittää ison haasteen alan teollisuudelle.

”Arvaamattomuutta lisää sekin, että auktoriteettien perinteisiä ravintosuosituksia ei aina enää kuunnellakaan, vaan ihmiset uskovat olevansa itse oman hyvinvointinsa parhaita asiantuntijoita. Puhutaan niin sanotusta täsmähyvinvoinnista.”

Tee parempia valintoja

Freshin markkinointipäällikkö Arja Sarre toteaa, että hyvinvointi ja helppous ovat nyt teemoja, jotka löytyvät monen alan toimijan strategiapapereista.

”Tähän kuuluu vahvasti se, että lihan kulutusta halutaan vähentää ja kasvisten lisätä. Myös hävikkiin puututaan nyt tiukemmin”, Sarre arvioi.

Sarre ei kuitenkaan usko, että kuluttajaa mollaamalla ja syyllistämällä saadaan aikaan haluttuja muutoksia. Hänen mukaansa ihmisten hyviä pyrkimyksiä pitää edesauttaa niin kotona kuin töissäkin, vaikka jokainen ravintoon liittyvä valinta ei menisikään nappiin.

”Oleellista on edistää kasvisten osuuden kasvua arjen ruokavalinnoissa. Hyvinvointi on myös mielen hyvinvointia ja herkuillakin on oma osansa elämässä.”

Individualismi ohjaa elämän rytmejä

Sarre katsoo, että myös perinteinen ruokailurytmi on nyt paineessa eli ikiaikainen aamiainen-lounas-päivällinen-iltapala-kvartetti on vaarassa muuttua katoavaksi kansanperinteeksi. Esimerkiksi sinkut tai lapsettomat pariskunnat voivat syödä milloin huvittaa, sen paremmin kelloon tai sivuilleen vilkuilematta. Välipalaistuminen on jatkuvasti vahvistuva ja syventyvä trendi, Sarre arvioi.

”Ei ole enää yhtä muottia, joka sopii kaikille, mutta ruoan terveellisyydestä ja monipuolisuudesta ollaan sen sijaan laajasti kiinnostuneita.”

Sarren mukaan valmiit ja puolivalmiit raaka-aineet ovat vahvoilla markkinassa, joka korostaa helppokäyttöisyyttä ja nopeutta – mutta tällöinkin laatu ratkaisee.

”Tuoreus on erittäin tärkeä ajuri”, hän toteaa.

Yksi askel kerrallaan

Freshin markkinointi- ja TK-päällikkö Kristiina Niemi uskoo hänkin pienten askelten pelikirjaan, jossa tietoisuutta nostamalla vaikutetaan ihmisten valintoihin.

”Jatkuvasti pinnalla olevat ilmastoasiat ja lisääntynyt kiinnostus omasta hyvinvoinnista johtavat parempiin valintoihin ruokakaupassa”, hän uskoo.

Alan toimijoiden on vastattava tähän tarpeeseen muutenkin kuin bulkkisalaattia vyöryttämällä:

”Kuluttaja etsii ruokaelämyksiä ja kokeilee mielellään uusia makuja. Myös tuotteen visuaalisuus merkitsee paljon.”

Miehet mukaan!

Niemen mukaan nuoret, koulutetut kaupunkilaisnaiset ovat pitkälti muutoksen veturina, mutta myös miehet ovat nostaneet profiiliaan tällä saralla. Esimerkiksi uudenlainen ”bioinsinööri”-miestyyppi voi hyvinkin vyöttää itsensä sykemittareilla ja punnita ruokaansa osana hyvin omakohtaista t&k-projektia.

Hyvinvoinnista puhuttaessa onkin hyvä muistaa, että erilaisiin kohderyhmiin vetoavat erilaiset teemat ja termit.

”Tarve tehdä omia, yksilöllisiä valintoja on suuri – ja oma terveys arvotetaan korkealle”, toteaa Niemi, joka hänkään ei usko nihilistiseen, herkuttomaan linjaan.

”Ravintoasioissa kokonaisuus ratkaisee, niin kuin elämässä yleensäkin.”

Lähde: MyNewsDesk

Etälenkkeily tukee työhyvinvointia ja oppimista

Ulkoilu ja kävely tehostavat oppimista, ne ovat tutkitusti loistava tapa edistää palautumista ja työhyvinvointia. Yhdessä Ovesta Ulos on tuotteistanut etälenkkeilypalvelunsa myös erityisesti yritysten tarpeisiin sopivaksi. Yrityksille suunnitellussa palvelussa terveelliseen omatahtiseen liikkumiseen yhdistetään vahvasti henkilöstön osaamisen kasvattaminen, palautumisen tukeminen, sekä yhteisöllisyyden lisääminen.

Yhdessä Ovesta Ulos Etälenkit™ on uusi palvelu, jossa henkilöstö liikkuu omaan tahtiin omilla tahoillaan ryhmäpuhelun kautta yhdessä keskustellen. Lenkkejä vetää Yhdessä Ovesta Ulos™ -ohjaaja, joka virittää lenkkeilijöitä keskusteluun tietyn teeman ympärille, tarjoaa aiheesta tietoa ja ohjaa harjoituksia. Lenkeillä käsitellään vuorovaikutteisesti eri teemoja asiakasyrityksen toiveiden ja tarpeiden mukaan. 

Palvelun keskeinen tavoite on käsiteltävien asioiden jalkauttaminen aidosti osaksi työpaikan ja työntekijöiden arkea. Lenkit ovat maltillisen mittaisia ja jakavat opittavan asian pieniksi paloiksi arjen muun tekemisen lomaan. Paikasta riippumaton valmennus jakautuu kertaluontoisuuden sijaan pitkälle aikajaksolle, jolloin se tulee osaksi rutiineja. Ulkoilu ja liikkuminen herättelevät aisteja monipuolisesti ja etälenkkeily edistää tätä kautta oppimista.

– Paitsi liikkumista lisäävä valmennustapa itsessään, niin myös sisällöt on valittu niin, että ne edistävät osaltaan työhyvinvointia, kertoo palvelun ideoinut Katariina Sampinen.

Tampereen yliopiston psykologian tutkimusprojektin ”Työstä palautuminen työ- ja ympäristöpsykologisten näkökulmien yhdistäminen” mukaan, jo 15 minuutin mittaisella työpäivän keskellä olevalla puistokävelyllä on havaittavia vaikutuksia. Kävely auttaa tutkimuksen mukaan lisäten keskittymiskykyä, laskien verenpainetta, ja vähentäen väsymyksen tunnetta iltapäivällä ennen kotiin lähtöä. Työpäivän aikainen palautuminen tukee myös vapaa-ajalla tapahtuvaa palautumista. 

– Istuma- ja päätetyötä tekeville työpäivän katkaiseva etälenkki raikkaassa ulkoilmassa tarjoaa fyysistä palautumista, sekämahdollisuuden henkiseen palautumiseen, kuvailee valmennusten sisältöjä suunnitellut Sini Piintilä.

Yhdessä Ovesta Ulos Etälenkit™ tuovat etuja työyhteisöihin, joissa etätyötä tehdään paljon ja työyhteisö on hajallaan. Ihminen on laumaeläin, jonka viihtymistä ja jaksamista työssä lisää kokemus yhteisöllisyydestä, jota etälenkit osaltaan lisäävät. Yhdessä liikkuminen ja keskustelu antavat tilaa tutustumiselle ja yhteisöllisyyden kasvamiselle. 

Työantajan maine on noussut yhä tärkeämpään asemaan työntekijöiden keskuudessa. Usein tärkeämmäksi kriteeriksi työssä viihtymiseen nousee palkan sijaan työelämän laadulliset seikat. Työnantajan houkuttelevuus lisääntyykin huimasti, kun työntekijälle tarjotaan arkea tukevia palveluita. Moni arvostaa satunnaisia tykypäiviä enemmän arjen sujuvuutta ja elämänlaatua parantavia tukimuotoja.

– Työhyvinvointi on monen tekijän summa, joka syntyy pääasiassa arjen keskellä. Työnantajan on järkevää panostaa työntekijän jatkuvaan hyvinvointiin säännöllisillä työarkeen sulautuvilla toimilla yksittäisten tempausten sijaan,uskoo Sampinen.

– Etälenkki™ -palvelu tuo aidosti muutoksen työntekijöiden arkeen. Se ei tarjoa sellaisia välineitä, joiden käytöstä työntekijä jää yksin vastuuseen, täydentää Piintilä.

Täysjyvän lisääminen ruokavalioon kannattaa

Täysjyväviljaa kannattaa syödä säännöllisesti. Yksi täysjyvän terveyshyödyistä on, että se edistää suoliston hyvinvointia. Täysjyvävilja sisältää runsaasti kuitua.

”Mikään ruoka-aine ei ole täysin korvaamaton, mutta pidän täysjyväviljaa keskeisempänä terveydelle kuin ehkä mitään muuta yksittäistä ruoka-ainetta. Täysjyväviljan runsas kuitusisältö edistää valikoivasti hyödyllisten suolistobakteerien elinvoimaisuutta ja lisääntymistä”, sanoi Elintarviketieteiden maisteri ja riippumaton ravitsemusasiantuntija Olli Ilander.

Ilander puhui tiistaina Nestlén järjestämässä täysjyvätilaisuudessa Helsingissä. Tilaisuus järjestettiin kansainvälisen täysjyvänpäivän tienoilla. Vuosittain 19. tammikuuta vietettävän kansainvälisen täysjyväpäivän tarkoituksena on tuoda esiin täysjyvän monia hyötyjä ja kannustaa ihmisiä lisäämään täysjyvää ruokavalioonsa. Nestlé on sitoutunut lisäämään täysjyvän määrää tuotteissaan ja vähentämään 5% sokeria, 10% suolaa ja 10% kovaa rasvaa tuotteistaan.

Täysjyvässä on kaikki osat tallella

Täysjyvä merkitsee kaikkia jyvän osia. Täysjyvässä siis kaikki jyvän osat ovat tallella. Täysjyväviljavalmisteissa on vähemmän energiaa kuin puhdistetusta viljasta valmistetuissa elintarvikkeissa. Täysjyväviljavalmisteet sisältävät runsaasti kuitua ja täysjyväviljan ravintoainetiheys on suurempi kuin puhdistetun viljan.

Viljavalmisteiden suositeltava päivittäinen käyttömäärä on noin 6 annosta naisille ja noin 9 annosta miehille. Vähintään puolet käytetystä määrästä tulisi olla täysjyväviljaa. Annos tarkoittaa 1 desilitraa keitettyä täysjyväpastaa, -ohraa tai -riisiä tai muuta täysjyvälisäkettä tai yhtä leipäviipaletta. Esimerkiksi lauta­sellinen puuroa vastaa kahta annosta.[i]

Vinkkejä täysjyvän lisäämiseksi ruokavalioon

  • Vaihda valkoinen leipä, riisi tai pasta täysjyväisiin vaihtoehtoihin: Täysjyväinen pasta on todella maukasta ainakin pienen totuttelun jälkeen.
  • Lisää lounaaseen tai illalliseen annos täysjyvää täysjyväleivän, -pastan tai -riisin muodossa: Täysjyväinen kaura- tai ruisleipä, itse leivotuista täysjyväsämpylöistä puhumattakaan, on oikeiden päällysten kanssa terveellistä ja herkullista
  • Vaihda murot täysjyvää sisältäviin muroihin. Itse tehty mysli on herkullinen, monipuolinenja täyttävä aamu- tai välipala
  • Ole tarkka termeissä: suosi tuotteita, joiden pakkausmerkinnöissä mainitaan nimenomaan täysjyvä
  • Puurohiutaleet, leseet tai ylijäänyt puuro tuovat smoothieen kuituja ja täyttävyyttä

Lähde: MyNewsDesk