-1.4 C
Helsinki
sunnuntai, 24 marraskuun, 2024
Koti Blogi Sivu 15

Kymmeniä suomalaisia altistunut koronavirukselle yksityistilaisuudessa Virossa – lähes kaikki altistuneet asetettu karanteeniin

Kymmeniä suomalaisia on altistunut koronavirukselle Virossa järjestetyssä yksityistilaisuudessa. Suurin osa altistuneista on palannut Suomeen. Osallistujiin on oltu yhteydessä ja valtaosa heistä on asetettu varotoimena karanteeniin.

Yksityistilaisuus pidettiin Virossa 31.7.-2.8. Kahdella mukana olleella helsinkiläisellä on todettu koronavirustartunta. Heillä oli jo tilaisuuden aikana virukseen viittaavia oireita.

Kaikkiaan tilaisuuteen osallistui 81 ihmistä eri puolilta Suomea sekä muutama virolainen. Mukana olleet ovat altistuneet koronavirukselle. Yli puolet altistuneista on helsinkiläisiä. Osallistujia oli yhteensä 14 eri kunnasta.

”Tapaus on esimerkki siitä, kuinka tauti voi levitä nopeasti eri alueille Suomessa. Edes lieväoireisena ei tulisi osallistua yleisötilaisuuksiin, lähteä töihin tai liikkua julkisilla paikoilla muuta kuin välttämättömissä asioissa”, painottaa johtaja Mika Salminen THL:stä.

Kuntien ja sairaanhoitopiirien tartuntatautiviranomaiset ovat yhteistyössä THL:n kanssa olleet yhteydessä kaikkiin osallistujiin.

”Myös tilaisuuden järjestäjä on auttanut kiitettävästi altistuneiden tavoittamisessa”, Salminen sanoo.

Suomeen palanneista 22 on kuvaillut saaneensa koronavirukseen viittaavia oireita matkan jälkeen. Toistaiseksi testitulokset ovat olleet kuitenkin negatiivisia, eli jatkotartuntoja ei ole todettu. Tilannetta seurataan tarkasti.

Suurin osa altistuneista palasi Suomeen 2.-3.8. seuraavien laivayhtiöiden eri vuoroilla:

Kyseisillä laivoilla tuona ajankohtana matkustaneita kehotetaan tarkkailemaan vointiaan.

Jos sinulla on koronavirukseen viittaavia oireita, kuten hengenahdistusta, yskää, nuhaa, ripulia, kuumetta, kurkkukipua tai maku- ja hajuaistin heikkenemistä, ota yhteyttä alueesi terveydenhuoltoon tai tee Omaolo-oirearvio ja hakeudu testiin.

Lähde: STT Info

Lähimmän sydäniskurin voi paikantaa uudistuneessa 112 Suomi -sovelluksessa

Hätäkeskuslaitoksen 1,7 miljoonan käyttäjän 112 Suomi -sovellus on uudistunut. Päivittyneen ulkoasun ja käyttäjää paremmin ohjaavan käyttöliittymän lisäksi sovellukseen on tullut uusia palveluita. Yksi uusista palveluista on lähimmän sydäniskurin paikannuspalvelu, joka on toteutettu yhteistyössä Sydänliiton kanssa.

Sydänliiton kehittämispäällikkö Mari Blek-Vehkaluoto iloitsee pitkän työn tuloksesta.

”Hankkeemme yksi merkittävimmistä pitkän ajan tavoitteistamme on toteutunut. 112 Suomi -sovellus on mitä parhain alusta sydäniskureiden paikannuspalvelulle. Sovelluksella on laaja käyttäjäkunta ja se on hätätilanteessa paitsi tunnetuin myös luontevin paikka hakea apua. Sydäniskurien paikannuspalvelun saaminen mukaan sovellukseen tulee varmuudella myös edesauttamaan sydäniskurien tunnettuutta ja ihmisten rohkeutta ottaa laite hätätilanteessa käyttöön. Voimme myös olettaa, että rekisteröityjen laitteiden määrä tulee nyt kasvamaan, kun laitteet ja niiden paikantaminen tulee yhä useammalle tutuksi. Olemme matkalla kohti sydänturvallisempaa Suomea.”

Sydäniskurien sijaintitiedot tulevat 112 Suomi -sovellukseen Sydänliiton yhteistyössä Punaisen Ristin ja Suomen Elvytysneuvoston kanssa hallinnoimasta defi.fi-palvelusta. Vuonna 2012 perustettuun verkkopalveluun on tällä hetkellä rekisteröity noin 3 600 sydäniskuria. Myös Defi.fi-sivustolta voi edelleen paikantaa lähimmät sydäniskurit sekä koko Suomen rekisteröidyt sydäniskurit. Sivusto toimii jatkossakin laitteiden rekisteröinnin ja hallinnoinnin kotipaikkana.

Hätäkeskuspalveluiden johtaja Marko Niemisen mukaan viisi vuotta sitten julkaistu 112 Suomi -sovellus löytyy jo lähes joka kolmannelta suomalaiselta.

”Kehitimme sovelluksen alun perin hätäpuhelun paikantamiseen, ja vuosien varrella siitä on rakennettu isompi turvallisuuteen liittyvä palvelukokonaisuus. Olemme pyrkineet siihen, että kaikki sovellukseen kootut palvelut liittyisivät läheisesti hätäkeskustoimintaan. Samasta paikasta löytyvien palveluiden avulla voimme ohjata ihmisiä lähestymään oikeita tahoja ja vähentää turhia yhteydenottoja hätänumeroon.”

112 Suomi -mobiilisovelluksen uusi ilme ja palvelut julkaistiin 28. toukokuuta. Käyttäjien tulee päivittää sovellus, jotta kaikki uudet ominaisuudet tulevat käyttöön. Sovelluskaupoissa saattaa esiintyä viiveitä päivitysten läpimenossa.

Huolehdi A- ja B-hepatiittirokotteista ennen matkalle lähtöä

Vaikka tällä hetkellä ei ulkomaille ole välttämättä järkevä lähteä, jossakin vaiheessa kaukomaat taas kutsuvat. Matkaan voi valmistautua jo nyt. Maailman hepatiittipäivänä 28.7. Munuais- ja maksaliitto muistuttaa, että A- ja B-hepatiitti ovat yleisempiä maissa, joissa hygieniataso on alhaisempi. Näihin molempiin on olemassa rokote, joka kannattaa ottaa ennen matkaa. C-hepatiittiin rokotetta ei ole.

Virushepatiitit jaetaan suun kautta ja veriteitse tarttuviin. A-hepatiitti leviää suun kautta. Sen voi saada saastuneesta vedestä ja ruoasta ulkomaan matkalla. Kotimaassa saatujen tartuntojen taustalla voi olla esimerkiksi ulkomaiset pakastemarjat. B- ja C-hepatiitit tarttuvat verikontaktissa likaisesta neulasta, steriloimattomilla välineillä tehdyssä tatuoinnissa tai lävistyksessä sekä suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä. B-hepatiitin yleisin tartuntatapa suomalaisilla on suojaamaton seksi.

Hyvän rokotuskattavuuden ansiosta A- ja B-hepatiittia todetaan Suomessa harvoin. Riskiryhmiin kuuluvat saavat B-hepatiittirokotteen ilmaiseksi osana kansallista rokotusohjelmaa. Rokotteen voi ottaa myös omakustanteisesti. C-hepatiittiin rokotetta ei ole.

– A- ja B-hepatiittiin on olemassa rokote, joka kannattaa ottaa ennen matkustamista. Edes viiden tähden hotelli tai huippuhienolta näyttävä tatuointipaikka eivät suojaa tartunnalta samalla tavalla kuin rokote. Tärkeintä on toki käyttää omaa harkintaa ja välttää riskejä, muistuttaa Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa.

Käsien pesu on päivän hitti ja se auttaa suojautumaan myös A-hepatiitilta, joka leviää ulosteiden ja likaisten käsien kautta. Tartunnan voi saada muun muassa huonosti kypsennetyistä äyriäisistä tai likaisesta juomavedestä ja jääpaloista. Myös hedelmistä, vihanneksista ja marjoista, joita ei voi itse pestä pullovedellä tai kylmistä leikkeleistä ja majoneesisalaateista voi saada tartunnan.

B-hepatiitti tarttuu ihmiseltä toiselle veren välityksellä. Se voi tarttua suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä, steriloimattomilla välineillä tehdyssä lävistyksessä tai tatuoinnissa sekä likaisesta neulasta tai ruiskusta. Tartunnan voi saada myös, jos on saanut verensiirron tai suonensisäistä lääkitystä sairaalahoidossa kehitysmaissa ja maissa, joissa ei tehdä B- ja C-hepatiittiseulontaa. Alueilla, missä hepatiitti B on yleistä, se tarttuu useimmiten synnytyksessä äidistä lapseen.

Muista ainakin nämä
– A- ja B-hepatiittitartunnalta voi suojautua rokotteella.
– Juo ulkomaanmatkoilla pullotettua vettä ja vältä jääkuutioita.
– Pese kädet WC:ssä käynnin jälkeen.
– Käytä sukupuoliyhteydessä kondomia.
– Älä ota tatuointia tai lävistystä epäilyttävässä paikassa.

Maailman hepatiittipäivä 28.7.2020

Maailman hepatiittipäivä on yksi neljästä WHO:n virallisesta tautitietoisuuspäivästä. WHO:n tavoitteena on virushepatiittien eliminointi vuoteen 2030 mennessä. Avainasemassa on matalankynnyksen testaus ja hoitoonpääsy. Maailman hepatiittipäivää vietetään B-hepatiittiviruksen löytäneen ja rokotteen kehittäneen Nobel-palkinnon saaneen tohtori Baruch Blumbergin syntymäpäivänä 28.7. Virushepatiitti koskettaa yli 300 miljoonaa ihmistä maailmassa. Moni kantaa virusta tietämättään, sillä tartunta on usein oireeton.

Voiko sinulla olla C-hepatiitti tietämättäsi?

Maailmalla 90 prosenttia virushepatiittitartunnan saaneista ei tiedä tartunnastaan. Suomessakin on monia, jotka sairastavat C-hepatiittia tietämättään ja tartuttavat tautia eteenpäin.  Munuais- ja maksaliitto muistuttaa Maailman hepatiittipäivänä 28.7. että testaus kannattaa aina, sillä C-hepatiittiin on nykyään olemassa tehokas lääkehoito.

C-hepatiitti on Suomen yleisin virushepatiitti. Suurin osa tartunnan saaneista jää viruksen kantajiksi. Viime vuonna Suomessa todettiin 1 187 C-hepatiittitartuntaa eli tartuntoja oli 22 / 100 000 asukasta.

– On huolestuttavaa, että uusien tartuntojen määrä ei ole laskenut C-hepatiittistrategiasta ja hoitopolusta huolimatta. Kaikilla tartunnan saaneilla on oikeus hoitoon, mutta kaikissa kunnissa ei hoitoon pääse vielä tasa-arvoisesti. Kunnissa tulisi panostaa enemmän testaamiseen, tartuntojen hoitoon ja erityisesti nuorten tietoisuuden lisäämiseen, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.

Tartunnoista 64 prosenttia todettiin 20–29-vuotiailla nuorilla. Suurin osa tartunnoista on saatu Suomessa. Viruksen hoitamattomia kantajia arvioidaan olevan noin 22 000.

Vain noin joka neljäs C-hepatiittitartunnan saaneista saa infektion alkuvaiheessa oireita.

– C-hepatiitti on pitkään oireeton, minkä vuoksi sitä voi sairastaa jopa vuosikymmeniä ilman, että tietää sitä. Koko tämän ajan henkilö voi kuitenkin tartuttaa muita, Högström sanoo.

C-hepatiitti vaatii tarttuakseen aina verikontaktin. Tartunnan on voinut saada tatuoinnista, lävistyksestä tai akupunktiosta, ennen vuotta 1990 tehdystä verensiirrosta – tai vain yhdestä nuoruuden huumekokeilusta. Tartunta on mahdollinen myös sukupuoliyhteydessä tai synnytyksessä. Yleisin C-hepatiitti on kuitenkin suonensisäisiä huumeita käyttävillä. C-hepatiittia ei voi saada arkielämässä kättelyssä tai halaamisessa, eikä esimerkiksi astioiden kautta.

Krooninen C-hepatiitti aiheuttaa sidekudoksen muodostumista maksaan, mikä voi aiheuttaa maksakirroosiin ja pahimmillaan maksasolusyövän.

C-hepatiittia voi ehkäistä omilla valinnoillaan ja välttämällä riskikäyttäytymistä. Sen estämiseen ei ole olemassa rokotetta. Tehokkainta ennaltaehkäisyä on hoitaa kaikki tartunnan saaneet. C-hepatiitin hoitoon on viime vuosina tullut uusi suun kautta otettava tehokas ja hyvin siedetty lääkehoito, jonka saa perusterveydenhuollosta.

Suomen C-hepatiittistrategian tavoitteena on hävittää sairaus Suomesta vuoteen 2030 mennessä testaamisella, tehokkaalla hoidolla ja uusien infektioiden ehkäisyllä. THL:n asiantuntijatyöryhmän 2019 julkaisema C-hepatiitin hoitopolun tavoite on varmistaa kaikille yhdenvertainen ja varhainen pääsy hoitoon. Hoidon yhteydessä tartunnan saaneelle tulee aina myös antaa tietoa sairauden tarttumistavoista ja riskeistä. Näin voidaan ehkäistä riskikäyttäytymistä, infektion leviämistä ja uusintainfektioita.

(Luvut: Tartuntautirekisteri, THL)

Muista ainakin nämä
– Jos otat tatuoinnin tai lävistyksen, varmista, että välineet on steriloitu.
– Tartunnan voi saada jo pelkästä huumekokeilusta tai pistämällä itseään vahingossa käytetyllä neulalla.
– C-hepatiittiin ei ole rokotetta.
– C-hepatiittia voidaan hoitaa ja virus poistaa elimistöstä.
– Jos epäilet saaneesi tartunnan, ota yhteys lääkäriin.

Maailman hepatiittipäivä 28.7.2020

Maailman hepatiittipäivä on yksi neljästä WHO:n virallisesta tautitietoisuuspäivästä. WHO:n tavoitteena on virushepatiittien eliminointi vuoteen 2030 mennessä. Avainasemassa on matalankynnyksen testaus ja hoitoonpääsy. Maailman hepatiittipäivää vietetään B-hepatiittiviruksen löytäneen ja rokotteen kehittäneen Nobel-palkinnon saaneen tohtori Baruch Blumbergin syntymäpäivänä 28.7. Virushepatiitti koskettaa yli 300 miljoonaa ihmistä maailmassa. Moni kantaa virusta tietämättään, sillä tartunta on usein oireeton.

Oulun yliopisto alkaa kouluttaa psykologeja

Oulun yliopistoon voi tulevaisuudessa hakea opiskelemaan psykologiaa, ja yliopisto voi alkaa myöntää psykologian tutkintoja. Valtioneuvoston 23.7.2020 tekemän päätöksen mukaan Oulun yliopistolle lisätään ”psykologian koulutusalalla psykologian kandidaatin, psykologian maisterin, filosofian maisterin, psykologian lisensiaatin ja psykologian tohtorin koulutusvastuu”.

Uudet tutkintokoulutukset sijoittuvat Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan, jossa voi jo nykyisellään opiskella psykologian perus- ja aineopintoja.

Oulun yliopiston hallitus päättää vielä erikseen, milloin koulutus alkaa ja paljonko opiskelijoita valitaan. Alustavan suunnitelman mukaan kandidaattikoulutus alkaisi jo syksyllä 2021 ja opiskelijoita koulutukseen valittaisiin ensimmäisenä vuonna 40.

”Päätös on Pohjois-Suomen kannalta erittäin merkittävä ja auttaa paikkaamaan alan osaajien työvoimapulaa. Psykologian koulutus on erittäin suosittua, ja nyt pääsy alalle paranee. Lisäksi päätös vahvistaa ihmistieteiden tutkimusta ja koulutusta Oulun yliopistossa”, sanoo professori Helka-Liisa Hentilä, joka on vastannut asian valmistelusta juuri päättyneellä kaudellaan koulutusrehtorina.

”Lämpimät kiitokset kaikille sidosryhmille, jotka ovat tehneet yliopiston kanssa yhteis- ja vaikuttamistyötä psykologikoulutuksen saamiseksi Ouluun”, sanoo kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Kati Mäkitalo.

Eri sidosryhmät ovat nostaneet toistuvasti esille Pohjois-Suomen psykologipulan. Dosentti Pentti Rauhalan tekemä selvitys ”Psykologitarve Pohjois-Suomessa” osoittaa, että koulutusvastuulle on vahvat perusteet, jotka nousevat alueellisesta työvoimatarpeesta. Pohjois-Suomessa on krooninen työvoimavajaus perinteisissä psykologitehtävissä jopa Oulun kaupungissa, ja psykologien eläkepoistuma pahentaa pulaa tulevaisuudessa. Perinteisten tehtävien ohella psykologien osaamista tarvitaan nykyistä enemmän muun muassa varhaiskasvatukseen, oppilashuoltoon, nuorten palveluihin, kuntoutukseen, neuropsykologiaan ja avohoidon konsultaatiotehtäviin. Myös sosiaali- ja terveysalan ulkopuolinen työelämä vaatii uutta psykologisaamista, jota ei ole nyt riittävästi.

Oulun yliopistosta valmistuvista 64 prosenttia sijoittuu työhön Pohjois-Suomeen, jolloin alueellista työvoimavajausta voidaan parhaiten korjata myöntämällä psykologien koulutusvastuu Oulun yliopistolle, Rauhalan selvityksessä todetaan.

Psykologian tutkintoja on tähän asti voinut suorittaa Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa.

Lähde: STT Info

Liikunnasta vireyttä vuorotyöhön

Epäsäännöllinen vuorotyö haastaa arkirytmiä niin unen, ruokailun kuin liikkumisenkin osalta. Erityisesti vuorotyössä säännöllinen liikkuminen on yksi erinomainen keino parantaa unta ja ylläpitää hyvää vireyttä. Filha ry kysyi kahdelta Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) raitiovaununkuljettajalta, miten he liikkuvat istuvan työn vastapainona.

Liikunnalle ei aina aikaa tai energiaa

Epäsäännölliset ja pitkät työvuorot altistavat vireystilaongelmille. ”Aikaisena aamuvuorona herätys voi olla neljältä aamuyöllä, tai vastaavasti iltavuorosta saatetaan tulla kotiin kahdelta yöllä”, kertovat raitiovaununkuljettajat Terhi Saarinen ja Jukka Tanninen.

Paitsi että yöuni saattaa jäädä tahtomattoman lyhyeksi, on ymmärrettävää, ettei liikunnalle aina riitä aikaa tai energiaa.

”Raskaimpia työrupeamia seuraa onneksi kevyempi työviikko, jolloin on mahdollisuus kompensoida vajetta unessa ja liikkumisessa”, toteaa Terhi.

Viimevuotisen, Filha ry:n laatiman kyselyn mukaan 40 % kuljettajista koki itsensä väsyneeksi vähintään kolmena päivänä viikossa ja sama määrä unen laatunsa heikoksi. Kyselyyn vastasi noin 100 linja-auton-, taksin- ja raideliikenteen kuljettajaa. Kyselyyn vastanneista 80 % oli huolissaan runsaasta istumisesta ja yli 50 % vähäisestä liikkumisesta.

Halu pysyä terveenä

Terhi on ollut kuljetusalalla jo vuosia, joista raitiovaununkuljettajana hän on toiminut nyt noin kaksi vuotta. Jukka vaihtoi muulta alalta raitiovaununkuljettajaksi kolme vuotta sitten. Molemmat viihtyvät alalla erinomaisesti ja näkevät itsensä raitiovaununkuljettajina myös tulevina vuosina.

Vuorotyössä jaksamisen ohella lähestyvä keski-ikä motivoi terveellisiin elämäntapoihin. Istuvan ja passiivisen työn vaikutus painoon on mietityttänyt Jukkaa. Varikoilla kuljettajat puhuvatkin yleisesti, että mikäli ei tavoitteellisesti tee mitään erityistä istumisen vastapainoksi, niin 10–15 kg kertyy herkästi ylipainoa jo yhdessä vuodessa. Eli liikkua pitää sekä katsoa, mitä suuhunsa laittaa. Samalla myös uni paranee.

Liikuntaa vapaa-ajalla

Kuljettajan työssä yhtäjaksoinen istuminen on raskasta.

”Pelkkä kunnon ylläpitäminen ei riitä, vaan istuvan työn vastapainoksi tarvitaan myös hikiliikuntaa”. Molemmat panostavat liikkumiseen vapaa-ajalla. Terhillä säännöllinen liikkuminen on ollut tapana jo pitkään, yhdessä tai erikseen koiran kanssa. ”Vapaapäivät on pyhitetty liikkumiseen”, Jukka sanoo.

Hyväksi todettuja rutiineja muodostuu vähitellen. Jukan päivä alkaa aina 20 kyykyllä tai punnerruksella. Sillä lähtee mies käyntiin ja päivä paremmin liikkeelle. Terhi pitää töissä mukanaan tennispalloa, jonka hän asettelee selän ja kuljettajan istuimen väliin. Tämä tukee ryhtiä parantaen selän asentoa istuessa.

Jukka on liikkunut aktiivisesti tämän vuoden. Ajatus reippaamman liikunnan lisäämisestä kyti hänellä pitkään, ja nyt kuntokärpänen on pistänyt kunnolla! Frisbeegolfin ja uinnin rinnalle on tullut porrastreenit ja pitkät, kuntoa kohottavat kävelylenkit. Muutoksen myötä painoa on tippunut jo 15 kg.

Uusia vinkkejä liikkumiseen VIMMA-ryhmästä

Terhi ja Jukka ovat osallistuneet aktiivisesti keskusteluihin kuljettajille perustetussa Facebookin VIMMA-ryhmässä, jossa jutellaan hyvästä vireydestä vaihtuvin teemoin. Ryhmä on avoin kaikille ammattikuljettajille ympäri Suomen. Molemmat kiittelivät toukokuussa järjestettyä liikkumishaastetta, jossa eri alan kuljettajat jakoivat toisilleen hyviksi toteamiaan vinkkejä työ- ja vapaa-ajan liikkumiseen sekä hyvään työergonomiaan. Tällä hetkellä noin kolmensadan jäsenen ryhmään toivotaan edelleen lisää kuljettajia.

Uusi Keuhkohuoli-tukilinja avattu keuhkosairaille

Keuhkohuoli-tukilinja on uusi koronapandemia-ajan maksuton palvelu keuhkosairaille, josta saa henkilökohtaista tukea poikkeusajan aiheuttaman terveyshuolen ja ahdistuksen lievittämiseen sekä keuhkoterveyteen liittyvää neuvontaa puhelimitse ja chatissa. Palvelu on avoinna myös kesäkuukausina.

Palveluun voi ottaa yhteyttä esimerkiksi, jos kokee tarvetta keskustella keuhkoterveydestään ja koronakevään haasteista tai siitä, kuinka suojautua mahdollisilta syksyn korona- ja muilta infektioilta. Puhelimeen vastaavat terveydenhuollon ammattilaiset, mutta puheluissa ei oteta kantaa yksittäisen sairauden hoitoon. Näissä tapauksissa tulee ottaa yhteyttä oman alueen terveydenhuoltoon. Palvelusta vastaa keuhkoterveysjärjestö Filha ry yhteistyössä Apteekkariliiton ja Hengitysliiton kanssa.

Ensimmäiset viikot ovat osoittaneet, että kesäkuussa avattu palvelu on löydetty. Soittajia on ollut eri ikäryhmistä ja eri puolelta Suomea. Lähes kaikki soittajat ovat halunneet keskustella koronapandemiaan liittyvistä terveyshuolista, mutta osalla on ollut enemmän omaan keuhkosairauteen liittyviä kysymyksiä. Keskusteluissa on noussut myös esiin, että keuhkosairauden omahoitoon kuuluva liikunta on useilla soittajilla jäänyt poikkeusolojen aikana vähemmälle ja osa miettii työpaikalle palaamisen riskejä kesäloman ja etätyöjakson jälkeen.

Suomessa on noin 1,5 miljoonaa eri ikäistä keuhkosairautta tai allergiaa sairastavaa, joista osa kuuluu koronavirusinfektion riskiryhmään. Koronatilanne vaikuttaa tällä hetkellä rauhalliselta, ja moni haluaa jo jättää poikkeusajan tuomat rajoitukset ja huolet taka-alalle. Pandemia-aika ei ole kuitenkaan kokonaan ohi.

Nyt on aika varmistaa, että keuhkosairauden omahoitoon ja hoitotasapainoon liittyvät asiat, kuten lääkehoidon toteutus, ovat ajan tasalla. Se on tärkeä osa syksyn infektioilta suojautumista. Jos ei itse pääse asioimaan apteekissa, voi Suomi.fi-palvelun kautta antaa sähköisen valtuuden toiselle henkilölle reseptilääkkeiden ostoa varten. Apteekkariliitosta kerrotaan, että lähes 150 apteekkia palvelee myös verkossa. Keuhkosairauksien omahoitoon kuuluu pahenemisvaiheen tunnistaminen ja ehkäisy, savuttomuus, hyvä ravitsemus sekä psyykkinen ja muu hyvinvointi. Keuhkosairauksia sairastavien tulee myös muistaa käydä säännöllisesti seurantakäynnillä terveydenhuollossa.

Palveluajat

Suomenkielinen palvelu arkisin kello 13–17 p. 0800 390 310
Somalinkielinen palvelu tiistaisin kello 14–16 p. 0800 390 311
Chat torstaisin kello 10–12 Tukinetissä.

Suunnitelmissa automatka halki Suomen? Vältä veritulppa näillä vinkeillä

Laskimotukos eli veritulppa on pitkään paikoillaan istuvan lomalaisen riesa. Pitkiä matkoja istuen matkustavan kannattaa selvittää oma sairastumisriski ja panostaa vaivan ennaltaehkäisyyn. 

Koronatilanne on muuttanut suomalaisten kesälomasuunnitelmia, ja moni viettää kesän tänä vuonna kotimaassa. Pitkät lentomatkat ovat vaihtuneet asuntoautoihin ja kotimaan sisällä matkustamiseen. Jos tarkoitus on taittaa satoja kilometrejä päivässä, on hyvä huomioida laskimotukoksen mahdollisuus.  

Laskimot kuljettavat verta elimistöstä takaisin sydämeen ja keuhkoihin. Koska veri virtaa niissä hitaasti ja matalalla paineella, ne ovat muita suonia otollisempia paikkoja hyytymien muodostumiselle. Jos edessä on tuntien mittainen istumismaraton, kannattaa minimoida riskit. Erityisen tärkeää on varmistaa riittävä nesteytys. 

– Alkoholia kannattaa välttää, sillä se kuivattaa elimistöä ja lisää laskimoveritukoksen riskiä. Pitkään paikoillaan istuttaessa paras lomadrinkki on vesi, sanoo sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi Terveystalosta. 

Vedenjuonnin ohella tulee kiinnittää huomiota liikkumiseen. Tärkeintä on pyrkiä liikkumaan mahdollisuuksien mukaan edes vähän. 

– Säännöllinen jaloittelu herättelee pumppua ja tehostaa verenkiertoa ehkäisten siten tukoksia. 

Yhden pysähdyksen taktiikka voi toimia lyhyemmillä autoreissuilla, mutta matkan venyessä kannattaa varata aikaa useampaan jaloittelutaukoon. Jalat ristissä istumista kannattaa kaihtaa myös takapenkillä, sillä se on omiaan häiritsemään laskimoverenkiertoa. 

Kipu ja turvotus paljastavat tukoksen 

Mikäli suvussa on taipumusta laskimotukoksille tai tietää omaavansa kohonneen riskin veritulppaan, kannattaa harkita ennaltaehkäisevää lääkitystä. Perinnöllisyyden ohella riskiä voivat lisätä tietyt sairaudet ja lääkkeet sekä tupakointi. Asiasta kannattaa keskustella rohkeasti sisätautilääkärin kanssa. 

– Lääkitys voidaan antaa kerta-annoksena ennen matkalle lähtöä. Se vaikuttaa veren hyytymiseen estäen tukosten syntyä. Myös lentosukat ovat hyvä ehkäisevä apukeino: ne sopivat kaikenikäisille, myös automatkoille. Lentosukkien teho perustuu siihen, että puristamalla jalkoja ne ajavat verta varpaista sydämeen päin.  

Veritulpan tuntomerkkejä ovat toispuolinen kipu ja turvotus. Tukos muodostuu lähes aina alaraajaan, usein säären tai pohkeen alueelle. Oireiden ilmaantuessa ei kannata epäröidä, vaan lääkäriin on syytä hakeutua viipymättä. 

– Tukos muodostuu hyvin harvoin ylävartaloon, mutta sekin on mahdollista. Esimerkiksi syöpä voi altistaa ylävartalon laskimotukokselle. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että mitä korkeammalle tulppa nousee, sitä suuremmaksi kasvaa riskikin. Säären alueella vaara on vielä pieni, mutta reiteen ja sitä ylemmäs noustessa se kohoaa. 

Veritulpan muodostumiselle ei voi määritellä tarkkaa aikajännettä, mutta aivan silmänräpäyksessä tauti ei kehity. Oireita ja omaa oloa kannattaa kuulostella tarkoin, sillä pahimmassa tapauksessa hyytynyt veri päätyy keuhkoihin asti. Keuhkoveritulppa on vakava tila, joka voi johtaa jopa äkilliseen kuolemaan.  

Vältä veritulppa – muista ainakin nämä: 

  • Panosta nesteytykseen: suosi vettä, vältä alkoholia 
  • Jaloittele mahdollisuuksien mukaan ja vältä jalat ristissä istumista 
  • Käytä lentosukkia, kun joudut istumaan pitkään paikoillasi 
  • Selvitä, onko sinulla kohonnut riski sairastua veritulppaan 
  • Keskustele tarvittaessa sisätautilääkärin kanssa ennaltaehkäisevästä hoidosta  

Terveystalo lyhyesti

Terveystalo on Helsingin pörssissä listattu julkinen osakeyhtiö, jolla on vahva suomalainen omistus. Terveystalo on liikevaihdoltaan ja verkostoltaan Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja yritys- ja yksityisasiakkaille ja julkiselle sektorille. Valtakunnallinen verkostomme kattaa noin 300 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Toimipaikkaverkostoa täydentävät ympäri vuorokauden saatavilla olevat digitaaliset palvelut.

Vuonna 2019 Terveystalossa asioi 1,2 miljoonaa yksittäistä asiakasta. Lääkärikäyntejä tehtiin noin 3,7 miljoonaa. Terveystalossa työskentelee yli 13 000 terveydenhuollon ammattilaista. Terveystalon palveluilla on Avainlippu-tunnus ja yhtiö on Suomalaisen työn liiton jäsen. www.terveystalo.com