Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten koulumenestys jää selvästi heikommaksi kuin muilla lapsilla psykiatristen ja neurokehityksellisten häiriöiden vuoksi. Tämä ilmenee tuoreesta Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta, jossa tutkittiin lastensuojelusyistä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista ja työllistymistä.

Tutkimuksessa verrattiin kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja muiden lasten peruskoulun päättötodistuksia. Tulosten mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla lukuaineiden keskiarvo jäi keskimäärin merkittävästi heikommaksi kuin muilla lapsilla.

Kodin ulkopuolisen sijoituksen taustalla on usein monenlaista huono-osaisuutta, esimerkiksi vanhempien vakavia mielenterveysongelmia tai lapsen omia käyttäytymisen ongelmia. Sijoitetuilla lapsilla yleisiä ovat myös erilaiset mielenterveyden ja kehityksen häiriöt kuten oppimisvaikeudet ja keskittymishäiriöt.

– Tulokset viittaavat siihen, että psykiatriset ja neurokehitykselliset häiriöt selittävät merkittävästi sitä, miksi sijoitettuna olleet lapset pärjäävät muita heikommin koulussa, sanoo väitöskirjatutkija Antti Kääriälä.

Väitöksen mukaan näiden häiriöiden tuloksellinen hoito on tärkeää sijoitettujen lasten tulevaisuudelle.

– Jos pystytään parantamaan lapsuuden hyvinvointia ja välttämään huonot tulokset peruskoulussa, lisätään merkittävästi jatkokoulutuksen ja myöhemmin työllistymisen mahdollisuuksia, Kääriälä toteaa.

Teini-ikäisille tarjottavia palveluita kehitettävä

Tutkimuksen mukaan erityisesti teini-ikäisenä sijoitettujen nuorten peruskoulumenestys jää selvästi muita heikommaksi. Psykiatriset ja neurokehitykselliset häiriöt eivät kuitenkaan näytä yksin selittävän heidän huonoa koulumenestystään.

– Sijoitus kodin ulkopuolelle voi olla välttämätön toimenpide joidenkin nuorten kohdalla, mutta se ei välttämättä auta koulumenestykseen enää kovin merkittävästi. Nuoren kannalta tärkeämpää saattaa olla ensin perusasioiden ja arjen sujumisen turvaaminen, Kääriälä kertoo.

Teini-iässä sijoitetuilla nuorilla sijoituksen taustalla on usein juuri koulunkäynnin vaikeudet ja muun muassa päihteiden käyttö. Kääriälän mukaan monet sijoitetut nuoret olisivat tarvinneet nykyistä tehokkaampaa tukea todennäköisesti jo varhaisemmassa vaiheessa.

– Osaammeko tällä hetkellä tukea eri tavoin oireilevia nuoria järkevällä tavalla? Nuorten palveluiden kehittämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn olisi todella syytä panostaa.

Väitöskirja perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aineistoihin, jossa on seurattu kaikkien Suomessa vuonna 1987 ja 1997 syntyneiden lasten tilannetta useiden sosiaali- ja terveysrekistereiden avulla.

Lähde: STT Info

Jos sata vuotta sitten yksilö joutui aina miettimään yhteiskunnan kautta, on tilanne nykyään kääntynyt aika lailla päälaelleen, ja nyt ajatellaan enemmän oman itsensä kautta. Nykyään myös kiinnitetään enemmän huomiota meidän omaan hyvinvointiimme. Tulevaisuudessa tulemme varmasti lähentymään jälleen kollektiiviseen ajatteluun, mutta oma tietoisuutemme on noussut sellaiselle tasolle, että hyvinvointimme tulee jatkossakin olemaan meille erittäin tärkeätä – ylitse monen muun perustarpeemme.

Jos puhutaan omasta hyvinvoinnista, niin vaikka meille annetaan ohjeita ja tehdään vaikka mitä, kaikki kuitenkin lopulta riippuu omasta itsestämme, mitä teemme ja mitä olemme valmiit tekemään. Ja yksi tärkeimmistä hyvinvoinnin tekijöistä on se mikä on hartioidemme päällä, eli päämme. Meidän tulee ensisijaisesti huolehtia omasta sisäisestä terveydestämme, että voimme hyvin.

Hyvinvointi ja hyvä olo

Jos sinä saat hyvää oloa siitä, että esimerkiksi pelaat, ei kukaan voi sitä sinulta viedä. Kasino ilman rekisteröitymistä voi olla sinulla samanlainen testi, josta saat hyvän olon tunteen, kuin joku toinen saa juoksemalla kymmenen kilometriä.

Meidän psyykkinen hyvinvointimme on monien tekijöiden summa ja meistä jokainen on avian oma yksilönsä, siksi meidän ei pitäisi lähteä kovin sanoin moittimaan toisia ihmisiä heidän valinnoistaan. Se mikä sopii sinulle, ei välttämättä sovi kaverillesi, mutta te molemmat löydätte omista tekemisistänne sen hyvinvoinnin ja hyvän olon tunteen lähteen.

Hyvää oloa ei kuitenkaan pidä hakea esimerkiksi väärillä lääkkeillä tai muuten tuottamalla omalle keholle vahinkoa. Hyvän mielen lääkkeitä ovat kuitenkin myös monet peruselämämme asiat, joita ei pidä koskaan unohtaa, ja joista me kirjoitamme useasti myös täällä sivustolla.

• tee mistä saat iloa
• nuku tarpeeksi
• juo tarpeeksi
• pyri syömään terveellisesti
• liiku
• pidä yllä sosiaalisia verkostojasi

Aivot tarvitsevat aktiviteettejä, mutta välillä tarvitaan lepoa. Aivoja pitää myös suojella ylikuormittumiselta ja stressiltä. Mielen hyvinvointi on helpompaa, kun asiat ottaa vähän rennommin ja myönteisellä tavalla.

Aivoliitto

Monta tapaa piristää alakuloista mieltä

Jos kuitenkin tuntuu siltä, että mieli on maassa, niin ryhmäliikunta, ja luonto tuovat tutkitusti positiivisia ajatuksia ja tunteita ihmisille. Liikunta vaikuttaa mieleen, koska se lievittää fyysisiä stressioireita ja liikunnan myötä vapautuva endorfiini aiheuttaa mielihyvän tunteita. Nauraminen on myös mielelle edullista lääkettä, joka samoin kuin liikunta, lisää endorfiinin tuotantoa. Käsillä tekeminen ja pelaaminen, ja vielä peleissä onnistuminen tuovat hyvää iloa. Siksi onkin tärkeä pelaamisessa muistaa aina omat rajat, ja kun alkaa ”tökkiä”, on parempi lopettaa pelaaminen.

Sosiaalinen verkosto 2020-luvulla

Sosiaalisen verkoston ylläpitäminen 70-luvulla tarjoitti vielä sitä, että käytiin kavereiden luona kylässä pelailemassa, syömässä tai ihan vain istumassa iltaa. Vähitellen 90-luvulla ja 2000-luvun alussa Suomeen rantautui enemmässä merkityksessä kahvila- ja ravintolakulttuuri ja ystäviä alettiin tavata kodin ukopuolella. Trendi oli ollut Suomessa isoissa kaupungeissa jo ennen sotia, mutta sota-ajat veivät suomalaiset sosiaalisessa käyttäytymisessä ainakin sata vuotta taaksepäin. Nyt 2020-luvulla olemme taas tulleet toisenlaiseen olotilaan. Nykyään sosiaalisuus on jo kanssakäymistä digitaalisessa mediassa, sosiaaliset verkostot löytyvät sosiaalisen median kanavista kuten YouTube, Twitch, Facebook, TikTok, WhatsApp, Twitter yms. 1900-luvun loppupuolen 059 ja 069 senssipuhelin on vaihtunut kuvalliseksi parinetsinnäksi omalla älypuhelimella ja ravintoloihin mennään vasta lopputillasta.

Jos vielä 2000-luvun alussa ja 2010-luvulla ja jopa vielä osittain nykyään puhutaan siitä, että internet vähentää sosiaalista kanssakäymistämme, se ei pidä paikkaansa. Kanssakäymisemme vain on muuttunut teknisen kehityksen myötä ja lähetämme nykyään toisillemme paljon enemmn viestejä kuin aiemmin. Viestit myös sisältävät paljon enemmän viestitettävää ja tunnetta. Vai voitko verrata vanhaa tekstiviestiä nykyiseen videoviestiin?

Sosiaalinen verkostomme oli aikoinaan aivan lähialueen piiriä, jossa jokainen tunti toisensa sukulaisuuden, työn tai harrastuksen kautta, kun nykyään sosiaalinen verkostomme voi kattaa koko maailman ja ihmisiä, joita emme ole koskaan tavanneet henkilökohtaisesti livenä, emmekä tule koskaan tapaamaankaan. Onko se sitten huonompi tapa kuin vanha tapa? Mielestämme ei.

Suomalaisten työhyvinvointi kehittyi lievän myönteisesti koronakevään aikana. Työn imu lisääntyi ja työuupumuksen ydinoire, krooninen väsymys, väheni. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen ennakkotuloksista. Kyselyyn vastasi 1 077 työikäistä suomalaista.

– Lisääntynyt etätyö ja läheisyys perheissä näyttävät vaikuttaneen myönteisesti työhön ja tuoneen siihen positiivista virettä, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
– Muutokset ovat kuitenkin melko lieviä. Ehkä hieman yllättäen työn imu kasvoi varsinkin henkilöillä, joilla oli kouluikäisiä tai nuorempia lapsia. Sen sijaan yleisessä hyvinvoinnissa tai mielenterveydessä ei tämän tutkimuksen perusteella havaittu muutoksia viime kevään aikana.

Kokemukset etätyöstä vaihtelevat – haasteita esimiehille

Koronan johdosta etänä tehdyn työn määrä lisääntyi voimakkaasti. Miten Suomi voi? -kyselyssä 42 prosenttia ilmoitti tehneensä koronatilanteesta johtuen aiempaa enemmän etätöitä ja 36 prosenttia oli viimeisen kuukauden aikana tehnyt etätöitä vähintään kolme neljäsosaa työajastaan.

Vaikka suuri osa etätyön tekijöistä koki lisääntyneen etätyön positiivisena, löytyi myös niitä, joilla  tylsistymisen kokemukset ja yleinen tyytymättömyys työhön olivat lisääntyneet.

Etätyö asettaakin johtajille uudenlaisia vaatimuksia, sillä töiden järjestelemiseen, tiedonkulkuun ja yhteydenpitoon liittyviä rutiineja pitää luoda uudelleen.. Esimiesten pitää varmistaa, että kaikkien työ säilyy mielekkäänä ja prosessit sujuvat.

– Tutkimuksemme mukaan lähijohdon ja johtajien työuupumus lisääntyi hieman, kertoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta.
– Työpaikoilla tulisikin nyt huolehtia esimiesten jaksamisesta. Esimies joutuu poikkeustilanteessa huolehtimaan monista asioista normaalin arjen työn sujuvuuden lisäksi.
 

Lähityötä tehneillä ei tapahtunut muutoksia työhyvinvoinnissa

Vaikka etätyö yleistyi koronaepidemian myötä, on edelleen paljon sellaisia aloja, joissa töitä ei voi tehdä etänä, kuten fyysinen hoitotyö, teollisuus-, kuljetus- ja rakennusala sekä maa- ja metsätalous. YLE:n aiemmin keväällä Taloustutkimuksella teettämässä väestökyselyssä 36 % vastanneista ei pystynyt tekemään työtään lainkaan etänä.

Miten Suomi voi -tutkimuksen mukaan niillä, jotka tekivät työtä pelkästään lähikontaktissa muiden ihmisten kanssa, ei havaittu koronakevään aikana merkittäviä muutoksia työhyvinvoinnissa. Kuitenkin myös he kokivat kroonisen työ väsymyksen vähentyneen ja terveydentilansa kohentuneen.

–  Tutkimuksemme mukaan sekä esimiehiltä ja työtovereilta saatu tuki että aloitteellinen uusien työtapojen omaksuminen ylläpitävät työn imua ja vähentävät riskiä työuupua, joten niihin kannattaa jatkossakin panostaa työpaikoilla, kannustaa Jari Hakanen.

Miten Suomi voi? – seurantatutkimus selvitti koronakevään tuomia muutoksia työikäisten suomalaisten hyvinvoinnissa. Taloustutkimus teki Työterveyslaitoksen toimeksiannosta ensimmäinen kyselyn vuoden vaihteessa 2019-2020 ja seurantakyselyn touko-kesäkuussa 2020. Kyselyihin vastasi 1077 suomalaista.

Ensimmäinen kysely tehtiin osana toista tutkimushanketta (Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä), jolloin koronaepidemiasta ei luonnollisesti vielä tiedetty. Toukokuussa ensimmäiseen kyselyyn vastanneet kutsuttiin osallistumaan tutkimukseen vielä uudelleen, koska Työterveyslaitos halusi selvittää suomalaisten työkyvyssä ja työhyvinvoinnissa tapahtuneita muutoksia poikkeuskevään aikana.

Lähde: News Cision