-1.4 C
Helsinki
lauantai, 23 marraskuun, 2024
Koti Blogi Sivu 13

Tupakka rikkoo lapsen oikeuksia yhä myös Suomessa

Lapsen oikeuksien sopimus astui voimaan 30 vuotta sitten. Terveysjärjestö Suomen ASH:n mukaan sopimuksen noudattamisessa on edelleen puutteita Suomessakin. Sopimus velvoittaa ehkäisemään myös lasten altistumista tupakkamarkkinoinnille ja tupakansavulle.

Suomen ASH muistuttaa päättäjien vastuusta lapsen oikeuksien varmistamiseksi. Lapset altistuvat edelleen ympäristön tupakansavulle esimerkiksi leikkipuistoissa ja uimarannoilla. Lisäksi tupakka-askien kautta välittyvä tupakkayritysten markkinointi on arkipäivää.

”Jos Suomi todella haluaa noudattaa ratifioimaansa sopimusta, kaikki tupakoinnin vähenemiseen johtavat toimet otetaan käyttöön. Leikkipuistojen ja uimarantojen tulisi olla savuttomia, tupakka-askeista tulisi poistaa kaikki mainonnalliset elementit ja saada aikaan yhdenmukaiset, yksiväriset tupakka-askit, joissa on vain terveysvaroitukset. Päättäjillä on tässä asiassa valta ja vastuu”, toiminnanjohtaja Mervi Hara Suomen ASH:stä toteaa.

Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Erityisasiantuntija Julia Kuokkanen Lastensuojelun keskusliitosta painottaa, että sopimus on valtioita sitova ja myös Suomi on siihen sitoutunut.

”Sopimuksen mukaan lapsen etu tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Terveyden osalta lapsen oikeuksia tulisi edistää meillä esimerkiksi eriarvoisuutta torjumalla sekä ehkäisevällä kansanterveystyöllä”, Kuokkanen toteaa.

Koko kansan savuttomuus on lapsen etu

Haran mukaan Suomi voi suojella lapsen oikeuksia tupakalta monella tapaa.

”Lasten altistuminen tupakansavulle voidaan ehkäistä vähentämällä väestön tupakkatuotteiden kulutusta. Samalla lasten mallioppiminen tupakointiin vähenee. Savukkeita ei kuitenkaan kannata korvata uusilla nikotiinituotteilla, sillä nikotiini vahingoittaa lasten terveyttä. Savuton ja nikotiiniton Suomi on lasten etu.”

”Sopimuksen mukaan lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta. Esimerkiksi äidin tupakointi raskausaikana vaarantaa lapsen terveyden ja hengen jo ennen syntymää. Ratkaisuna olisivat muun muassa laajennetut savuttomat alueet ja maksuton tupakoinnin lopettamisen tuki molemmille vanhemmille.”

Sopimuksen mukaan lapsella on oikeus riittävään elintasoon. Kehittyvissä maissa tämä oikeus on kriittisempi, mutta tupakka vaikuttaa lapsen elinoloihin myös Suomessa. Jos vanhemmat tupakoivat, se heijastuu monella tavoin lapsen elämään. Edelleen mahdollisten tupakkasairauksien seuraukset eivät liity ainoastaan yhden perheen, vaan koko maan hyvinvointiin ja talouden kannattavuuteen. Kansainvälisellä tasolla lapsen oikeuksia poljetaan esimerkiksi käyttämällä lapsityövoimaa tupakkaviljelmillä.

Suomen ASH on juuri julkaissut verkkosivuillaan Tupakka ja lapsen oikeudet -raportin, jossa tuodaan esille laajasti tupakan vaikutuksia lapsen oikeuksiin. Lisäksi sivuilla on Lastensuojelun keskusliiton erityisasiantuntija Julia Kuokkasen blogi lapsen oikeuksista.

43 miljoonaa lasta tupakoi maailmalla

  • Noin puolet maailman lapsista altistuu tupakansavulle yleisissä paikoissa. Heistä 65 000 kuolee vuosittain passiivisen tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin.
  • Noin 43 miljoonaa 13–15-vuotiasta lasta käytti tupakkaa vuonna 2018. Noin puolet nuorena tupakkatuotteiden käytön aloittaneista kuolee tupakointiin liittyvään sairauteen.
  • Tupakan tuotannossa käytetään lapsityövoimaa useissa eri maissa (17 maata vuonna 2016). Pelkästään Malawissa tupakkatiloilla työskentelee 78 000 lasta.
  • Lapsityövoiman ikähaarukka on 5–17 vuotta.
  • Viljelmillä työskentely altistaa lapset sairauksille, ympäristömyrkyille ja kaltoinkohtelulle. Työskentely myös estää lasten kouluun pääsyä.
  • Intiassa ja Bangladeshissa lapsityövoimaa käytetään myös bidi-tupakan tuotannossa. Intiassa noin 325 000 lasta käärii työkseen bidejä. Lasten odotetaan työskentelevän kuusi päivää viikossa, 12–14 tuntia päivässä.

Uutuuskirja Kuinka ajatukset syntyvät sukeltaa aivojen salaisuuksiin

Ihmisaivot rakentuvat miljardeista mikroskooppisen pienistä, toisiinsa kytkeytyneistä hermosoluista, jotka muodostavat äärimmäisen monimutkaisen tietoa käsittelevän verkoston. Ilman aivoja meillä ei olisi havaintoja ympäristöstämme, muistoja menneestä, suunnitelmia tulevaisuudelle, ei monenlaisia tunteitamme, ei kieltä eikä kulttuuria.

Kognitiivinen neurotiede tutkii aivojen tiedonkäsittelyä, kuten havaitsemista, muistia, kieltä ja ajattelua. Tunteminen, tahtominen, sosiaalinen vuorovaikutus, moraaliset valinnat sekä esteettiset elämykset ja uskonnolliset kokemukset perustuvat kaikki pohjimmiltaan aivojen toimintaan. Aivot ja aivotutkimus kiinnostavat monia, ja aivotutkijoilta kysytäänkin vastauksia monenlaisiin inhimillisen elämän ongelmiin.

Petri Paavilaisen uutuuskirja Kuinka ajatukset syntyvät nostaa esiin ajankohtaisia näkökulmia kognitiivisen neurotieteen eri alueisiin ja kuvaa aivotutkimuksen historiaa, umpikujia, kiistakysymyksiä sekä läpimurtoja. Teos esittelee aivotutkimuksen tuloksia mutta haastaa myös tiedostamaan tutkimusmenetelmien rajoitukset sekä tulosten tulkintaan liittyvät ongelmat.

Teoksessa pohditaan muun muassa, voidaanko aivotutkimuksen avulla selittää sosiaalisia ja kulttuurisia ilmiöitä tai mielen häiriöitä. Jokapäiväisestä elämästä tutun tiedonkäsittelyn ohella kognitiivisen neurotieteen menetelmin voidaan lähestyä myös hypnoosin, meditoinnin sekä mystisten kokemusten neuraalista perustaa.  

”Kognitiivisen neurotieteen tutkimuskohteet kytkeytyvät läheisesti moniin ikivanhoihin, mutta jatkuvasti ajankohtaisiin filosofisiin ongelmiin. Ne koskevat esimerkiksi mielen ja aivojen suhdetta, tietoisuuden olemusta ja merkitystä sekä ihmisen tahdon vapautta.”

”Tietoisuuden tai ’tajunnan’ olemuksen selvittäminen lienee aivotutkimuksen kaikkein vaikein haaste. Miten on selitettävissä, että aivojen hermosolujen fysikaalisiin, kemiallisiin ja biologisiin ilmiöihin voi liittyä subjektiivisesti koettuja mielentiloja, kuten havaintoja, ajatuksia, tunteita ja muistikuvia?”

”Aivot ovat hypoteesien testaaja. Kuten tiede nekään eivät ole kiinnostuneita yksittäistapauksista vaan etsivät jatkuvasti ympäristöstään lainalaisuuksia ja muodostavat niistä malleja ja teorioita. Ne testaavat mallejaan johtamalla niistä hypoteeseja, ja mikäli ne eivät toteudu, malleja päivitetään vastaamaan paremmin ympäröivää todellisuutta.”

Petri Paavilainen, FT, dos., on tietokirjailija ja kognitiivisen neurotieteen yliopistonlehtori Helsingin yliopiston psykologian ja logopedian osastossa.

Uskaltaako käteistä käyttää korona-aikana?

Nyt korona-aikana käteisen käytöstä liikkuu monenlaisia käsityksiä ja huhuja. Useissa paikoissa käteisen käyttöä kehotetaan väliaikaisesti välttämään yhtenä osatekijänä koronaviruksen leviämisen ehkäisemisessä, vaikka tieteellistä näyttöä koronaviruksen leviämisestä käteisen kautta ei ole.

Onko käteinen tartuntariski?

Korona-pandemian alkuvaiheessa uutisointiin myös, että Maailman terveysjärjestö WHO kehottaisi välttämään käteisen käyttöä, mutta WHO on tämän kuitenkin kumonnut ja todennut, että heidän kommenttinsa on mediassa esitetty muunneltuna. Suomen Pankin mukaan käteistä voi koronapandemian aikanakin käyttää normaaliin tapaan. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin huolellinen käsihygienia, riippumatta maksutavasta.

Elääkö koronavirus kolikoiden ja seteleiden pinnoilla?

Euroopan keskuspankki on aiempien epidemioiden aikana tutkituttanut seteleiden merkitystä virus- ja bakteeritartuntojen lähteenä ja asiaa tutkitaan säännöllisesti muutenkin. Aiemmat tutkimukset kertovat, että viruksien tartuntariski seteleiden välityksellä on erittäin pieni. Setelien pinta on suunniteltu siten, että ne eivät likaannu helposti päivittäisessä käytössä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan ylipäätään pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä.

Käteinen on edelleen luotettava ja turvallinen maksuväline, joka toimii yhteiskunnan poikkeus- ja häiriötilanteissa!

Jänisruttotapauksia paljon elokuussa

Elokuun 2020 aikana Ruokaviraston tutkimuksissa on todettu rusakoissa ja metsäjäniksissä runsaasti tularemiaa eli jänisruttoa. Tapauksia on todettu Kaakkois-Suomessa Kouvolan, Kotkan ja Haminan seudulla, Oulun alueella ja Keski-Suomessa. Nämä alueet ovat jo ennestään tunnettuja jänisruton esiintymisalueita. Yksi rusakkotapaus on todettu tänä kesänä myös Satakunnassa.

Jänisrutto eli tularemia on Francisella tularensis -bakteerin aiheuttama tauti, joka voi tarttua moniin eläinlajeihin, myös ihmisiin. Taudin yleisyys vaihtelee paljonkin vuosien välillä. Suomessa jänisruttoa todetaan nimensä mukaisesti useimmiten jäniseläimissä, metsäjäniksissä ja rusakoissa. Myyriä pidetään tärkeinä bakteerin säilyttäjinä luonnossa. 

Jänisruttobakteeri voi tarttua ihmiseen vertaimevien hyönteisten välityksellä, hengityksen kautta, limakalvojen ja haavojen kautta tai tautiin kuolleen eläimen saastuttamassa juomavedessä. Ihmisellä jänisrutto aiheuttaa tyypillisesti korkeaa kuumetta ja imusolmukkeiden tulehdusta. Ruttoon kuolleessa jäniksessä ei ole ulospäin näkyviä tunnistettavia muutoksia, vaan tauti varmistetaan laboratoriotutkimuksella.

Jänisruttoa voi yrittää välttää suojautumalla vertaimeviltä hyönteisiltä loppukesällä. Kuolleisiin jäniksiin ei pidä koskea paljain käsin, ja muutenkin tulee välttää niiden turhaa käsittelyä. Ruokavirasto tutkii kansalaisten lähettämiä tuoreita, kokonaisia jäniksiä jänisruton ja muiden tautien varalta.

5 vinkkiä omaan hyvinvointiin

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin: https://www.bestshape.fi/liikkumaan/5-vinkkia-omaan-hyvinvointiin/

Me puhumme paljon hyvinvoinnista. Elämme niin kutsutussa hyvinvointiyhteiskunnassa ja pyrimme voimaan hyvin. Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, mitä se tarkoittaa? Miten sinun hyvinvointisi määritellään ja miten sitä omaa hyvinvointia voisi edistää?

Hyvinvointi tarkoittaa kielitoimiston sanakirjan mukaan kahta asiaa: vaurautta ja hyvää terveydentilaa. Vauraudella tarkoitetaan aineellista ja taloudellista hyvinvointia. Hyvässä terveydentilassa huolehditaan henkisestä ja ruumiillisesta hyvinvoinnista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos jakaa hyvinvoinnin osatekijöihin, joita on kolme:

  1. Terveys
  2. Materiaalinen hyvinvointi
  3. Koettu hyvinvointi, elämänlaatu

Terveydellä ei tarkoiteta hyvinvoinnin yhteydessä pelkästään sitä, että ihmisellä on vaivan ja sairauden puute. Se kuvastaa hyvinvoinnin kannalta myös sitä, että pystyykö vaikuttamaan, kestämään tai selviämään jostain vaivasta tai sairaudesta. Jos ihminen on esimerkiksi pyörätuolissa, se ei tarkoita suoraan sitä, ettei hän kokisi itseään terveeksi. Terveys kuvastaa fyysisen, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin tilaa ja se muodostuu kokijan tunteesta. Yleensä siitä, pystyykö selviämään jostain sairaudesta lopulta itse vai tarvitseeko selviämiseen koko loppuelämän ajan toisen apua. Terveyteen siis yhdistyy kolmas osatekijä, koettu hyvinvointi.

Materiaalista hyvinvointia kuvastaa kielitoimiston sana vauraus. Siihen liittyy ihmisen toimeentulo, asuminen ja palvelut, mitkä mahdollistavat terveen ja mielekkään elämän. Tietyn tulotason jälkeen, tulojen nousu ei enää juurikaan vaikuta ihmisen onnellisuuteen. Voidakseen hyvin, ei siis nähtävästi tarvitse olla superrikas, mutta kustannuksiinsa nähden riittävä tulotaso lisää hyvinvointia.

Elämänlaatuun vaikuttavat THL:n mukaan näiden kolmen asian lisäksi myös odotukset omasta elämästä ja mielekäs tekeminen. Oman hyvinvoinnin kannalta kannattaa pitää huoli siitä, että on jotain mitä odottaa. THL:n julkaisemassa Suomalaisten hyvinvointi -kirjassa (2014) tehdyissä kyselyissä, heikoin elämänlaatu oli työkyvyttömyyseläkeläisillä ja työttömillä. Se kertoo siitä, että me tarvitsemme hyvinvointiamme varten koulutuksen alasta, joka meitä kiinnostaa ja jonka työn tekemisestä voisimme olla ylpeitä. Turvatusta työstä saadulla riittävällä toimeentulolla voisimme elää hyvää elämää.

Näiden tietojen pohjalta ja oman pohdintani avulla kokosin 5 vinkkiä oman hyvinvoinnin edistämiseen. Kokeile aluksi vain yhtä muutosta kerrallaan, koska todennäköisesti onnistut muuttamalla yhden asian arjessasi kuin muuttamalla kaikki viisi asiaa yhtä aikaa. 

Tee jotain itsellesi tärkeää ja raivaa sille riittävästi aikaa

Mikä on sinun juttusi? Mikä voisi ponnauttaa sinut joka aamu sängystä kuin vieteri ylös? Voitko tehdä sitä heti aamusta? Paljonko ehdit tehdä sitä viikossa? Voisitko tehdä sitä enemmän? Onko työsi mielekästä ja tärkeää tai voisiko se pienillä muutoksilla olla sitä? Vai olisiko se jokin harrastus?

Syö kunnon aamupala

Jos pitäisi antaa yksi ravintovinkki, se olisi tämä. Kun syöt kunnon monipuolisen aamupalan, sinulla on energiaa tehdä mitä vaan. Lisäksi se yleensä vähentää napostelua päivän mittaan ja illalla. Kunnon aamupala voi olla esimerkiksi kaurapuuroa marjoilla, täysjyväleipää lisukkeineen, hedelmä, kahvi ja iso lasi vettä.

Liiku paikasta toiseen lihastyöllä

Pysähdy miettimään mahdollisimman tiukkaan vedettyjen aikataulujen sijaan, voisinko siirtyä paikasta toiseen nopeuden sijaan vähän hitaammin ja vaikka kävellä tai pyöräillä auton sijaan. Tällä tavalla saat ehkä helpoiten liikuntaa arkeesi ja sitä kautta lisää aikaa, koska kuntosi paranee ja jaksat tehdä enemmän asioita vähemmällä energialla.

Pyhitä tunti ennen nukkumaanmenoa

Tämä tarkoittaa sitä, että lopeta television, älypuhelimen, padin tai tietokoneen ruudun töllääminen tunti ennen nukkumaanmenoa. Ne olisi mieluiten hyvä viedä pois makuuhuoneesta. Voit lukea vaikka ihan oikeaa kirjaa. Saat huomattavasti paremmin nukuttua ja silloin edistät hyvinvointiasi.

8 + 8 + 8

Meillä on vuorokaudessa aikaa 24 tuntia, miten jaat sen? Pidä huoli kokonaisrasituksesta. 8 tuntia töitä, 8 tuntia vapaa-aikaa ja 8 tuntia unta. Jos esimerkiksi työ vie sinulla pitkään leijonanosan vuorokaudestasi, hyvinvointisi saattaa kärsiä. Vaikka se työ olisi miten mielekästä, sitä kannattaa rajoittaa. Psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin kun kerran lasketaan myös pelkkä joutenolo, eli on jopa suotavaa, että sinulla on aikaa, milloin ei tarvitse tehdä mitään.

Kirjoittaja: Juha Koivuporras

Miten arvioida koronatartunnan riskiä työpaikalla? Tutustu Työterveyslaitoksen uusiin ohjeisiin

Työturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.  Jos työpaikalla on riski altistua koronavirukselle, on työnantajan määriteltävä työntekijöiden altistumisen todennäköisyys, luonne, määrä ja kesto sekä päätettävä torjuntatoimista. Työterveyslaitos on tehnyt tarkistuslistan ja ohjeen työnantajan tueksi koronatartuntariskin arviointiin.

Tarkistuslista ja ohje sisältävät listan kysymyksiä, joihin vastataan kyllä tai ei. Kysymykset käsittelevät työympäristöä ja työtä monipuolisesti. Riskin suuruuteen vaikuttavat muun muassa alueellinen tartuntatilanne, työn luonne, etätyömahdollisuudet, lähikontaktien määrä ja kesto, matkustustarpeet ja hygienian taso. Mitä enemmän kyllä-vastauksia on, sitä suurempi koronatartunnan riski työpaikalla on ja sitä järeämpiä toimia saatetaan tarvita. Korjaustoimenpiteiden avulla työntekijöihin ja myös asiakkaisiin kohdistuvia riskejä voidaan pienentää.

Ensisijaiset koronatartunnan ehkäisykeinot ovat hyvä hygienia, turvavälit sekä organisatoriset ja tekniset toimet

Ensisijaisia tartunnan torjuntakeinoja hygienian ja turvavälien lisäksi ovat mm. työaikajärjestelyt, työntekijöiden jakaminen ryhmiin, etätyö, tilajärjestelyt ja riittävän ilmanvaihdon varmistaminen. Vasta näiden jälkeen aletaan harkita kasvomaskien tai hengityksensuojainten käyttöä.

Suojaimia ja maskeja voidaan tarvita tilanteissa, joissa turvavälejä ei voida noudattaa, lähikontaktit kestävät yli 15 min ja on tarve suojata muita henkilöitä maskin käyttäjän hengitystie-eritteiltä.

Jos merkittäviä todennäköisyyksiä altistumiselle ei työpaikalta löydy, riittää hygieniasta, turvaetäisyyksistä ja hyvästä ilmanvaihdosta huolehtiminen sekä oireisten työntekijöiden ohjaaminen terveydenhuoltoon.

Kasvomaskeja ja hengityksensuojaimia tarvitaan harvoin

Kasvomaskeja tai hengityksensuojaimia tarvitaan koronavirustartunnan estämiseksi harvoin. Esimerkiksi toimistotyössä maskeja ei yleensä tarvita, sen sijaan lähikontaktissa tehtävässä palvelutyössä kuten kosmetologin tai hierojan työssä maskista on hyötyä asiakkaita suojattaessa. Samoin asiakkaan maskista on hyötyä työntekijää suojattaessa. Myös esimerkiksi huoltotöissä, joissa on useamman kuin yhden työnantajan työntekijöitä, voidaan tarvita maskeja tai suojaimia.

Terveydenhuollon ammattilaisille on olemassa omat ohjeensa varotoimista ja suojautumisesta THL:n sivuilla. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19/toimenpideohje-epailtaessa-koronaviruksen-covid-19-aiheuttamaa-infektiota

Koska kaikki työpaikat ja työtehtävät ovat erilaisia, yksityiskohtaisia ja yhtenäisiä ohjeita kasvomaskien tai hengityksensuojainten käytöstä ei voida antaa. Jokaisen työpaikan on itse arvioitava riskinsä ja harkittava tarvittavat toimenpiteet. Työsuojelun ja työterveyden asiantuntijat toki auttavat riskien arvioinnissa.

Työnantaja maksaa työssä tarvittavat suojaimet ja maskit

Jos hengityksensuojainten tai kasvomaskin käyttöön riskien arvioinnin pohjalta päädytään, pitää työnantajan hankkia suojaimet ja maskit ja valvoa niiden käyttämistä. Työntekijällä puolestaan on velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita.

Työmatkoilla käytettävät maskit eivät kuulu työnantajan kustannettaviksi, mutta niidenkin maksamista työnantajan kannattaa harkita. Maskien käyttö työmatkalla pienentää tartuntariskiä myös työpaikalla ja vähentää mahdollisesti sairauspoissaoloja.

Verottajan linjauksen mukaan työnantaja voi antaa työntekijälle verovapaasti kasvomaskeja. Verovapauden kannalta ei ole väliä, käyttääkö työntekijä maskia töissä vai matkalla töihin. Myös työntekijät voivat vähentää työmatkoilla käytettävien maskien kulut verotuksessa.

Lähde: News Cision

Havainnointipalvelu avuksi iäkkäille ja heidän läheisilleen

Lohjan kaupunki ja Caruna tuovat yhteistyössä läheiset lähemmäksi – uusi palvelu käyttöön ensimmäisenä Suomessa.

Lohjan kaupunki ja Caruna tarjoavat HOWZ-havainnointipalvelun käyttöön iäkkäille ja heidän lähiomaisilleen ilmaiseksi kahden vuoden ajan. Palvelua pilotoidaan ensimmäistä kertaa Suomessa, ja se sopii erityisesti sellaisille iäkkäille, joiden lähiomaiset asuvat kaukana eivätkä pääse päivittäin käymään läheisensä luona.

HOWZ-havainnointipalvelu tuo lisäturvaa ja -tukea yksin asuville iäkkäille sekä vähentää omaisten huolta. Palvelun mobiilisovelluksen avulla lähiomaiset saavat puhelimeen ilmoituksia tai voivat tarkistaa, että iäkkäällä on kaikki hyvin, esimerkiksi onko hän jalkeilla tai ettei ulko-ovi ole jäänyt auki.

–Haluamme Lohjan kaupunkina olla mukana tukemassa hanketta, joka tuo uusia keinoja iäkkäiden pärjäämiseen kotioloissa. Ikäihmisten hyvinvoinnin kehittämiseksi kaivataan ratkaisuja, joilla saadaan tietoa, että yksin asuvien iäkkäiden kodeissa on normaalia liikehtimistä päivittäin. Esimerkiksi, jos kodissa ei ole havaittu pitkään aikaan liikettä, voidaan tarvittava apu havaita ja saada nopeammin paikalle. Palvelu tuo mielenrauhaa sekä iäkkäälle että kaukana asuville lähiomaisille, kertoo palvelupäällikkö Päivi Degerholm Lohjan kaupungin ikääntyneiden palveluiden Palveluohjauksen ja kotona asumisen tuesta.



Howz-laitteisto tunnistaa muutokset ikäihmisen päivittäisissä rutiineissa

Palvelu perustuu kameroiden sijaan liiketunnistimiin ja älykkäisiin sensoreihin, joten se kunnioittaa yksityisyyttä ja itsenäisyyttä. Laitteisto opettelee rutiinit ja tunnistaa sekä hälyttää aina, kun rutiineihin tulee muutoksia.

–Howz sopii ikäihmisille ennen varsinaista kotihoidon asiakkuutta. Palvelu on asiakkaille ja heidän läheisilleen ilmainen. Lohjan kaupunki ja Caruna haluavat kahden vuoden kokeilujakson ajan tukea omien asiakkaidensa – ikäihmisten – asumista kotona sekä tukea myös kuntia vanhustenhuoltotyössään, Carunan viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Anne Pirilä kertoo.

Lohjan kaupunki sai käyttöönsä 15 laitetta. Ilmoittautumiset Ikähelppiin 044 369 2444 (puhelinaika on maanantaista perjantaihin klo 9 – 12). Lisätietoja ikääntyneiden palveluiden nettisivuilta. Laitteita on vielä jäljellä. Edellytyksenä palvelun käyttöönotolle on toimiva verkkoyhteys. Sopimus palvelusta tehdään asiakkaan ja HOWZin kesken.

Miten pääsen käyttäjäksi?

–Asut ja pärjäät vielä yksin, mutta pärjäämisesi huolettaa kuitenkin läheisiäsi.

–Et ole säännöllisten, päivittäisten palvelujen parissa.

–Asut Lohjalla ja Carunan sähköverkkoalueella.

–Sinulla on lähiomainen, joka haluaa olla mukana pilotissa ja käyttää mobiilisovellusta. Mobiilisovelluksen kautta lähiomainen saa tietoa päivän rutiinien toistumisesta normaalilla tavalla.


Jos pääset mukaan:
–Laitteisto tulee hakea Lohjan kaupungilta.

–Sinun tulee tehdä laitteiston saatuasi sopimus HOWZ-laitetoimittajan kanssa ja sopia, ketkä läheiset saavat tietoa. Sopimus on valmiina paketissa ja se ei maksa sinulle mitään. Sopimus on voimassa kaksi vuotta laitteen käyttöönotosta.

–Sinulla on kodissasi internet-yhteys ethernet-portilla (esim. reititin) tai olet halukas sellaisen hankkimaan. Laitteiden asennus on helppoa, ja tähän löytyy helpot ohjeet laitteen paketista joko sinulle tai lähiomaisellesi.

–Kun et enää käytä laitteistoa, se palautetaan viipymättä Lohjan kaupungille, niin joku toinen pääsee osallistumaan pilottiryhmään.

Verenluovutukset järjestetään edelleen ajanvarauksella

Veripalvelu suosittelee kaikkia verenluovuttajia varaamaan ajan luovutukseen etukäteen. Pandemian vuoksi käyttöön otettu ajanvaraus mahdollistaa turvavälien noudattamisen. Ajanvarauksella pystytään myös ennakoimaan luovutusten määrää. Tasainen luovuttajamäärä on tärkeää, jotta verivalmisteet voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti potilaiden käyttöön.

Useita käytäntöjä muutettiin keväällä verenluovutuspaikoilla koronapandemian vuoksi. Yksi näkyvimmistä oli ajanvarauksen laajeneminen. Aiemmin aika oli mahdollista varata ainoastaan verenluovutustoimistoihin ja muutamilla pilottipaikkakunnilla myös verenluovutustilaisuuksiin. Koronavarotoimien myötä ajanvaraus laajeni koskemaan kaikkia verenluovutuksia.

Käytäntö on suurella todennäköisyydellä jäämässä pysyväksi, sillä se on osoittautunut niin verenluovuttajien kuin henkilökunnan puolesta toimivaksi. 

– Ajanvarauksella voimme rajoittaa tiloissamme samaan aikaan olevien määrää ja pitää näin huolta etäisyyksistä, meidän kaikkien turvaksi. Lisäksi ajanvaraus nopeuttaa luovuttajan käyntiä, sillä ruuhkia ei enää muodostu. Ja mikä tärkeintä, ajanvarauskäytäntö auttaa Veripalvelua mitoittamaan päivittäisen luovuttajamäärän juuri potilaiden senhetkistä tarvetta vastaavaksi, kertoo Lahden veripalvelutoimiston vastaava hoitaja Tarja Järvinen.

Jos aikoja on vapaana ja turvavälit on mahdollista toteuttaa, verenluovuttaja voidaan ottaa sisään oveltakin. Tähän vaikuttaa kuitenkin esimerkiksi se, onko tiloissa paljon muita kuin verenluovuttajia.

– Paras tapa auttaa ja varmistaa sopiva luovutusaika on tehdä varaus ennakkoon. Kannattaa myös jättää tulematta useamman saattajan kanssa. Näin tiloihin mahtuu enemmän luovuttajia, Järvinen painottaa.

Porukalla saa tulla luovuttamaan, kunhan kaikki varaavat oman ajan. Ajan voi varata osoitteesta veripalvelu.fi/ajanvaraus

Koronapandemian vuoksi Veripalvelussa on edelleen käytössä varotoimia. Lue lisää.

Alueellanne järjestetään verenluovutustilaisuus viikolla 35 (24.–28.8.):

Varaa aika etukäteen: veripalvelu.fi/ajanvaraus

maanantai 24.8.

klo 13.00-17.00 HAAPAVESI, koulutuskeskus Jedu, Teollisuustie 2
klo 13.00-18.00 HUITTINEN, Srk-talo, Papintie 1
klo 13.00-18.00 KUUSANKOSKI, seurakuntakeskus, Maunukselantie 3
klo 14.00-19.00 KORSO, seurakuntakeskus, kulku p-paikan puolelta, Merikotkantie 4

tiistai 25.8.

klo 11.00-15.30 KAJAANI, Linnantauksen seurakuntakeskus, Kaplastie 2
klo 13.00-18.00 FORSSA, seurakuntatalo, Kartanonkatu 16
klo 14.00-18.00 JÄMSÄ, Srk-keskus, Koskentie 30 C
klo 14.00-18.00 MYYRMÄKI, Virtatalo, Galleria 1. krs

keskiviikko 26.8.

klo 12.00-17.00 JOENSUU / Seutukirjasto, Koskikatu 25
klo 13.00-18.00 KARHULA, Seuratalo Sampo, Sampokuja 6
klo 13.00-18.00 TURENKI, seurakuntakeskus, Juttilantie 2
klo 14.00-18.00 NOUSIAINEN, Srk-koti, Maskuntie 1

torstai 27.8.

klo 12.30-17.30 PORI, Srk-Sali, Itäpuisto 14
klo 13.00-17.30 LAIHIA, Nuorisoseurantalo, Alkiontie 6
klo 13.00-18.00 PIEKSÄMÄKI / Seurakuntakeskus, Keskuskatu 27
klo 14.00-18.00 IKAALINEN, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Eino Salmelaisen katu 20
klo 14.30-19.00 KARJAA, Katarinaskolan, Naapurikatu 18

perjantai 28.8.

klo 12.00-17.00 SALO, VPK:n talo, Asemakatu 3
klo 13.00-18.00 LOHJA, Työväentalo, Kalevankatu 1
klo 13.00-18.00 HÄMEENLINNA, Hämeen Suoja, Palokunnankatu 12
klo 13.00-18.00 PORVOO, Nuorisotila Zentra, WSOY-talo, Mannerheiminkatu 20

Veripalvelutoimistot: Espoo Iso Omena, Suomenlahdentie 1, p. 029 300 1040 • Helsinki Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2, p. 029 300 1030 • Helsinki Kivihaka, Kivihaantie 7, p. 029 300 1020 • Jyväskylä Kalevankatu 8, p. 029 300 1220 • Kuopio Sektori, Puijonkatu 23, p. 029 300 1170 • Lahti Trio, Kauppakatu 10, p. 029 300 1240 • Oulu Isokatu 32 C, p. 029 300 1110 • Seinäjoki Kauppakatu 26, p. 029 300 1190 • Tampere Koskikeskus, Hatanpään valtatie 1 • Turku Yliopistonkatu 29 B, 3. krs. p. 029 300 1140

(Kuva: Elina Manninen)