Opiskelijajuhlissa on tapahtunut useita koronatartuntoja eri puolilla Suomea. Tapahtumiin on osallistunut jopa useita satoja henkilöitä. Koronalle altistuneet asetetaan varotoimena karanteeniin.
”Tapahtumien järjestäjien on ennakkoon syytä pohtia kriittisesti suurten kokoontumisten järjestämistä. Jos tapahtumia järjestetään, on turvaväleistä ja hyvästä hygieniasta välttämätöntä huolehtia”, sanoo THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen.
Jos sinulla on koronaan viittaavia oireita, hakeudu testiin
”Erilaiset juhlatilaisuudet voivat johtaa taudin leviämiseen. Edes lieväoireisena ei tulisi osallistua tapahtumiin tai liikkua julkisilla paikoilla”, Puumalainen sanoo.
Jos koronaan viittaavia oireita ilmenee, on otettava yhteyttä terveydenhuoltoon testiin pääsemiseksi ja hoidon tarpeen arvioimiseksi. Oireisena pitää välttää kaikkia kodin ulkopuolisia kontakteja, myös testissä käymisen jälkeen tuloksia odotellessa. Tämä koskee kaikkia ikäryhmiä.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kohtaavat työssään ihmisiä, joiden kanssa heillä ei ole yhteistä kieltä tai joiden tapa kommunikoida poikkeaa heidän omasta tavastaan. Diakin tuore julkaisu kokoaa yhteen keinoja eri lailla kommunikoivien kohtaamiseen.
– Jokaisella asiakkaalla ja potilaalla on oikeus ymmärtää ja tulla ymmärretyksi häntä itseään koskevissa asioissa riippumatta hänen kommunikointitavastaan. Sosiaali- ja terveysalan työssä viestinnän taidot tulevat usein haastetuiksi, sillä työ on moninaista ja se kattaa kaikki ihmiset, kertoo kirjan toinen toimittaja, Diakin suomen kielen ja viestinnän lehtori Anna Liisa Karjalainen.
Julkaisu sai alkunsa, kun Karjalainen ja Diakissa YAMK-opintoja tekevä kuurojen diakoniatyöntekijä Kristiina Wallenius-Penttilä huomasivat, ettei sosiaali- ja terveysalan viestinnän opetuksessa juurikaan oteta huomioon eri tavoin kommunikoivien kohtaamista eikä oppimateriaaliakaan ole saatavilla. Julkaisu vastaa tähän tarpeeseen artikkeleilla, joissa alan asiantuntijat opastavat, miten ammattilainen voi menetellä vuorovaikutustilanteissa eri tavoin kommunikoivien kanssa.
– Julkaisu opastaa, miten kohdata ja kommunikoida esimerkiksi viittomakielisen, kuulonäkövammaisen, puhevammaisen ja näkövammaisen henkilön kanssa. Käsittelyssä on myös kommunikointi puhuttujen kielten tulkin välityksellä, selkokieli, niin sanottu olemuskieli sekä kielellisiin oikeuksiin perustuva lainsäädäntö. Julkaisussa on paljon käytännön esimerkkejä, Karjalainen ja Wallenius-Penttilä kertovat.
Toimittajien mukaan väestön ikääntyminen ja yhteiskunnan monikulttuurisuus lisäävät tarvetta taidoille kohdata eri tavoin kommunikoivia.
– Viranomaisen velvollisuus on huolehtia kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumisesta myös asiakaskohtaamisissa. Kyse on jokaisen ihmisen perustavaa laatua olevasta tarpeesta ja oikeudesta saada olla yhteydessä muihin ja tulla kohdatuksi arvostavasti.
Julkaisusta hyötyvät kaikki, jotka tekevät työtä ihmisten parissa, mutta erityisesti se on suunnattu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille ja ammattilaisille.
Eläkeliitto, Pohjola Vakuutus, Ikäinstituutti ja Vanhustyön keskusliitto toteuttavat 7.-20.9.2020 Kutsu ystävä ulos -kampanjan, jonka avulla kannustetaan, ulkoiluapua tarvitsevia ikäihmisiä lähtemään ulos kodeistaan turvallisesti ystävä-vapaaehtoisen kanssa.
Kampanjassa Eläkeliiton ystävä-vapaaehtoinen, usein itsekin jo yli 70-vuotias, hakee retkelle ikäihmisen, joka ei kykene ilman apua itsenäisesti poistumaan asunnostaan. Vapaaehtoisille jaetaan Pohjola Vakuutuksen lahjoittamat taksikortit, joilla he pääsevät matkustamaan ikäihmisen toivomaan paikkaan. Tarkoitus on, että taksikortit käytetään vanhukselle iloa tuottavaan, merkitykselliseen tekemiseen.
– Auttava vapaaehtoistoiminta on toisen iäkkään omista tarpeista lähtevää toimintaa. Vapaaehtoistoiminta tuo kaivattua uutta sisältöä ja merkityksellisyyden tunnetta arkeen niin vapaaehtoiselle iäkkäälle kuin autettavalle iäkkäälle, toteaa Eläkeliiton kehittämisjohtaja Annika Toivoniemi-Matsinen.
Pienet retket puistoon, hautausmaalle, pihavierailut ystävien tai sukulaisten luo, käynti museossa, kahvilla tai jäätelöllä tuottavat iloa ja virkeyttä. Yhteiset elämykset vahvistavat osallisuutta ja merkityksellisyyden kokemuksia.
– Tällaisella retkellä on suuri merkitys iäkkään hyvinvoinnille ja mielen virkeydelle. Retkeä tullaan varmasti muistelemaan pitkään, etenkin kun iäkäs ihminen on saanut valita itselleen merkityksellisen retkikohteen, Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara kiittelee kampanjaa.
Pohjola Vakuutus lahjoittaa Kutsu ystävä ulos -kampanjaan 50 000 eurolla taksikortteja. Kampanja on osa Pohjola Vakuutuksen Arjen pieniä tekoja -konseptia.
– Haluamme tuoda iloa ikäihmisten arkeen ja samalla tukea koronan takia tukalassa tilanteessa olevia taksiyrittäjiä, Pohjola Vakuutuksen toimitusjohtaja Olli Lehtilä kertoo.
Kutsu ystävä ulos -kampanjan aikana on käynnissä myös Ikäinstituutin vuosittainen Vie vanhus ulos -kampanja (9.9.–9.10.).
– Kuljetusten tai ulkoiluystävän puuttuminen ovat merkittäviä esteitä toimintakyvyltään heikentyneen iäkkään ulkoilulle. Taksikortit ovat loistava ratkaisu lisätä tukea tarvitsevan iäkkään ulkoilumahdollisuuksia, toteaa Ikäinstituutin johtaja Päivi Topo.
Ensi viikolla vietetään LEIPÄVIIKKOA! Tämän vuoden teema muistuttaa tärkeästä ja terveellisestä kuidusta.
Ravintokuitu on kasvin syötävä osa, joka ei hajoa ruuansulatuksessa eikä imeydy ohutsuolessa. Hyviä kuidun lähteitä ovat etenkin viljatuotteet, palkokasvit, kasvikset, hedelmät ja pähkinät. Täysjyväleipää voidaan kutsua kuitupitoisimmaksi kasvikunnan tuotteeksi, onhan se leivottu kuitupitoisesta viljasta.
”1-2 palaa runsaskuituista leipäpalaa sisältää kuitua saman verran kuin viisi porkkanaa tai viisi ruukkua lehtisalaattia”, vertailee Leipätiedotuksen projektikoordinaattori Terhi Virtanen.
”Kuiduilla on niin paljon hyviä vaikutuksia terveyteemme ja hyvinvointiimme, että sen monipuolisesta saannista kannattaa pitää huolta”, hän toteaa.
On siis tärkeää syödä sekä viljakuituja että kasvisten, marjojen ja hedelmien kuituja. Niillä on terveyden kannalta erilaiset vaikutukset ja niiden mukana saadaan paljon erilaisia vitamiineja ja kivennäisaineita.
Kuitua pitäisi syödä vähintään 25-35 grammaa päivässä. Harvalla suomalaisella tämä toteutuu, sillä suomalaisten keskimääräinen kuidunsaanti on vain 20-22 g /vrk. Ilman viljatuotteita on hankala saada riittävästi kuitua ja pelkillä kasviksilla on vaikea täyttää päivittäistä kuitutavoitetta.
”Alin kuitutavoite täyttyy syömällä kolme kiloa sekasalaattia, mikä on melkoinen urakka”, toteaa Virtanen.
Ruoat, jotka sisältävät runsaasti kasviperäistä kuitua, ovat myös hyviä vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteitä. Kuitumäärä on siis hyvä ruoan monipuolisuuden mittari.
Kuidun terveysvaikutukset:
Parantaa suoliston hyvinvointia. Suoliston toiminnalla on havaittu olevan yhteys mielialoihin.
Suojaa suolistosyövältä
Kauran ja ohran beetaglukaani-kuitu alentaa kolesterolia
Sauvakävely on erinomainen terveys- ja kuntoliikuntamuoto. Se on tehokas ja turvallinen, koko kehoa aktivoiva matalan kynnyksen ulkoliikuntalaji, jolla saadaan kohennettua myös kestävyyskuntoa.
Dosentti Mika Venojärvi Itä-Suomen Yliopistosta on tutkimuksissaan osoittanut, että sauvakävelyllä saadaan terveysvaikutuksia kävelyä ja jopa hölkkää paremmin. Tavalliseen kävelyyn verrattuna muun muassa hapenkulutus kasvaa 10-25 prosenttia sauvojen tehokkaasti käyttämisestä riippuen. Sauvakävely lisää energiankulutusta, parantaa kehonkoostumusta ja rasva-aineenvaihduntaa sekä alentaa verenpainetta. Sauvojen avulla henkilö käyttää kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti koko kehoaan ja lihaksistoaan.
Mitä parempi on sauvojen käytön tekniikka, sitä paremmat ovat tulokset. Sauvakävely parantaa iäkkäillä ihmisillä elämänlaatua ja unen laatua. Sitä voidaan myös turvallisesti suositella useille eri potilasryhmille.
Sauvakävelijöiden määrä Suomessa oli huipussaan noin parikymmentä vuotta sitten ja laji levisi myös maailmalle. Viime vuosina ei ole tehty mittauksia, mutta arvioidaan, että kävelijöiden määrä Suomessa on noin puoli miljoonaa ja erityisesti sauvakävely on lisääntynyt korona-aikana. Ulkona suoritettu liikunta on ehdottomasti parasta mahdollista oman kunnon ja terveyden hoitoa.
Tänä syksynä Tahko Pihkala -seuran johdolla järjestetään Sauvakävelyn uudet tuulet -iltoja ympäri Suomen. Tapahtumissa kerrotaan sekä uusista tutkimustuloksista, että opastetaan oikean sauvakävelytyylin saloihin. Kiertueen edustajien viestinä on, että sauvakävely on ainutlaatuinen matalan kynnyksen liikuntamuoto, joka sopii kaikille.
Sauvakävelyilloissa kävelymatkat ovat 4-10 km ja vauhti jokaiselle sopiva.
Vaikka Pohjois-Pohjanmaalla on tiedossa joitakin joukkoaltistuksia koronavirukselle, todettujen tartuntojen lukumäärä on maakunnassa edelleen suhteellisen alhainen. Yhteensä Pohjois-Pohjanmaalla on todettu 166 koronatartuntaa.
Tilanne Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on koronaepidemian osalta edelleen rauhallinen. Alueella on todettu viikon sisällä kuusi uutta koronatartuntaa, eli taudin ilmaantuvuus on 1,5 tartuntaa 100 000 asukasta kohden. Tätä edeltävällä viikolla ilmaantuvuus oli 2 tapausta / 100 000 asukasta. Yhteensä kevään ja kesän aikana on todettu 166 koronatartuntaa.
Todetut tartunnat liittyvät yleisötapahtumiin ja perhealtistuksiin, mutta joukossa on myös tapauksia, joiden tartunnanlähde ei ole tiedossa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on ollut muutamia joukkoaltistumisia kouluissa ja varhaiskasvatuksessa, mutta niistä ei ole todettu jatkotartuntoja.
Sairaalahoidossa ei ole ketään. PPSHP:n alueella ei ole tarvetta valtakunnallisesta ohjeistuksesta poikkeavaan erityisohjeistukseen.
Nyky-yhteiskunnassa elämän merkityksellisyys ja elämyksellisyys ovat entistä tärkeämpiä arvoja. Yksilön tarve kokea elämänsä jännittäväksi on kasvava trendi. On tärkeää voida kokea elävänsä täyttä elämää ja saada ainutlaatuisia, unohtumattomia muistoja. Erilaisetelämyslahjat ovatkin täydellinen tapa muistaa läheistä tärkeänä päivänä, kuten jouluna tai vaikkapa syntymäpäivänä. Elämyslahjan avulla lahjan vastaanottaja saa ikimuistoisen elämyksen, ja sinä voit hoitaa lahjaostokset kätevästi netissä. GoGift on helppo tapa hankkia lahjaksi erilaiset elämyslahjakortit nopeasti netistä.
Lahjaksi hyvinvointia
Arki on usein varsin hektistä, toisinaan jopa melko uuvuttavaa suorittamista. Kalenteri täyttyy deadlineista, eikä aikaa omalle hyvinvoinnille tahdo löytyä. Elämyslahjakortti on täydellinen tapa muistaa kiireistä läheistä hänen merkkipäivänään. Pieni irtiotto tarjoaa helpon tavan ottaa etäisyyttä arjen kiireisiin ja jaksamaan jälleen uudella puhdilla.
Miltä kuulostaisi esimerkiksi miniloma kylpylässä rentoutuen? Myös erilaiset sporttiset elämyslahjat ovat täydellinen tapa tarjota lahjansaajalle hyvinvointia tukevaa aktiviteettia arjen vastapainoksi. Hyvinvoinnin kannalta tärkeintä kuitenkin on, että valitset juuri lahjansaajalle mieluisan elämyksen.
Elämyslahja on kestävä lahjaidea
Lahjakortti mielletään usein tylsäksi lahjaideaksi, mutta todellisuudessa ne ovat usein lahjansaajalle kaikista mieluisimpia lahjoja. Elämyslahjakortti on myös kestävä lahjaidea, jonka avulla lahjansaaja saa turhan ja nurkkiin kerääntyvän materian sijaan unohtumattoman elämyksen, kuten vauhdin hurmaa extreme-elämyksien parissa.
Myös rauhallisempaan menoon sopivat elämyslahjat ovat mainioita lahjaideoita, joiden avulla voi samalla tarjota yhteistä aikaa esimerkiksi leffaelämyksen muodossa. Lisäksi voit valita lahjakortille sähköisen toimituksen, jolloin lahjakortti toimitetaan vastaanottajalle joko sähköpostitse tai tekstiviestillä.
Helppo tapa nähdä maailmaa
Matkustelu avartaa, ja matkalahjakortin avulla tarjoat varmasti ikimuistoisen elämyksen. Matkalahjakortti on myös täydellinen tapa saada yhteistä aikaa esimerkiksi poika- tai tyttöystävän kanssa: mikä olisikaan ihanampaa kuin viettää romanttista lomaa esimerkiksi kaukaisella trooppisella saarella?
Matkalahjakortin avulla onnistuvat myös helposti hieman pienemmät ja budjettiystävällisemmät matkat, kuten vaikkapa risteilyt, kotimaanmatkat tai trendikkäät staycation-lomat. Miltä kuulostaisi pieni irtiotto arjesta hotellissa: pitkät yöunet, hidas aamu ja aamupala valmiiksi katetussa pöydässä? Kerrassaan täydellinen viikonloppu!
Elämyksiä pienille ja isoille
Elämyslahjakortti on monipuolinen lahjaidea, sillä elämyksiä on saatavilla laajasti laidasta laitaan, ja voit valita juuri lahjansaajan näköisen elämyksen. Elämyslahja sopii lahjaksi niin pienille kuin isoillekin ja se on myös mainio tapa viettää aikaa koko perheen voimin esimerkiksi huvipuistossa hurvitellen.
Elämyslahjakortin avulla voit myös muistaa esimerkiksi isovanhempia: he voivat vaikkapa nauttia päiväretkestä lastenlasten kanssa, samalla kun vanhemmat saavat hiukan omaa aikaa rentoutumiselle. Kaikki voittavat!
Helppo tapa hoitaa lahjaostokset
Elämyslahjakortin hankkiminen on helppoa ja onnistuu vaivattomasti muutamalla klikkauksella. Valitse vain sopiva lahjakortti tai erityisen monipuolinenSuperLahjakortti, valitse lahjakortille haluamasi summa sekä lahjakortin toimitustapa. Lahjakortti voidaan toimittaa lahjansaajalle joko postitse tai sähköpostitse. Sähköisesti toimitettu lahjakortti toimitetaan lahjansaajalle välittömästi ostotapahtuman jälkeen. Postitse toimitetun lahjakortin toimitusaika on tyypillisesti muutaman päivän. Riippumatta lahjakortin toimitustavasta, voit myös lisätä mukaan persoonallisen tervehdyksen täysin veloituksetta.
Miten sote-muutoksen venyminen vaikuttaa alan työntekijöiden hyvinvointiin?
Vuonna 2019 kerätyt aineistot kattavat yhteensä 30 000 sote-alan työntekijää. Tutkimuksilla kerätään seuranta-aineistoa sote-alan henkilöstöstä. Mitä kuuluu? -hyvinvointikysely on toteutettu vuosina 2018 ja 2019. Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus on aloitettu vuonna 1998, ja sitä on toteutettu kahden vuoden välein vuodesta 2015 lähtien (2015, 2017, 2019).
Koronakevään aikana suomalaisten työhyvinvointi jopa parani
Suomalaisten työhyvinvointi kehittyi lievän myönteisesti koronakevään aikana. Työn imu lisääntyi ja työuupumuksen ydinoire, krooninen väsymys, väheni. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen ennakkotuloksista. Kyselyyn vastasi 1 077 työikäistä suomalaista.
– Lisääntynyt etätyö ja läheisyys perheissä näyttävät vaikuttaneen myönteisesti työhön ja tuoneen siihen positiivista virettä, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta. – Muutokset ovat kuitenkin melko lieviä. Ehkä hieman yllättäen työn imu kasvoi varsinkin henkilöillä, joilla oli kouluikäisiä tai nuorempia lapsia. Sen sijaan yleisessä hyvinvoinnissa tai mielenterveydessä ei tämän tutkimuksen perusteella havaittu muutoksia viime kevään aikana.
Me puhumme paljon hyvinvoinnista. Elämme niin kutsutussa hyvinvointiyhteiskunnassa ja pyrimme voimaan hyvin. Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, mitä se tarkoittaa? Miten sinun hyvinvointisi määritellään ja miten sitä omaa hyvinvointia voisi edistää?
