Oulun yliopiston tutkijoiden kehittämä internetpohjainen Onnikka-painonhallintaohjelma tukee pysyvien elämäntapamuutosten saavuttamista vaikuttamalla laihduttajan ajatuksiin ja asenteisiin. Ohjelmaa käyttäneiden paino putosi ja useimmilla se säilyi saavutetulla tasolla koko kahden vuoden seurantajakson ajan.
Juuri julkaistuun tutkimukseen osallistui yhteensä 532 iältään 20–60 vuotiasta ylipainoista henkilöä. Osallistujien painoindeksi oli tutkimuksen alussa 27-35 kg/m2 eli he olivat ylipainoisia tai lihavia. Osallistujat jaettiin ryhmiin, joista osa käytti Onnikka-painonhallintaohjelmaa viikoittain vuoden ajan. Osallistujia seurattiin kaksi vuotta ja seuranta jatkuu edelleen.
”Tutkimuksemme on poikkeuksellisen laaja ja pitkäkestoinen”, kertoo professori Markku Savolainen Oulun yliopistosta.
Onnikkaa käyttäneiden paino laski merkittävästi ja useimmilla muutokset olivat pysyviä.
Paras tulos saavutettiin yhdistämällä Onnikan käyttö kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvaan ryhmäohjaukseen. Tällä menetelmällä lihavat laihtuvat lähes viisi kiloa ja tulos säilyi koko seurantajakson ajan eli kaksi vuotta. Pelkkä Onnikan käyttö pudotti painoa noin kaksi kiloa ja tulos oli pysyvä.
Parhaan tuloksen saavuttivat lihavat henkilöt (painoindeksi 30 – 35 kg/m2).
Internetissä on lukuisia ohjelmia, joiden tehoa tai vaikuttavuutta ei ole tieteellisesti todistettu. Usein ohjelman käyttö aloitetaan, mutta se jää kesken, jos tuloksia ei synny. ”Tutkimuksessamme noin 80 % tutkittavista kävi tutkimuskäynnillä vuoden kuluttua ja noin 70 % vielä kahden vuoden tutkimuskäynnillä”, Savolainen kertoo.
Taustalla älykäs teknologia
Tutkijoiden kehittämä ohjelma perustuu niin kutsuttuun suostuttelevaan menetelmään eli persuasive designiin, jossa henkilön asenteita ja käyttäytymistä pyritään muuttamaan ilman pakottamista. Käyttäytymistä ohjataan erilaisten tehtävien ja muistutusten avulla, rohkaisemalla, suostuttelemalla ja palkitsemalla.
Erityistä ohjelmassa on se, että tavanomaisen ruokavalio- ja liikuntaohjauksen ohella se kiinnittää huomiota syömiskäyttäytymiseen, esimerkiksi tunnesyömiseen, syömisen tietoiseen hillintään, impulssisyömiseen ja ahmimiseen. Lisäksi se mahdollistaa kullekin käyttäjälle räätälöidyn yksilöllisen ohjauksen, jossa huomioidaan aikaisempi syömiskäyttäytyminen.
”Lihavuus on merkittävä kansanterveysongelma. Kuitenkin vain harvat kunnat pystyvät tarjoamaan ylipainoisille ryhmäohjausta ja niihin osallistuvien määrä on hyvin pieni. Ryhmäohjauksien pitkäaikaistulokset eivät myöskään ole kovin hyviä”, Savolainen kertoo.
Internet-pohjaisella ohjelmalla hyvä laihdutustulos voidaan saada aikaan myös ilman terveydenhuollon ammattilaisten työpanosta, jolloin säästyy rahaa. Minkälaisen tahansa sovelluksen tarjoaminen ei kuitenkaan ole ratkaisu ongelmaan. ”Oleellista on tarjota potilaille sovellus, jolla pystytään vaikuttamaan kunkin potilaan yksilölliseen käyttäytymiseen. Samalla tavalla kuin kuhunkin sairauteen pitää löytää juuri oikea lääkitys tai jokin muu tilanteeseen sopiva ratkaisu”, Savolainen vertaa.
Suomessa vuonna 2017 lähes kolme neljäsosaa miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista oli ylipainoisia, eli heidän painoindeksi oli vähintään 25 kg/m2. Jopa neljännes työikäisistä voidaan luokitella lihaviksi, eli heidän painoindeksi on vähintään 30 kg/m2. Maailmanlaajuisesti ylipainoisia on arviolta 39 % väestöstä.
Tutkimus julkaistiin arvostetussa Journal of Internal Medicine –tiedelehdessä. Tutkimuksen tekemiseen osallistui asiantuntijoita Oulun yliopistosta, Oulun yliopistollisesta sairaalasta ja Työterveyslaitokselta.
