Ihmisen hyvinvointi on monimutkainen kokonaisuus, jossa oman twistinsä tuo se, että jokainen ihminen on yksilö eikä kaikille päde samat asiat. Perustasolla voidaan aina puhua, että jokaisen hyvinvoivan ihmisen hyvinvointiin merkittäviä tekijöitä ovat liikunta, ruokailu sekä elinolot ja sosiaaliset suhteet, mutta varsinkin näiden viimeisten kohdilla tulevat jokaisen henkilökohtaiset ominaisuudet entistä enemmän merkitseviksi.
Mielen hyvinvointi
Mieli eli ajatusmaailma voi järkkyä meillä kaikilla syystä tai toisesta, emmekä välttämättä edes havainnoi sitä itse. Yksi asia, missä mentaalipuoli nousee todella korkealle on urheilu, kun sitä tekee ammatikseen ja rahapelaaminen, vaikkei sitä ammatikseen pelaisikaan.
Veikkausvedot on monille harrastus, josta saa mielihyvää itselleen vaikkei voittaisikaan. Jo pelaaminen ja pieni jännitys tuovat normaalin arkipäivään pienen erilaisen mausteen, joka on monelle ihmiselle tärkeä osa kokonaisuutta, sitä hyvinvointia. Eikä pelaajille läheskään kaikilla ole tarkoituksena laittaa puolta palkastaan fanittamansa joukkueen voitolle, ei, vaan monella pelaaminen on tapa esimerkiksi juuri osoittaa tukeaan omalle suosikilleen.
Pelaamisen merkitystä eri tasoilla on tutkittu kohtuullisesti ja varsinkin sen vaikutuksia ihmisen käyttäytymiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. On sitten kysy minkälaisesta pelaamisesta tahansa, moni pelaaminen hyvistä ja huonoista puolista heijastaa nimen oman pääkoppaan eli hyvinvoinnin mentaaliseen puoleen – johon myös voidaan kohdistaa omanlaisia harjoitteita, joita tässä hieman avataan.
Mentaaliharjoittelu
Muistan itsekin nuorempana, kuinka valmentaja käski tai kertoi minulle, kuinka minun piti kuvitella itseni ylittämässä sitä rimaa. Mutta valmentajani ei ollut oikeasti kovinkaan kaksinen ja se mentaaliharjoittelu jäi tuolle asteelle, enkä minä sitten koskaan jatkanut oikeasti urheilua sitten teinivuosien. Kuinka suuri merkitys sitten oikeasti mentaaliharjoitteilla on huippu-urheilussa, ja voisimmeko saada samasta ajattelusta voimaa normaaliin päivittäiseen elämään ja mitä se vaatisi?
Trainit-sivustolla asia jaotellaan näin:
Henkisen harjoittelun perusperiaatteita ovat:
- Tavoitteen asettaminen
- Sitoutuminen asetettuihin tavoitteisiin harjoitusperiaatteisiin
- Rentoutumisharjoittelu todellista tai mielikuvaa vastaavaan suoritukseen
- Mielikuvaharjoittelu, sisäinen ja ulkoinen mielikuva
- Kilpailuun valmistautumisharjoittelu ja keskittyminen
- Riittävän kilpailustressin / jännityksen ylläpitäminen
Kaikki lähtee suunnitelmallisuudesta ja tavoitteellisuudesta. Jos ei ole tavoitetta, ei voi oikeastaan myöskään suunnitella eikä voi miettiä mentaalisestikaan mielikuvin mitä on tulossa. Rentoutumisharjoituksissakin tavoitteena on päästä tietynlaiseen flow-tilaan, missä sinä itse nautti olemassaolostasi ja koet hyvää iloa. Tässä tilassa ja näissä hetkissä syntyy kokemus siitä parhaasta mahdollisesta suorituksesta ja rentoudesta, jolle on tavallista intensiivinen keskittyminen ja tehtävään uppoutuminen – se ei siis tarkoita tiukkaa puristamista, vaan juuri oikeaa voimaa ja ajankäyttöä. Flow tilassa aika hidastuu ja kaikki muu unohtuu, flow tilaan pääsylle on jokaisella omat tiensä.
Mielikuvat
Kun on valittu jokin suunnitelma ja tavoite, voidaan alkaa mielikuvaharjoittelu joko siitä lopputilanteesta tai niistä vaiheista, jotka vievät lopulliseen tulokseen. Mielikuvaharjoittelua voi käyttää kaikkiin tilanteisiin, joissa on alku ja loppu, ja joka vaatii sinulta tavallista enemmän keskittymistä. Voit omassa mielikuvituksessasi tehdä täydellisen mielikuvasuorituksen, jossa kaikki muu paitsi todellinen liike tapahtuu omien aistien välityksellä ja tuntemuksella, jopa niin että omat lihakset autonomisesti supistelevat, mutta tietoisesti vain keskushermoston tasolla. Mentaaliharjoitteita voi käyttää yhtä lailla myös musiikin ja laulaminen harjoittelussa.
Jos mieli on alavireinen – hymyile
Jos mieli on pitkään alavireinen, elämä tuntuu harmaalta, itkettää, mikään ei oikein kiinnosta, voi koko keho altistua erilaisille sairauksille. Keskustelu muiden ihmisten kanssa auttaa, on se sitten ammattilainen vai vertaistukihenkilö, kunhan se on joku ihminen.
On ihan OK olla huonolla tuulella, kaikki on silti ihan hyvin ja ikävimmätkin tunteet voivat olla hyödyllisiä. Tosiasia kuitenkin on, että elämä ei aina hymyile. Aikuisenakin tunteesi toimivat samoin kuin kiukuttelevalla taaperolla. Kiukku helpottaa heti kun olet valmis myöntämään huonon fiiliksen itsellesi.
Pari vinkkiä jokapäiväiseen elämään pääkopalle:
1. Muista, että ihmiset neuvovat toisia helpoiten niistä asioista, jotka ovat haasteellisia tai ongelmallisia heille itselleen.
2. Ratkaise mielessäsi, onko sillä väliä, mitä muut sinusta ajattelevat.
3. Olet riittävä ja hyvä juuri sellaisena kuin olet.
