Sisäilman puhdistaminen maksaa 30 €/ kk/ lapsi
Lääkäri: Mitä pienempi hiukkanen, sitä pidemmälle kudoksiin se pääsee
Lähes joka toisessa perheessä sisäilmaongelmat vaivaavat lapsia päiväkodissa tai koulussa. Sisäilmaongelmiin törmätään myös kotona, työpaikoilla ja harrastustiloissa siinä määrin, että vain joka neljäs lapsiperheistä kertoo, ettei ole kokenut sisäilmaongelmia missään. Lasten vanhemmat haluavat nopeampaa reagointia ongelmiin. Myös parempaa tiedottamista kaivataan. Mieluisimmat tiedottamisen kanavat ovat paikallinen sanomalehti ja TV uutiset. Tulokset käyvät ilmi suomalaisen terveysteknologiayritys Genano Oy:n syyskuussa teettämästä kyselystä.
Genano on puhtaan sisäilman asiantuntijayritys, jonka kehittämä patentoitu ilmanpuhdistin puhdistaa ilmasta jopa nanoluokan kokoiset hiukkaset. Genanon teknologia perustuu sähköiseen ilman suodattamiseen.
Totuttu arki ei ole lähelläkään lasten vanhempien toiveita
Genanon teettämän kyselyn perusteella yksi selvä viesti on, että sisäilmaongelmiin ei lasten vanhempien mielestä reagoida riittävän nopeasti. 42 % vanhemmista kertoo kyselyssä, että sisäilmatutkimusten aloittamiseen on mennyt yli puoli vuotta siitä, kun oireita on alkanut esiintymään. Joka viides (21 %) vastaajista kertoo, että ongelmiin ei ole reagoitu koskaan. 67 % haluaisi, että sisäilmaongelmiin puututtaisi viikon sisällä, vain 3 % kertoo näin tapahtuneen.
– Valitettavan monessa lapsiperheessä kärsitään sisäilmaongelmista, jopa siinä määrin, että kyselyn mukaan joka kolmas on saanut oireisiinsa astmalääkkeitä, antibiootteja tai muuta lääkehoitoa. Lasten vanhempien huoli on ymmärrettävä. Lasten vanhempien toive nopeasta reagoinnista on myös ihan realistinen, sillä sisäilman puhdistamiseen on olemassa nopea ensiapu, sähköinen sisäilmanpuhdistin, kertoo Genano Oy:n toimitusjohtaja Niklas Skogster.
Lasten vanhemmat: Rahan puute suurin syy ongelmien hoitamattomuuteen
Kyselyssä kysyttiin lasten vanhemmilta mielipidettä, miten sisäilmaongelmiin tulisi reagoida. 73 % haluaisi, että toiminta voisi jatkua nykyisissä tiloissa niin, että tilat remontoidaan terveellisiksi. Väliaikaisia tiloja ratkaisuksi ehdottaa lähes joka toinen (44 %). Ilmapuhdistin olisi hyvä ratkaisu joka kolmannen mielestä. Miksi sisäilmaongelmiin vanhempien mielestä ei sitten puututa riittävän nopeasti? 90 % lasten vanhemmista on sitä mieltä, että kyseessä on kustannuskysymys, ongelmien ratkaisemiseen ei ole tarpeeksi rahaa.
– Tässäkin lasten vanhemmilla näyttää olevan aikalailla realistinen kuva olemassa olevasta tilanteesta. Toisaalta tarvitaan nopeaa reagointia tilanteeseen, mutta ehdottomasti myös korjaavia toimenpiteitä. Nämä vaativat onnistuakseen suunnittelua ja valmisteluaikaa, ja ovat yleensä myös kalliita toteuttaa. Jokaisella kunnalla ja kaupungilla ei välttämättä ole heti kykyä korjata kaikkia ongelmakiinteistöjä, ilmanpuhdistimilla saadaan aikaa ja joustoa toteutukseen, ennen varsinaisia korjaustoimenpiteitä, sekä vältytään kalliilta ja vaivalloisilta väistötilaratkaisuilta, toteaa Skogster.
– Väistötilojen järjestäminen väliaikaisratkaisuna vie usein kuukausia ja se on myös kallista. Esimerkiksi välituntien ja ruokailun järjestäminen voi olla todella vaikeaa. Käsitöiden tai kemian opettaminen väliaikaisissa tiloissa saattaa olla jopa mahdotonta. Ilmanpuhdistin on hyvä ja nopea ensiapu silloin kun sisäilmaongelma on todettu tai sitä vasta epäillään. Kun tämä yhdistetään tilojen remontointiin tai uudisrakentamiseen, saadaan aikaan paras lopputulos, jatkaa Skogster.
Puhdas ilma maksaa lasta kohden noin 30 euroa kuukaudessa
Kun koulussa tai päiväkodissa todetaan sisäilmaongelma, tai on epäilys siitä, on sähköinen nanoluokan ilmanpuhdistin nopea ja edullinen ratkaisu. Laitetta ei yleensä osteta, vaan se vuokrataan. Laitteen saa käyttöön muutamassa päivässä, jolloin ilma puhdistuu ja työskentelyä voidaan jatkaa olemassa olevissa tiloissa, kunnes pysyvä ratkaisu löytyy. Puhdas ilma tulee maksamaan noin 30 euroa oppilasta kohden kuukaudessa. Yksi vuokrattava laite puhdistaa noin 500 m3 tunnissa ja sen vuokrahinta kuukaudessa on 300 euroa. Keskimääräisesti koulun luokkahuoneissa on noin 150 – 200 m3. Hyvään tulokseen päästään vaihtamalla ilma 2 – 3 kertaa tunnissa. Valtiokonttorin laskelmien mukaan kunnallisen työntekijän yksi sairauspoissaolopäivä maksaa 340 euroa. Väistötiloina erilaisten parakkien kustannukset saattavat nousta satoihin tuhansiin euroihin vuodessa.
Skogster: Yksiselitteistä homekoulua ei liene olemassakaan
Sisäilmaongelmissa käytettävissä ilmanpuhdistimissa on olemassa teknologialtaan erilaisia suodattimia: pääosin kuitusuodattimia ja sähköisiä suodattimia. Kuitusuodattimet eli niin sanotut HEPA-suodattimet pystyvät suodattamaan kooltaan 300 nanometrin kokoisia hiukkasia, kun taas sähköiset suodattimet suodattavat ja tuhoavat ilmasta jopa 3 nanometrin kokoiset hiukkaset, joita ovat esimerkiksi mikrobit, bakteerit, virukset, homeitiöt ja homeen erittämät toksiinit. Ero näiden kokojen välillä on kuten jalkapallolla ja nuppineulan päällä. Sähköisen suodatuksen tehoa voidaan vielä lisätä aktiivihiilellä, jolla eliminoidaan otsonin tuotto sekä saadaan kerättyä ilmasta erilaisia kaasuja, kuten kemikaalit.
Kuitusuodattimissa hiukkaset kerätään suodattimeen, joka on vaihdettava aika ajoin. Tällaiset suodattimet ovat myös oivallisia kasvualustoja epäpuhtauksille. Sähköisessä suodattamisessa pienetkin hiukkaset tuhoutuvat sähkövarauksien ja voimakkaiden ionisuihkujen yhteisvaikutuksesta. Tällainen ilmanpuhdistin pesee itse itsensä joka viikko, jolloin sen teho säilyy tasaisen korkeana koko ajan.
– Sisäilman epäpuhtaudet johtuvat usein monista eri syistä, yksiselitteistä ”homekoulua” ei liene olemassakaan. Siksi on tärkeää, että tiloihin valitaan ilmanpuhdistin, joka pystyy suodattamaan ja tuhoamaan kaikki erilaiset pienetkin hiukkaset, muistuttaa Skogster.
Lääkäri Teemu Taulavuori: Lopputulos voi olla kuin huonossa pölynimurissa
Yleislääketieteen erikoislääkäri, työterveyslääkäri Teemu Taulavuori arvioi, miten sisäilmassa olevat hiukkaset vaikuttavat terveyteen:
– Nyrkkisääntönä on, että mitä pienempi hiukkanen, sitä pidemmälle kudoksiin se pääsee. Jos sisäilmaan tulee sellaisia hiukkasia tai kaasuja, joita ei voida välttää, on ilman puhdistamisen oltava suunniteltuna koko sisäilman ilmanvaihtoon sopivaksi. Suodatusteholtaan sen on oltava sellaista, että siihen jäävät pienimmätkin epäpuhtaudet. Muuten lopputulos voi olla kuin huonoissa imureissa, jotka tiedetään pienten partikkelien puhaltajiksi. Huono suodatin voi huonontaa sisäilmaa entisestään. Biologisella tasolla tärkeää on vähentää nanopartikkeleita, sillä ne etenevät hengitysteissä aina keuhkorakkulatasolle asti, jopa verenkiertoon, solukalvojen läpi imeytyessään.
Oppilaat jaksavat keskittyä opetukseen paremmin
Genanon sisäilmanpuhdistimia käytetään Suomessa ja Pohjoismaissa jo kymmenissä kouluissa ja päiväkodeissa. Kokemukset näistä ovat olleet hyviä. Espoon Pohjois-Tapiolassa sijaitsevassa Sepon koulussa oireiltiin vuosia sisäilmaongelmien takia. Aluksi Genanon ilmanpuhdistimet sijoitettiin luokkiin, joissa oireiltiin selvimmin. Keväällä 2017 ilmanpuhdistimet sijoitettiin kaikkiin koulun tiloihin. Nanoluokan ilmanpuhdistimilla aikaansaatu ilmanlaadun parantuminen huomattiin pian ympäri koulua.
– Ihan yleisesti meille kaikille oli se vaikutus, että sairauspoissaolot vähentyivät, nyt jo eläkkeellä oleva koulusihteeri Pirjo Myllys kertoo.
Erään naisopettajan mielestä ilmanpuhdistimet ovat tehneet normaalin elämisen mahdolliseksi koulun tiloissa. Tärkeimpänä seikkana hän kuitenkin nostaa esille, miten paljon paremmin oppilaat jaksavat keskittyä opetukseen puhtaamman sisäilman ansiosta. Vararehtori Jouni-Jukka Annala on myös huomannut eron ja pitää sitä tärkeänä henkilöstön hyvinvoinnin ja rekrytoinnin näkökulmasta.
– Ihmiset aina kysyvät sisäilman tilanteesta, niin voidaan sanoa, että meillä hurisevat nämä laitteet ja tilanne on hyvä. Kaikki oireet loppuivat kuin veitsellä leikaten, kertoo Annala.
Tiedottamiselle kouluarvosana 6 –
Kyselyssä lasten vanhemmat peräänkuuluttavat myös parempaa tiedottamista. Tiedottaminen sai kouluarvosanan 6 -. Joka viides antoi arvosanaksi huonoimman mahdollisen, eli nelosen. Mieluisimpina viestintäkanavina kyselyssä lasten vanhemmat pitivät paikallisia sanomalehtiä ja TV uutisia. Sisäilmakeskustelua kaivataan, sillä vain 7 % vastaajista oli sitä mieltä, että sisäilmakeskustelua on jo liikaa.
Genanon teettämään sisäilmakyselyyn vastasi 1 000 alaikäisen lapsen huoltajaa. Heistä 751 kertoi, että perheessä on koettu sisäilmaongelmia. Vastaukset kerättiin 3. – 10.9.2018.
