Koronapandemia aiheutti maailmanlaajuisen pulan suojavarusteista terveydenhoitoalalla. LUT-yliopiston johdolla käynnistynyt tutkimus rakentaa biopohjaisiin materiaaleihin perustuvaa suomalaisen suojavarustetuotannon ekosysteemiä, joka parantaisi Suomen huoltovarmuutta.
Kertakäyttöisten infektiosuojien, esimerkiksi hengityksensuojaimien, oikea-aikainen saatavuus vaarantui koronakriisin alussa paitsi kysynnän räjähdysmäisen kasvun, myös muun muassa liikenteeseen kohdistuneiden rajoitusten vuoksi.
Suomi on muun Euroopan tavoin pitkälti riippuvainen Aasiaan painottuvasta suojainvarustetuotannosta. Aasiassa käytettävät kuitukankaat on enimmäkseen valmistettu fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvasta muovisulasta.
Suomessa on paljon biopohjaisiin kuitukankaisiin sekä infektioiden torjuntaan liittyvää osaamista ja lisäksi merkittäviä biomateriaalien sivuvirtoja esimerkiksi metsä- ja maataloudessa. Näiden ympärille rakentuu heinäkuussa käynnistynyt, Business Finlandin Korona Co-Creation -ohjelman rahoittama BIOPROT-tutkimushanke, jota johtaa LUTissa ja LAB-ammattikorkeakoulussa työskentelevä akatemiatutkija Katri Laatikainen.
”Suomalainen potentiaali biopohjaisten kuitukankaiden valmistamiseksi on mielestäni alihyödynnetty. Mikäli onnistumme kehittämään materiaalista myös biohajoavan, saavutetaan sillä lisää ympäristöhyötyjä synteettisiin kuitukankaisiin verrattuna. Kertakäyttöiset suojaimet päätyvät maailmalla kaatopaikoille ja luontoon”, sanoo Laatikainen.
Laatikainen ja LABin hyvinvoinnin lehtori Susanna Tella olivat avainrooleissa Puolustusvoimien rahoittamassa hankkeessa, jossa pilotoitiin onnistuneesti käytettyjen FFP2- ja FFP3-hengityksensuojainten puhdistamista vetyperoksidihöyrytysmenetelmällä alkukesällä 2020.
”Puhdistuspilotin ympärille rakentui asiantuntemusta terveydenhuollon tarpeista ja turvallisuuteen liittyvästä sääntelystä. Hyödynnämme sitä nyt suomalaisen suojavarusteiden valmistuksen edistämisessä. Tavoitteenamme on muodostaa ekosysteemi suojaimien tuotantoon ja kiertoon, sekä tuoda näkyväksi vientipotentiaalia globaaleille markkinoille”, jatkaa Laatikainen.
Laatikainen kuvailee keskusteluja yrityskentän kanssa lupaaviksi. ”Kiinnostuneita yrityksiä on kaikissa arvoketjun vaiheissa, lähtien jätteiden hyödyntämisestä materiaalina ja päätyen lopputuotteen kierrättämiseen.”
Liiketoimintamallien kehittämisestä vastaa apulaisprofessori Paulus Torkin luotsaama tutkimusryhmä Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
”Biopohjaiset suojavarusteet ovat kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja, jotka vaativat uudenlaisia liiketoimintamalleja. Tutkimme muun muassa sitä, kuinka hyödyt saataisiin jakautumaan mielekkäästi eri osapuolille ja miten suojia olisi tarkoituksenmukaista tuoda markkinoille”, kertoo Torkki.
Business Finland myönsi tutkimukselle Korona Co-Creation -ohjelman maksimirahoituksen eli 300 000 €.
”Koronakriisi on synnyttänyt aivan uutta, nopeasti kasvavaa kysyntää ja mahdollisuuden suomalaisille yrityksille päästä kansainvälisille markkinoille. BIOPROT-hanke vastaa hyvin Business Finlandin Korona Co-creation-rahoitushaun tavoitteisiin”, toteaa Business Finlandin asiantuntija Aila Maijanen.
”BIOPROT Uusi normaali – Kestävän kehityksen turvallisuus ja infektioiden torjunta asiakasorganisaatioissa: Biopohjaisten ja biohajoavien kuitukangasmateriaalien kehitys metsäteollisuuden tai maatalouden raaka-aineista, sivuvirroista tai jätteistä suojavarusteiksi” -hanke toteutetaan heinäkuun ja joulukuu 2020 välisenä aikana. Tavoitteena on muodostaa tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteinen jatkohanke suomalaisen suojaintuotannon ekosysteemiksi, joka voisi saada Business Finlandin Co-Innovation rahoitusta.
LUT-yliopisto johtaa hanketta ja konsortion muodostamista sekä vastaa biopohjaisten ja biohajoavien kuitukangasmateriaalien kehityksestä. LAB-ammattikorkeakoulu vastaa suojavarusteiden ja niiden uudentyyppiseen käyttöön liittyvän turvallisuuden kehittämisestä ja tuottaa tietoa infektioiden torjunnasta asiakasorganisaatioissa. Helsingin yliopisto vastaa suojavarusteiden tuottamisen ekosysteemin rakentamisesta ja liiketoimintamallien kehittämisestä.
