Ikääntyneiden terveyden edistämisellä on huomattavia taloudellisia vaikutuksia, sillä jo pienillä muutoksilla fyysisessä tai sosiaalisessa aktiivisuudessa on merkitystä terveyden ja toimintakyvyn säilymiselle. Uusien toimintatapojen ja teknologian kehittämisessä katsetta kannattaakin suunnata sairauksien hoidosta terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn.
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa selvitettiin, millaisia terveys- ja hyvinvointiteknologian sovelluksia ikääntyneille on suunniteltu, ja mitä tiedetään ikäteknologian vaikutuksista sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksiin.
Digitaalisen teknologian laajamittainen hyödyntäminen nähdään keskeisenä tapana lisätä ikääntyneiden palveluiden tehokkuutta. Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, miten teknologialla voidaan ennaltaehkäisevästi edistää ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä.
Ikääntyneiden terveydentilassa, toimintakyvyssä ja palvelutarpeissa on suuria eroja, mikä on haaste myös teknologiasuunnittelulle. Teknologian käyttökohteita ovat olleet liikunta-aktiivisuuden ja ravitsemustasapainon tukeminen, yksinäisyyden vähentäminen, turvallisen asumisen ja liikkumisen tukeminen sekä omahoito ja lääkehuolto. Uusi teknologia mahdollistaa ennaltaehkäisyyn entistä yksilöllisemmät palvelut ja riskitekijöiden varhaisen tunnistamisen.
– Sensoriteknologian, palvelurobotiikan ja tekoälyn avulla voidaan suunnitella yksilön tarpeisiin mukautuvia sovelluksia, jotka seuraavat terveydentilaa ja toimintakyvyn muutoksia, antavat palautetta ja tarvittaessa ilmoittavat poikkeamista, kertoo professori Pekka Neittaanmäki.
Uuden teknologian kustannusvaikutuksista on vielä niukasti tutkimustietoa. Joitakin lupaavia tuloksia on saatu internetin ja mobiiliteknologian hyödyntämisestä. Esimerkiksi etäohjattu liikunta- ja ravitsemusohjaus on ollut kustannusvaikuttavaa.
– Liikuntaohjelmien järjestäminen maksaa henkilöä kohden vain joitakin satoja euroja vuodessa, mutta harjoittelulla voidaan parhaimmillaan ehkäistä vakava sairastuminen tai kaatuminen. Investointi on pieni, jos verrataan lonkkamurtuman hoitoon, josta seuraa kymmenien tuhansien eurojen lasku, projektitutkija Karoliina Kaasalainen havainnollistaa.
Aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että terveysteknologia kiinnostaa ikääntyneitä, mutta ikääntyneiden käyttökokemuksia teknologiasta on kartoitettu harvoin. Uuden teknologian suunnittelussa tärkeää olisikin ottaa huomioon eettisyys, käyttäjälähtöisyys ja digitaalisen syrjäytymisen riskit. Erityisesti heikommassa asemassa olevien mahdollisuudet käyttää ennaltaehkäiseviä teknologiapalveluita saattavat heikentyä, jos teknologia on kallista ja tarvittavaa opastusta ei ole saatavilla.
– Jatkossa tarvitaan perusteellisempaa arviointia siitä, miten koko väestölle suunniteltavat digitaaliset palvelut tavoittavat ikääntyneet, ja miten niitä tulisi kehittää. Saavutettavat ja helppokäyttöiset teknologiapalvelut luovat edellytyksiä myös skaalautuvuudelle ja kustannushyödyille, toteaa Kaasalainen.
Raportin tausta-aineistoina käytettiin tutkimuskirjallisuutta, aikaisempia hankeraportteja sekä teknologitoimittajien esimerkkejä. Raportti tehtiin osana Business Finlandin rahoittamaa Watson Health Cloud Finland -hanketta, jossa selvitetään tekoälyn ja uusien teknologioiden soveltuvuutta suomalaisen terveysalan kehittämiseen.
Raportti on luettavissa tiedekunnan verkkosivuilla:
