Sanotaan, että nykyinen yhteiskunta digilaitteineen pikemminkin passivoi kuin aktivoi terveydelle suotuisaan käyttäytymiseen. Uutta teknologiaa voidaan kuitenkin hyödyntää myös terveyden edistämisessä ja kansansairauksien ennaltaehkäisyssä.
Millaisia ovat kansansairauksien kustannukset sosiaali- ja terveydenhuollolle? Entä miten erilaiset elämäntapainterventiot ja hoitomuodot vaikuttavat kansansairauksien ennaltaehkäisyyn? Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tutkijat selvittivät näitä asioita Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa.
Tutkimuksessa analysoitiin Keski-Suomen, Kainuun ja Hämeenlinnan alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon rekisteriaineistoja. Tarkastelu osoitti, että vuosina 2013–2014 erikoissairaanhoidon asiakastapahtumissa kansansairaudet oli kattavasti kirjattu, mutta perusterveydenhuollossa käyntisyyt ja diagnoosit puuttuivat lähes 80 prosentissa tapahtumista. Epätarkkojen tietojen vuoksi kansansairauksien hoidon kustannusten ja ennaltaehkäisevien käytäntöjen vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa.
– Viime vuosina kirjaamisen tarkkuus on parantunut myös perusterveydenhuollossa. Kun tietojen kattavuus lisääntyy, voidaan arvioida tarkemmin myös ennaltaehkäisevien käytäntöjen vaikuttavuutta, kertoo tutkimusryhmässä mukana ollut tutkija Karoliina Kaasalainen.
Tutkimustieto auttaa kohdentamaan toimenpiteet oikein
Uusi hallitusohjelma korostaa investoimista ennaltaehkäisyyn sekä peruspalveluiden saatavuuden parantamista. Sote-uudistuksen tavoitteena on lisätä palvelujen yhtenäisyyttä muun muassa asiakassuunnitelmilla.
Hämeenlinnassa otettiin jo vuonna 2012 käyttöön hoitosuunnitelma, jonka vaikutuksia tarkasteltiin osana tutkimushanketta. Tulosten mukaan hoitosuunnitelman piirissä olleiden potilaiden terveydentila parani ja tarve kalliimpien palveluiden käytölle väheni neljän vuoden (2012–2016) tarkastelujaksolla.
Elämäntapainterventiot ovat investointi kansansairauksista aiheutuvien kulujen alentamiseen. Tätä ei aina nähdä, vaikka tutkimuksissa ennaltaehkäisyn terveydelliset ja taloudelliset hyödyt on laajasti tunnistettu. Tutkimustieto auttaa päättäjiä ja kansalaisia kohdentamaan ennaltaehkäisevät toimenpiteet oikeaan aikaan.
– Simulointi on interventioiden vaikuttavuuden tutkimuksessa uusi teknologia, jonka avulla voidaan oikean potilasdatan perusteella tuottaa reaalimaailman tilannetta vastaava aineisto ja analysoida eri interventioiden ja hoitomuotojen vaikuttavuutta, Kaasalainen sanoo.
Tulevaisuudessa panostettava analytiikkatyökalujen kehittämiseen
Informaatioteknologian tiedekunnan tutkimusryhmä arvioi tapahtumapohjaisen simuloinnin avulla kolmen erilaisen interventiomallin ja näiden yhdistelmän vaikutuksia diabeteksen hoitokustannuksiin. Kaikki interventiot tuottivat odotetusti kustannussäästöjä, kun sairastuneiden määrä väheni.
Havainnot data-analyyseista ja simuloinnista toivat esille tarpeen kehittää sekä tiedonkeruutapoja että analytiikkatyökaluja.
– Väestön terveyden edistämisen näkökulmasta tulevaisuudessa on tärkeää panostaa entistä enemmän sellaisten analytiikkatyökalujen hyödyntämiseen, jotka tuovat yhteen tietoja useista eri tietolähteistä ja mahdollistavat valtakunnallisesti ja paikallisesti kokonaiskuvan muodostamisen, toteaa tutkimuksen vastuullinen johtaja Pekka Neittaanmäki.
