Myös pieni lapsi voi tarvita elinsiirron. Elinsiirtolasten viikko 19.–23.11. nostaa esiin lasten elinsiirtoja ja antaa elinsiirtolapsille oman sankaripäivän. Munuais- ja maksaliiton järjestämä viikko järjestetään nyt ensimmäistä kertaa.
Lapsille ja nuorille tehdään vuosittain 20–25 elinsiirtoa. Elinsiirtoa tarvitsevilla lapsilla on usein synnynnäinen vika, joka aiheuttaa vakavan sairauden. Vaivat ilmenevät jo lapsen ensimmäisinä elinkuukausina. Elinsiirto on parantumattoman sairauden viimeinen hoitokeino.
– Yleisin syy lapselle tehtävään elinsiirtoon on munuaisensiirrossa synnynnäinen nefroosi tai virtsateiden rakennepoikkeavuudet, maksansiirron syynä on yleisimmin sappitieatresia. Sydänsairauksista sydämensiirtoon voi johtaa sydänlihassairaus eli kardiomyopatia tai rakenteellinen sydänvika, kertoo lasten elinsiirtolääkäri Timo Jahnukainen HUS:n Lastensairaalasta.
Tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä lapsille oli tehty 24 elinsiirtoa, joista 11 oli munuaisensiirtoja.
– Tänä vuonna elävältä luovuttajalta tehtyjä munuaisensiirtoja on ollut aiempaa enemmän, noin 70 prosenttia kaikista, kun yleensä näitä on noin puolet lasten munuaisensiirroista. Luovuttajana on useimmiten toinen vanhemmista. Vuodesta 2017 lähtien lapsen on voinut asettaa siirtolistalle pre-emptiivisesti eli ilman edeltävää dialyysihoitojaksoa, Jahnukainen jatkaa.
Aikuisen munuainen voidaan siirtää yli 10-kiloiselle lapselle. Maksa ja sydän saadaan aina aivokuolleelta luovuttajalta. Maksansiirto lapselle voidaan tehdä aikuisen maksan osasiirtona, mutta sydämensiirron saajan on oltava suurin piirtein samaa kokoluokkaa luovuttajan kanssa.
Onnistuneen elinsiirron jälkeen lapsen ja nuoren kasvu ja kehitys on yleensä normaalia. Lapsi voi leikkiä, harrastaa ja liikkua muiden tavoin sekä käydä lastentarhaa ja koulua. Suomessa lasten elinsiirtojen tulokset ovat hyvää kansainvälistä tasoa.
Kaikkiaan Suomessa tehdään vuosittain noin 370 elinsiirtoa. Uutta elintä odottaa kuitenkin jatkuvasti noin 550 ihmistä. Munuais- ja maksaliiton järjestämää Elinsiirtolasten viikkoa vietetään 19.–23.11. Viikko muistuttaa, että jokainen sairastunut lapsi on sankari.
Elinsiirtolasten viikko
Munuais- ja maksaliitto järjestää Elinsiirtolasten viikolla 19.–23.11. päivätapahtumat kolmessa yliopistosairaalassa elinsiirron saaneita lapsia hoitavilla osastoilla tai poliklinikoilla: Tampereella 19.11., Helsingissä 20.11. ja Oulussa 21.11. Lapset saavat tapahtumissa esiintyä sankareina ja pukeutua haluamikseen hahmoiksi. Paikalla oleva ammattikuvaaja ikuistaa perheen pienet sankarit. Vertaisvanhemmat ja liiton työntekijät pitävät vertaiskahvilaa ja kertovat liiton toiminnasta.
Iltatapahtumissa koko perhe pääsee pitämään hauskaa HopLop-seikkailupuistoon. Liitto tarjoaa perheille rannekkeet.
Lisää tietoa Elinsiirtolasten viikosta www.muma.fi/elinsiirtolastenviikko. Lisää tietoa lasten munuais- ja maksasairauksista www.muma.fi/lapsisairastaa.
Lasten elinsiirrot pähkinänkuoressa
– Vuosittain lapsille ja nuorille tehdään 20–25 elinsiirtoa.
– Munuainen voidaan siirtää elävältä luovuttajalta, muut elimet saadaan lapsillekin aivokuolleilta luovuttajilta.
– Aikuisen munuainen ja osa maksasta voidaan siirtää lapselle, mutta sydämen ja keuhkon on oltava suurin piirtein samankokoiselta luovuttajalta.
– Lasten elinsiirtojen tulokset ovat hyviä.
– Elinsiirron jälkeen lapsi voi viettää normaalia lapsuutta ja nuoruutta.
– Lisää tietoa ja elinluovutuskorttitilaukset www.elinluovutuskortti.fi
