Jyväskylän yliopiston Monitieteisen aivotutkimuskeskuksen toiminta saavutti tärkeän rajapyykin, kun ensimmäiset magnetoenkefalografia (MEG) mittausmenetelmää hyödyntäneet tutkimukset julkaistiin kesän alussa. Yliopiston iso laitehankinta, Suomen kolmas aivojen toimintaa mittaava MEG-laite otettiin käyttöön vain kolme vuotta sitten.
– Julkaisut ovat konkreettinen osoitus siitä, että MEG-tutkimusympäristö on saatu toimimaan niin, että uudet käyttäjät ja tieteenalat voivat hyödyntää sen tarjoamia mahdollisuuksia. Jyväskylässä on korkealaatuista tutkimusta sellaisilla alueilla, jotka aivotutkimukseen yhdistettynä tarjoavat kansainvälisestikin ainutlaatuista sisältöä, keskuksen johtaja Tiina Parviainen kertoo.
Ensimmäisissä tutkimusartikkeleissa tarkastellaan muun muassa ihotuntemuksen käsittelyä aivoissa, sekä osoitetaan, miten liiketunnon käsittely vaatii enemmän työtä aivoilta ikääntymisen myötä. Kolmas, psykologian alan artikkeli, puolestaan paljastaa, että masennus muuntaa kasvonilmeiden havaintoa automaattisella tiedonkäsittelyn tasolla.
– MEG-laitteella tehtävää tutkimusta voidaan hyödyntää myös muunlaisissa kysymyksissä, esimerkiksi kun kehitetään terveyttä edistäviä, ennakoivia hoitoja tai sairauden kuntoutusta, tai kun suunnitellaan lapsen kehitystä ja oppimista optimaalisesti tukevia ympäristöjä ja toimintaa. Näiden teemojen tutkimus on yksi Jyväskylän yliopiston vahvuusalueista, mikä näkyy myös yliopiston saamassa tutkimusrahoituksessa, Parviainen kertoo. Seuraavia tuloksia odotetaan nimenomaan kehityksen ja oppimisen tutkimuksista.
Aivotutkimuskeskuksen toimintaperiaatteena on tarjota tutkimusinfrastruktuuri laajalti eri tieteenalojen edustajien käyttöön. MEG-laitetta on jo käytetty noin 30 eri tutkimusprojektissa. Tutkimusten yhteydessä on kehitetty yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa myös uudenlaista mittausvälineistöä erityisesti liiketunnon ja motorisen ohjauksen tutkimukseen, jollaista ei laajamittaisesti ole vielä muualla maailmassa käytössä.
